Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: väitökset:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

<-- Takaisin arkistolistaukseen

13.5.2015 TtM Minna Elomaa-Krapu: Hoitamisen halusta ja velvollisuuden tunnosta - Lääkintälottien kokemukset koulutuksesta ja hoitotyöstä Suomen sodissa vuosina 1939-1945

TtM Minna Elomaa-Krapun hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Hoitamisen halusta ja velvollisuuden tunnosta – Lääkintälottien kokemukset koulutuksesta ja hoitotyöstä Suomen sodissa vuosina 1939–1945 (Willingness to nursing and sense of duty The Finnish volunteer nurses’ experiences of education and military nursing during the World War II in Finland)

tarkastetaan 13.5.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Päivi Åstedt-Kurki.

Haavoittunut kutsumus

– lääkintälottien kokemukset hoitotyöstä toisessa maailmansodassa


Koulutuksella sekä aikaisemmilla kokemuksilla oli merkitystä siihen, miten lääkintälotat kokivat paikoin jopa traumaattiset hoitotilanteet Suomen sodissa vuosina 1939–45. Asiaa väitöskirjassaan tutkineen terveystieteiden maisterin Minna Elomaa-Krapun mukaan lääkintälottien kohtaamien kauheuksien ennakointi oli vaikeaa. Oman haasteensa sota-ajan hoitotyölle toi muun muassa miehinen ympäristö.
 
Suomen osalta toisen maailmansodan loppumisesta tuli 27. huhtikuuta kuluneeksi 70 vuotta. Kotirintamalla ja sota-alueilla työskenteli tuhansia lääkintälottia koulutettuina tai kouluttamattomina. Kokemuksia sota-ajan hoitotyöstä on saatavilla erittäin vähän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä johtuu osaltaan traumaattisista kokemuksista ja vaikeudesta puhua niistä. Lääkintälottia on myös pakotettu vaikenemaan ja jopa salaamaan lottana toimiminen.

- Lääkintälottien velvollisuuden tunto ja vahva kutsumus hoitotyöhön joutuivat sota-aikana koetukselle. Haasteellisia työtehtäviä olivat esimerkiksi vakavasti haavoittuneiden ja kuolevien hoito sekä päihdeongelmaisten ja mieleltään sairastuneiden kohtaaminen. Nämä kokemukset aiheuttivat lääkintälotille eräänlaisen tunnekuorman, jota ei saanut näyttää silloin eikä sodan jälkeen, Elomaa-Krapu kertoo.

Globaalit konfliktit ovat osoittaneet, että sodan tai katastrofien tunnekokemuksiin kohdistuvat tutkimukset ovat äärimmäisen tärkeitä selvitettäessä, miten pahuus aiheuttaa ihmisille kärsimystä. Koettu tapahtuma ja siihen liittyvät tunteet heijastuvat vuosikymmeniksi eteenpäin aina seuraaviin sukupolviin saakka.

- Tutkijoiden mukaan kansainväliset konfliktit syntyvät erilaisista tunteista kuten pelosta ja vihasta. Tästä johtuen juuri kokemusten tutkimisella on suuri merkitys ymmärtääksemme, viisastuaksemme ja kokeaksemme empatiaa kärsiviä kohtaan, Elomaa-Krapu sanoo.

Aistimuisti kokemuskertomusten jäsentäjänä

Lääkintälotat tekivät perushoidon lisäksi itsenäisesti myös vaativia sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Sodan kauheuksien kohtaamiseen valmistautuminen oli kuitenkin vaikeaa, jopa mahdotonta. Potilaina oli paitsi sotilaita niin myös evakuoituja ja lapsia.

Traumaattisia ja eettisesti vaativia hoitokokemuksia oli kaikissa komennuspaikoissa. Kokemukset olivat yhteydessä lääkintälottien saaman koulutuksen pituuteen ja määrään, opetettuihin asioihin sekä aikaisempiin hoidollisiin kokemuksiin.

- Voimakkaita ja jopa traumaattisia kokemuskertomuksia kerrottiin erilaisten aistihavaintojen kautta, kuten näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaisteja kuvaamalla. Kertomuksissa korostuivat erilaiset esineet, aika, värit ja ihmiset sekä tarkat kuvaukset esimerkiksi paikoista. Nimitän tätä aistimuistiksi, Elomaa-Krapu sanoo.

Elomaa-Krapun tutkimus tuo esille myös naisena olemisen merkityksen maskuliinisessa ympäristössä. Työympäristön miehinen ja naisellinen hoitokulttuuri ajautuivat välillä ristiriitaan, ja lääkintälotat joutuivat tasapainoilemaan hyvän ja pahan välillä.

- Lääkintälotat näkivät hoitotyössään moraalisesti epäilyttäviä asioita kuten vihollisvankien epäeettistä kohtelua ja päihteiden väärinkäyttöä, mikä aiheutti joissakin lääkintälotissa ahdistusta, Elomaa-Krapu sanoo.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkintälottien kokemuksia saamastaan koulutuksesta ja heidän toteuttamastaan hoitotyöstä Suomen sotien aikana vuosina 1939–1945. Tutkimus on hoitotieteellinen muistitietotutkimus, ja siihen haastateltiin 16 lääkintälottana toiminutta henkilöä.

                                               ******

Minna Elomaa-Krapu on syntynyt Raahessa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa Helsingissä.

Elomaa-Krapun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2039, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9757-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1528, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9758-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Minna Elomaa-Krapu, puh. 050 5326331, Elomaa-Krapu.Minna.K@student.uta.fi

 
Ylläpito: hes.info@uta.fi
Muutettu: 18.5.2016 11.39 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti