Poliittinen Brecht kritisoi yhteiskuntaa

Brechtin satavuotisjuhla

Bertolt Brecht syntyi sata vuotta sitten Augsburgissa, Saksassa. Vuosisatamme merkittävää runoilijaa, näytelmäkirjailijaa ja teatteriuudistajaa juhlittiin näyttävästi kirjailijan syntymäkaupungissa. Augsburg kunnioitti kasvattiaan näyttelyillä, teatteriesityksillä ja postimerkeillä, saksalaiset kokivat jopa Brecht-oluen, -sikarien ja -pikajunan ihanuuden.

Juhlavuoden kunniaksi kulttuurin universaalihahmon lisäksi puhutaan myös inhimillisestä, epämiellyttävästä ja inhottavasta Brechtistä, mm. Brechtin naisseikkailut ovat nousseet puheenaiheeksi.

Mukadokumentti kiellettiin

Brecht muistetaan lähinnä näytelmäkirjailijana, mutta hän teki myös elokuvia, joista kuuluisin on varmasti Kuhle Wampe. 30-luvun työttömyyden, työväenliikkeen, naisen aseman ja luokkataistelun dokumenttimainen kuvaaminen johti elokuvan kieltämiseen Saksassa. Elokuvassa soi Brechtin ja yhteistyökumppani Hanns Eislerin kuuluisa Solidaarisuuslaulu. Sodan ja kansallissosialismin vastustus johti Brechtin karkoitukseen Saksasta Hitlerin noustua valtaan. Hänen pakoreittinsä kulki mm. Sveitsin ja Suomen kautta Yhdysvaltoihin. Hän palasi Saksaan vasta 1948 ja perusti vuotta myöhemmin arvostetun teatterinsa Berliner Ensemblen.

Pilkahdus inhimillisyyttä

Poliittisesta ja satiirisesta otteesta huolimatta Brechtin työssä on myös inhimillinen vivahde. Amerikkalainen elokuvaohjaaja Leo Hurwitz puhui Brechtistä Filmihullu-lehden haastattelussa vuonna 1977: "Ideoiden tasolla häntä luullaan usein kapeaksi poliittiseksi julistajaksi, mutta hän ei koskaan jätä työnsä ulkopuolelle inhimillistä draamaa."

Bertolt Brechtin elokuva Kuhle Wampe esitetään Tullikamarin Pakkahuoneella keskiviikkona kello 20.00. Tilaisuudessa esitetään myös Brechtin teksteihin perustuvia lyhytelokuvia.

© pomot 1998