Juontaja tarvitsee
luovaa hulluutta

–  Joka ikinen juonto on tähän mennessä poikennut alkuperäiskäsikirjoituksesta. Mokia ei edes enää muista tarkkaan, kertoo Heli Järventie, yksi juhlien hyväntuulisista juontajista.

Juontoja hänelle kertyy sunnuntai-iltaan mennessä parisenkymmentä.

–  En ole onneksi kompastunut, mistä olin etukäteen ihan varma. Hiukan hirveitä sanakikkailuja tulee välillä.

–  Perjantaina kotimaisen kilpailun näytöksessä piti sanoa englanninkieliseen juontoon "Sorry, I forgot to tell you" ja sanoin jotain "Sorry, I forfuck to tell you". Yleisö ei sitä välttämättä huomannut, mutta itse repesin aivan täysin.

–  Samassa juonnossa piti kertoa äänestyskuponkien hakemisesta. Sanoin: "kupongit jaetaan sitten ulosmeno...aukoilla". En osannut sanoa "ulos mennessä" tai muuta järkevää.

Järventie juonsi myös Imaginan, jossa oli ruotsin-, englannin-, saksan-, ranskan- ja espanjankielisiä elokuvia.

–  Kyllä mä vielä saksaa ja ranskaakin vänkkään, mutta espanjaa en. En osannut ollenkaan lausua nimeä ja pyytelin jo etukäteen yleisöltä anteeksi. Sain valtavat aplodit.

Järventiellä on kokemusta filkkarityöstä jo viideltä edellisvuodelta. Hän on ollut kerran nuorisoraadin puheenjohtajana ja muulloin ovihenkilönä.

–  Juontaja joutuu olemaan enemmän yksin. Ei tule niin pyörittyä muiden seurassa, kun pitää keskittyä omien spiikkien vääntämiseen. Elokuviakin on tullut aika vähän katsottua. Mutta voi pojat, että on ollut hauskaa!
–  Näihin juontoihin tarvitaan kyllä luovaa hulluutta. Mutta kukaan ei ole vielä buuannut mua pois.