Koronaviruspandemian myötä tuli voimaan useita laajasti koko yhteiskuntaan kohdistuvia rajoituksia, joilla pyrittiin ehkäisemään viruksen nopeaa leviämistä ja turvaamaan yhteiskunnan toimintaa poikkeusoloissa. Uudenlainen pandemia haastoi monin tavoin myös terveydenhuoltoa, jolta vaadittiin nopeita toimia terveydenhuollon resurssien ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Elektiivistä leikkaustoimintaa sekä muuta kiireetöntä toimintaa supistettiin, terveydenhuollon henkilökuntaa ohjattiin uusiin työtehtäviin ja tehohoidon kapasiteettia lisättiin.
Saara Jäntti selvitti väitöskirjassaan koronaviruspandemian vaikutuksia ensiavun käyntimääriin, leikkaustoimintaan sekä tehohoidon hoitojaksoihin kolmessa suuressa sairaalassa Suomessa. Tutkimuksessa olivat mukana Tampereen yliopistollinen sairaala, Mikkelin keskussairaala ja Keski-Suomen keskussairaala.
– Koronaviruspandemian aikana ihmisiä neuvottiin välttämään tarpeettomia päivystyskäyntejä ja hakeutumaan päivystysarvioon vain välttämättömissä tilanteissa. Tämä näkyi ensiapupisteissä käyntimäärien vähenemisenä. Sulkutilan julistamisen jälkeen keväällä 2020 ensiapukäynnit vatsakivun, selkäkivun ja aivovammojen vuoksi vähenivät. Käyntimäärät palasivat aiemmalle tasolleen heti sulkutilan päätyttyä, Jäntti kertoo.
Kasvavaan koronaviruspotilaiden määrään varauduttiin Suomessa perumalla kiireettömiä leikkauksia ja kohdistamalla terveydenhuollon resursseja päivystyspisteisiin ja tehohoitoon. Jäntin väitöstutkimuksen tulosten mukaan päivystyksellisten vatsa- ja selkäleikkausten määrät eivät muuttuneet pandemian myötä verrattuna aiempiin vuosiin. Neurokirurgisissa leikkauksissa pientä laskua nähtiin päivystysleikkausten osalta.
– Yllättävä tulos tutkimuksessamme oli, että tehohoidon hoitojaksojen määrä väheni koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 verrattuna aiempiin vuosiin. Vuonna 2021 tehohoidon hoitojaksojen määrä oli samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden. Lisäksi vain 3 % kaikista tehohoidossa tutkimusvuosina hoidetuista potilaista oli tehohoidossa koronavirusinfektion vuoksi, Jäntti toteaa.
– Nämä ovat tärkeitä havaintoja mahdollisia tulevaisuuden pandemioita ajatellen. Pandemian ja muiden kriisitilanteiden aikana ihmiset sairastuvat myös muihin tauteihin, ja päivystystä sekä tehohoitoa kuormittavat muutkin käyntisyyt kuin ajankohtainen taudinaiheuttaja. On tärkeää pyrkiä turvaamaan terveydenhuollon normaalit päivystysresurssit sekä leikkaustoiminta myös tulevaisuuden pandemioissa, Jäntti sanoo.
Saara Jäntti on kotoisin Varkaudesta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2023. Tällä hetkellä hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Rovaniemellä.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Saara Jäntin kirurgian ja ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Provision of Acute Care Services During the COVID-19 Pandemic in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.4.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.