Rastko Ciric piirtää mörkökansaa
Hirviöt, möröt ja kummajaiset löytyvät serbialaisista tietosanakirjoista. Ne ovat osa kansanluonnetta, kansallista alitajuntaa. Rastko Ciric, belgradilainen animaattori, professori, säveltäjä ja tunnustettu graafikko, piirsi hahmoista kirjan Ale i bauci, Hirviöitä ja paholaisia.
Animaatioelokuva Hirviöitä ja paholaisia esitettiin Tampereella jo 1991. Silloin ohjaaja ei ollut paikalla.
- Teillä on täällä kuulemma niitä tonttuja. Niitä tahtoisin nyt tavata.
Ainakin puoliksi ihminen
- Jokainen serbialainen löytää hahmoista itseään. Ne ovat meille tärkeitä, sekä pahantekijöitä että hyviä henkiä, Ciric paljastaa.
- Toinen korvistani on aika kummallinen. Olen myös kovin karvainen; täysikuu taitaa olla lähellä, Ciric myhäilee.
Serbialainen vampyyri on lihava äijä
- Vampyyrikin meillä Serbiassa toki on, mutta se ei ole sellainen kalpea elokuvavampyyri. Meidän vampyyrimme on aivan punainen, koska se on verta täynnä. Luita sillä ei ole laisinkaan; se on täynnä hyytelöä.
Serbialainen vampyyri on erittäin ilkeä ja lihava. Päivätöikseen se työskentelee teurastajana.
- Nyt yritämme Belgradissa ajaa pois Alan, viheliäisen, suurisuisen ja ilkeän tuhoajan. Sitä pelotellaan pitämällä kovaa meteliä, Ciric selittää ja esittelee pillejä, joihin hän on jo kauan puhallellut Belgradin mielenosoituksissa.
Professorina hän on siellä missä opiskelijatkin eli kaduilla osoittamassa mieltään hallituksen kovapäisyyttä vastaan.
- Oikeastaan ne ovat niitä vampyyrejä, ne jääräpäät.
Taiteilija Rastko Ciric ei piirrä ihan koko ajan. - Välillä minä nukun.
Angela, jolla on yksi silmä, puhaltaa vihaisia lumituiskuja silmille.
Pullotettu henki on talon hyväntekijä, jota "ennen sivistystä" sai ostaa jugoslavialaisista apteekeista. Kun hengen palveluksia käytetään, se kutistuu niin kuin saippua.
Teksti: Jenni Lieto
Kuva: Virpi Ekholm
Piirros: Rastko Ciric
|