Miksi eläisin?

Toinen Algeria -dokumenttisarja antaa myös lapsille äänen

Algerialaisten lasten toiveet ovat vaatimattomia, mutta kuitenkin elämää suurempia.

- Haluaisin vain, että ihmiset tietäisivät meidän olevan olemassa.

- En näe öisin unia, mutta toivon yhtä asiaa: kunpa voisin taas kävellä, huokaa pommi-iskussa vammautunut tyttö.

Toinen Algeria -dokumenttisarjan on tuottanut Internews, joka on hallituksista riippumaton kansainvälinen media-alan kansalaisjärjestö. Sarjan päämääränä on antaa algerialaisille itselleen mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä maansa tragediasta.

Algeria-sarjassa on viisi dokumenttia, joista Tampereella nähtiin kolme: Azzedine Meddourin Mykkä tuska, Abdelmadjid Sellamnan Toivon juna ja Abdelkader Ansaadin Stadionin kaikuja. Kaikki dokumentit on tuotettu vuonna 1998.

Lapsen usko on vahva

- En tunne armoa, en anna anteeksi, sanoo nuori poika.

Lapset uskovat vahvasti - kostoon tai Herraan. Aina uskokaan ei riitä:

- Miksi eläisin? Jos en pysty täyttämään toiveitani, miksi eläisin?

Pelolla on rajansa

- Pelolla on rajansa, kuvaa Toivon junan kuljettaja.

- Kun tarpeeksi kauan pelkää, ei lopulta enää tunne mitään. Voitte tehdä minulle mitä haluatte; en enää välitä.

Kaikkia kolmea dokumenttia yhdistää toive rauhasta. Lapset eivät kuitenkaan voi unohtaa kokemiaan kärsimyksiä.

- Lähdemme Saharaan. Palaamme vasta, kun aikuiset pyytävät meiltä anteeksi aiheuttamaansa tuskaa.

Muita Algeriaa käsitteleviä juttuja festivaaliuutisissa:

Sivun alkuun