Rehtori Kaija Hollin puhe lukuvuoden avajaisissa 6.9.2012

Jälleen on tullut aika aloittaa uusi lukuvuosi. Tervetuloa avajaistilaisuuteen.

Uuden yliopistolain täytäntöönpanon aloittamisesta on kulunut nyt kolme vuotta. Eduskunta edellytti lainsäädännön yhteydessä, että hallitus seuraa yliopistouudistuksen toteutumista ja vaikutuksia ja antaa selvityksen sivistysvaliokunnalle keväällä 2012. Arviointi tehtiin viime keväänä ja 7.9. on sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuus. Lyhyen lain voimassaoloajan vuoksi arvioinnissa keskityttiin lähinnä siihen, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on ollut siirtymävaiheessa. Toimeksiannon mukaisesti vaikutuksia tarkasteltiin ensisijaisesti yliopistoyhteisön sisällä strategisen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan alueilla. Lain uudistuksen vaikutukset näkyvät selkeästi strategisen johtamisen ja talousjohtamisen vahvistumisena, sidosryhmätyöskentelyn kehittymisenä sekä sisäisenä organisoitumisena. Yliopistojen katsottiin omaksuneen hyvin myös uuden työnantajan roolinsa.

Vaikutukset henkilöstöpolitiikkaan oli vaikeampi arvioida. Lainuudistus ei näyttänyt kohentaneen henkilöstön työtyytyväisyyttä ja henkilöstö koki vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiensa kaventuneen. Laki itsessään ei estä yliopistoja harjoittamasta hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Päätöksentekoon osallistumismahdollisuudet ovat varmasti koetun mukaisesti kaventuneet, sillä päätöksentekoelimet ja johtamisjärjestelmät ovat muuttuneet ja nykymuodossaan hallitukset koostuvat osin tai kokonaan ulkopuolisista jäsenistä. Toisaalta henkilöstön osallistumista on mahdollisuus lisätä asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Pääosin yliopistoyhteisöjen jäsenet sekä sidosryhmien edustajat ovat pitäneet lainuudistusta perusteltuna ja tarpeellisena eikä arviointiraportin perusteella ole ilmaantunut erityisiä muutostarpeita uuteen lakiin.

Huomionarvoista on myöskin se, että kaikki yliopistokentässä tapahtuneet muutokset eivät johdu laista sinänsä, vaan yliopistolaitoksen kokonaisreformista ja yliopistojen sisäisistä uudistuksista.

Tänä keväänä uudistettiin myöskin yliopistojen rahoitusmalli. Sitä sovellettiin ensi kerran kevään 2012 ministeriön ja yliopistojen välisissä neuvotteluissa, jotka koskivat vuosia 2013-2016.  Yliopistoyhteisöt näyttävät olevan varsin tyytyväisiä uuteen rahoitusmalliin. Syynä siihen on, että malli on läpinäkyvä ja siinä on selkeä ansaintalogiikka. Yliopistot eivät saa rahoitusta jatkossa lupausten tai aikeiden perusteella, vaan näytön ja toteutumien mukaisesti. Ministeriöllä on useita keinoja ohjata yliopistojen toimintaa ja perusrahoituksen allokointi on yksi vaikuttavimmista. Rahoitusmalli ohjaa yliopistojen toimintaa hallituksen linjaamaan suuntaan. Tavoitteena on laadukkuus, kansainvälisyys ja vaikuttavuus tehokkaasti toteutettuna sekä koulutuksessa että tutkimuksessa.

Rahoitusmallin käyttöönotto aiheutti yliopistojen välillä jonkinasteisia perusrahoitusmuutoksia, mutta niiden vaikutus on sittenkin pienempi kuin valtion huonontuneesta taloustilanteesta johtuvat koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuneet leikkaukset. Yliopistoindeksi, jonka oli määrä varmistaa huonoinakin aikoina korkeakoulujen toimintakykyisyys puolitettiin jo tänä vuonna ja jäädytettiin ensi vuodelta kokonaan. Tämä auttamatta saattaa yliopistot vaikeuksiin ja henkilöstön irtisanomisilta ei monissakaan yliopistoissa vältytä. Vaikka hallintorakenteita on kevennetty ja toimintoja rationalisoitu myös opetus- ja tutkimushenkilöstön irtisanomiset ovat uhkaamassa. Indeksin jäädyttämisen lisäksi leikkaukset Akatemian ja Tekesin tutkimusrahoituksessa koskevat kipeästi myös yliopistoja. Koulutus, sivistys- ja tutkimustoiminta on pitkäjänteistä ja niiden varmistaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi taloudellisen laman aikana, eikä sitä pitäisi muuttuvien taloustilanteiden mukaisesti huojuttaa.

Omassa yliopistossamme kaksi ja puoli vuotta sitten käynnistetty strategiamme mukainen uudistus on pelastanut meidät talousvaikeuksilta ja henkilöstön irtisanomisilta ja vaikuttaa siltä, että rakenteiden ja toimintojen uudistaminen on onnistunut siinä määrin, että vältymme suuremmilta ongelmilta lähitulevaisuudessakin. Määrättömästi ei yliopiston sisältä kuitenkaan voi karsia eikä säästää, vaan katse on kohdistettava lisääntyvässä määrin ansaintapuolelle ja siinä meillä on toki mahdollisuuksia. Kun monet muut yliopistot kipuilevat nyt sisäisten uudistustensa kanssa voimme me suunnata energiamme varsinaiseen tekemiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, niiden laadun parantamiseen ja kansainvälistämiseen sekä täydentävän rahoituksen hakemiseen. Ennakkoluuloton ja määrätietoinen strategiamme tuntuu päivä päivältä osuneen paremmin kohdalleen. Työ jatkuu ja tänä syksynä arvioimme sen, miten strategian toimeenpanossa olemme tähän mennessä onnistuneet. Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen ei ole vielä ohi, vaan yliopistojen on edelleen kirkastettava profiiliaan ja tehtävä tiiviimpää yhteistyötä toistensa kanssa.

Yliopistoihin kohdistuu osin ristiriitaisiakin odotuksia. Toisaalta niiden odotetaan olevan vakaita, pysyvyyttä ja jatkuvuutta edustavia instituutioita ja toisaalta dynaamisia, edelläkävijöitä ja suunnan näyttäjiä. Näiden erilaisten odotusten toteuttaminen ei onnistu, jos yliopisto on erillään muusta yhteiskunnasta. Yliopiston pitää olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Ja kun ympäröivän yhteisön käsite laajenee koko ajan ei riitä, että yliopisto toimii alueellisesti tai kansallisesti, vaan sen pitää toimia myös kansainvälisesti. Yliopisto tarvitsee monenlaisia ja moniin suuntiin ulottuvia verkostoja. Erinomainen verkosto muodostuu niistä henkilöistä, jotka ovat opiskelleet kussakin yliopistossa.

Tampereen yliopistosta on vuoden 1960 jälkeen, jolloin siis yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle,  saanut ylemmän korkeakoulututkinnon yhteensä 31 859 henkilöä ja tohtorin tutkinnon 2256, osin samoja henkilöitä.  Nämä kaikki ovat meidän Alumnejamme. Tämä on heidän emoyliopistonsa, Alma Materinsa. Alumnien merkitystä yliopistolle ei Suomessa olla riittävästi ymmärretty. Alumnit voivat olla yliopistojen ei vaan aineellinen, vaan erityisesti henkinen voimavara. Omassa yliopistossamme se tarkoittaa yli 30 000 lähettilään verkostoa  ympäri maailmaa. Vertaansa vailla olevia osaajia ja vaikuttajia, joiden juuret ovat täällä.  Jokainen heistä on saanut yliopistosta elämänsä eväät. Vain harvoin tulemme ajatelleeksi, miten suuren mahdollisuuden yliopisto tarjoaa koulutuksensa kautta. Maksuton korkeakoulutus Suomessa on yksilölle enemmän kuin lottovoitto, sillä se antaa elämälle paitsi mahdollisuuden myös tarkoituksen ja kasvattaa meitä ihmisinä.

Tampereen yliopisto on halunnut ottaa aktiivisemman roolin alumnitoiminnassaan. Alumniyhdistys on siirtynyt yliopistolle ja toimintaa on lähdetty kehittämään yhteistyössä aktiivisesti ja määrätietoisesti. Yliopisto tarjoaa alumneille lisääntyvässä määrin osaamisen päivittämismahdollisuuksia, elinikäistä oppimista ja toivoo, että alumnit olisivat aktiivisesti mukana yliopistotoiminnassa. Yhtenä osoituksena tarkoitusperistämme olemme päättäneet kutsua yliopiston avajaisiin tasavuosikymmeninä meiltä tutkinnon suorittaneet henkilöt. Tänä vuonna mukana on vuosina 1982 ja 1992 valmistuneita alumneja. On ilo havaita, kuinka moni heistä on ottanut kutsun vastaan

Toinen hyviä aikeitamme osoittava teko on, että olemme päättäneet valita vuosittain Vuoden Alumnin. Valinta julkistetaan avajaistilaisuudessa. Valitulle ei anneta mitään arvolahjoja tai mitaleita, kunniaa ja mainetta kyllä. Valintaan vaikuttaa se, miten aktiivisesti kyseinen henkilö on yliopistonsa eduksi toiminut ja puolesta puhunut. Hyvät naiset ja herrat tämän vuoden alumni on valmistunut meiltä vuonna  1998 yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineenaan valtio-oppi. Hän saattaa löytyä tästä vuonna 1993  otetusta kuvasta. Hän on jo opiskeluaikana ollut aktiivinen vaikuttaja ja mukana sekä opiskelijajärjestötoiminnassa, että yliopiston asioiden hoidossa. Hän kertoo edelleen ylpeänä omasta yliopistostaan ja on kiinnostunut yliopiston asioista ja halukas tulemaan mukaan tapahtumiin aina kun se vaan on mahdollista. Valitettavasti hän ei tänään päässyt paikalle, mutta olemme saaneet häneltä videotervehdyksen.

Hyvät naiset ja herrat vuoden 2012 alumni on pääministeri Jyrki Katainen.

Jyrki Kataisen videotervehdys

Parhaat Onnittelumme pääministeri Kataiselle ja kiitos kauniista sanoista.

Lopuksi toivotan kaikki uudet opiskelijat ja henkilöstön tervetulleeksi yliopistoyhteisöömme ja erityisesti haluan toivottaa Hämeenlinnasta tänne pääkampukselle muuttaneet opiskelijat ja opettajat lämpimästi tervetulleiksi. Toivotan Hyvää lukuvuotta koko yliopistoyhteisölle ja kaunista syksyä teille kaikille!