|
- Lyhyttä elokuvaa käytetään Ranskassa valitettavan usein vain astinlautana pitkään, mutta silti lyhytelokuvamme voi tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin. Jotkut elokuvateatterit näyttävät lyhyitä itsenäisinä ohjelminaan, mikä on aivan uutta, Jauregui kertoo.
- Ranskalaiset elokuvantekijät puhuvat tyypillisimmillään itsestään ja psykologisista ongelmistaan, ja elokuvat ovat hyvin dramaattisia. Minä pidän komediasta, mutta sitä tehdään valitettavan vähän. Fiktioelokuvat sen sijaan ovat vahvoilla.
Liian vahva
organisaatio
Jauregui kertoo ranskalaisen elokuvanteon olevan pitkälle organisoitua. Kaikki verkot ovat valmiina ja tukijärjestelmä toimii. Tilanne ei välttämättä ole lopputulosten kannalta paras mahdollinen.
- Tietyt vaikeudet jäävät tekijöiltä kokematta. Ja aina kerrotaan ne samat tarinat! Kun katson esimerkiksi Latinalaisen Amerikan tuotantoa, se vaikuttaa hyvin raikkaalta. Ranskalaiset tekevät elokuvia lähinnä toisilleen. Mutta Short Cuts -elokuvat ovat kyllä todella hyvä kuusikko.
Paavi ei
elä pitkään
David Fourierin Paraatitytöt avaruudessa esitettiin torstai kansainvälisessä kilpasarjassa. Se on myös yksi Short Cuts -koosteen kuudesta elokuvasta. Kollaasinomainen kuusiminuuttinen analysoi kondomeja, paavia, rakkautta ja aidsia. Terävä elokuva sai kilpayleisöltä alkuminuuteilla naurunhörähdyksiä ja lopuksi pelkkää hiljaisuutta ennen tapautuksia.
Paraatitytöt olivat Fourierin mukaan "little success" Clermont-Ferrandin festivaaleilla. Tänne Fourier lähetti käsikirjoituksensa ja pääsi kilpailuun.
- Olen työskennellyt elokuvateatterissa projektorinkäyttäjänä, enkä ikinä uskonut, että voisin tehdä oman elokuvan. Tämä on ensimmäinen kansainvälinen festivaalini, ja ensimmäinen elokuvani ylipäätään, alle kolmekymppinen Fourier kertoo.
Teksti ja kuva: Jenni Lieto
|