Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: väitökset:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

<-- Takaisin arkistolistaukseen

27.6.2012 Msc. Sylvia Kiwuwa Muyingo: Adherence to Antiretroviral Therapy (ART) in the DART Trial in Uganda and Zimbabwe: Statistical Analysis for Predictors and Consequences of Poor Adherence (Hoitomyönteisyys antiretroviraaliselle terapialle DART-tutkimuksessa Ugandassa ja Zimbabwessa: Huonon hoitomyönteisyyden tilastollinen ennustaminen ja sen todennäköiset seuraukset)

MSc. Sylvia Kiwuwa Muyingon biometrian alaan kuuluva väitöskirja

Adherence to Antiretroviral Therapy (ART) in the DART Trial in Uganda and Zimbabwe: Statistical Analysis for Predictors and Consequences of Poor Adherence (Hoitomyönteisyys antiretroviraaliselle  terapialle DART-tutkimuksessa Ugandassa ja Zimbabwessa: Huonon hoitomyönteisyyden tilastollinen ennustaminen ja sen todennäköiset seuraukset)

tarkastetaan keskiviikkona 27.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3 (T-rakennus), Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Mervi Eerola (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Hannu Oja.

                                                ***

Sylvia Kiwuwa Muyingo on syntynyt Ugandassa ja hän on suorittanut MSc Medical Statistics -tutkinnon Lontoon yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Muyingon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1748, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8854-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1220, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8855-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sylvia Kiwuwa Muyingo, puh. 046 585 4020, sylvia.muyingo@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Epidemiologisissa tutkimuksissa huono hoitomyönteisyys peittää ja laimentaa terapeuttisten hoitojen vaikutusta muuten hyvin suunnitelluissa kokeissa. Kliinissä kokeissa harvoin saavutetaan optimaalista tilannetta,  ja siksi huonon hoitomyönteisyyden syyt ja seuraukset muodostavat kiinnostavan tutkimuskohteen. Hoitomyönteisyyden mittaaminen ja analysointi on suuri haaste tilastollisten menetelmien kehittäjille.

Tässä työssä analysoidaan 3316 HIV-potilaan muodostamaa kohorttia. Potilaat, jotka  aloittivat ART-hoidon kolmessa hoitoklinikassa Ugandassa ja Zimbabwessa, arvottiin kahteen hoitoryhmään, (i) laboratorio- ja klinikkamonitorointi (LCM) ja (ii) pelkkä klinikkamonitorointi (CDM). Hoitosuunnitelman mukaisesti  potilaat vierailivat klinikoissa 4 viikon välein, ja hoitomyönteisyyttä mitattiin tällöin muun muassa palautettujen lääkkeiden määrän (drug possession ratio, DPR) ja kyselylomakkeen avulla. Keskimääräinen hoitomyönteisyys parani huomattavasti ensimmäisen vuoden aikana, jonka jälkeen se heikkeni useasta syystä hitaasti 5-vuotisen seurannan loppuun asti.

Tässä väitöskirjatyössä tarkastellaan erilaisia tapoja kuvata ja analysoida hoitomyönteisyysmittauksia pitkän seuranta-ajan aikana. Perinteinen tapa on keskiarvoistaa yksilön havainnot, ja sen jälkeen luokitella potilaat keskiarvokäyttäytymisen avulla. Tämä lähestymistapa kuitenkin unohtaa ilmiön dynaamisuuden. Olettaen, että yksilön mittaukset muodostavat Markovin ketjun, tutkimuksessa luokitellaan yksilöt myös käyttäen yksilöllisiä estimoituja siirtymistodennäköisyyksiä. Erilaisia tapoja luokitella potilaat vertaillaan tutkimuksessa käyttäen  ristiintaulukointia, ja taustamuuttujien ja luokittelujen väliset yhteydet selvitettiin tilastollisesti (yhteensopivuustestit, yleistetyt estimoivat yhtälöt). Erilaisten hoitomyönteisyysmittreiden kykyä ennustaa potilaan kuolema ja alhainen CD4-arvo seurannan aikana oli myös tarkastelun kohteena (Coxin suhteellisen vaaran malli). Myös dynaamista logistista mallia käytettiin mallittamaan kuolemanvaaraa hoitomyönteisyyshistorian avulla, jolloin voitiin myös estimoida hoitomyönteisyyden vaikutus populaatiotasolla (populaatiosyyosuus).

ART-hoitojen kannalta tärkeimmät tutkimustulokset olivat: Alhainen CD4, ja matala koulutus muun muassa ennustivat huonoa hoitomyönteisyyttä. Kuuluminen huonoimpaan Markovin ketjuihin perustuva potilasryhmän ja kuuluminen huonoimpaan DPR-ryhmään ennustivat molemmat kuolemaa toisistaan riippumatta. Huonon hoitomyönteisyyden dynaamiseen logistiseen malliin perustuva estimoitu populaatiosyyosuus 5 vuoden seurannan aikan oli 16.0 %  ja  33.1 % LCM- ja CDM-ryhmissä.

 
Ylläpito: hes.info@uta.fi
Muutettu: 18.5.2016 11.39 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti