Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: väitökset:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

<-- Takaisin arkistolistaukseen

4.12.2015 TtM Nina Hahtela: Workplace Culture in Primary Health Care. The connection to nursing-sensitive outcomes (Työpaikkakulttuuri perusterveydenhuollossa - yhteys hoitotyösensitiivisiin tuloksiin)

TtM Nina Hahtelan hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Workplace Culture in Primary Health Care. The connection to nursing-sensitive outcomes (Työpaikkakulttuuri perusterveydenhuollossa - yhteys hoitotyösensitiivisiin tuloksiin)

tarkastetaan 4.12.2015 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Juha Kinnunen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Tarja Suominen.

Työpaikkakulttuurin yhteys hoitotyön tuloksiin


Työpaikkakulttuurin huomiointi hoitotyön johtamisessa on tärkeää muun muassa alan vetovoimaisuuteen, potilasturvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Tässä tutkimuksessa työpaikkakulttuuria tarkastellaan hoitotyösensitiivisten tulosten näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että perusterveydenhuollon työpaikkakulttuurilla on useita yhteyksiä potilas-, hoitaja- ja organisaatiotuloksiin.

Tutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa käyttämällä neljää erilaista mittaria. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa 220 hoitotyöntekijää perusterveydenhuollon 22 akuuttivuodeosastolta vastasi kyselyyn työpaikkakulttuuristaan. Toisessa vaiheessa 53 potilasta vastasi itsehoitoa ja yksilökeskeisyyttä koskevaan kyselyyn ja 21 osastonhoitajaa yksikön potilaita, hoitajia sekä organisaation tunnuslukuja koskevaan kyselyyn. Kolmannessa vaiheessa tutkittiin potilas-, hoitaja- ja organisaatiotulosten yhteyttä työpaikkakulttuuriin. Aineisto sisälsi 21 osaston tiedot yhden kuukauden ajalta. Neljännessä vaiheessa luotiin malli työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten välisistä yhteyksistä.

Hoitohenkilöstön oli vaikea sanoa oliko työyksikön työpaikkakulttuuri positiivinen vai negatiivinen. Potilaiden alhainen koulutustaso oli yhteydessä hoitohenkilökunnan heikompaan arvioon työpaikkakulttuurista. Hoitohenkilökunnan arvio työpaikkakulttuurista vaihteli ammatti- ja ikäryhmittäin sekä työaikamuotojen välillä. Heikompi arvio työpaikkakulttuurista oli yhteydessä myös suurempiin potilasmääriin, täyttämättömiin vakansseihin ja osastonhoitajan pitkään työkokemukseen.

Potilastulosten osalta hoitohenkilökunnan antama heikompi arvio työyksikön kulttuurista oli yhteydessä potilaiden lisääntyneisiin komplikaatioihin ja haittatapahtumiin, mutta myös parempaan itsehoitoon. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys yksilökeskeiseen hoitoon. Hoitajatulosten osalta yksikön työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä hoitohenkilökunnan lyhyisiin sairauspoissaoloihin, ylityöhön ja työtapaturmiin. Organisaatiotulosten osalta työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä sijaisten käyttöön. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys lyhyempiin hoitoaikoihin sekä matalampaan osaston käyttöasteeseen. Tulosten perusteella muodostettiin malli työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä. Malli pohjautuu potilashoitoa (Patient Care Delivery Model) kuvaavaan malliin.

- Tulokset osoittavat, että työpaikkakulttuuri on merkittävä niin potilaiden, hoitohenkilökunnan kuin organisaation näkökulmasta.  Positiivisella työpaikkakulttuurilla on merkitystä, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa pyritään kustannusten hallintaan, Hahtela toteaa.

Tutkimuksella saatiin uutta tietoa työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työyksiköiden johtamisessa ja hoitotyön vaikuttavuuden tarkastelussa.

- Johtamisen apuvälineeksi tarvitaan yhtenäisiä ja ajantasaisia työyksikkökohtaisia tunnuslukuja, Hahtela sanoo.

                                               ******

Nina Hahtela on syntynyt Vantaalla ja hän on suorittanut terveystieteen maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii kehittämisjohtajana Suomen sairaanhoitajaliitossa.

Hahtelan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2113, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9961-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1607, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9962-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Nina Hahtela, puh. 050 324 1955, Hahtela.Nina.M@student.uta.fi

 
Ylläpito: hes.info@uta.fi
Muutettu: 18.5.2016 11.39 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti