Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: väitökset:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

<-- Takaisin arkistolistaukseen

19.6.2013 TtM Kristiina Puolakka: Hyvän mielen koulu. Substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa

TtM Kristiina Puolakan hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Hyvän mielen koulu. Substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa (Substantive theory of mental health promotion in the upper level of comprehensive school)

tarkastetaan 19.6.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Eija Paavilainen.

Hyvän mielen koulu. Substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa sellainen kuvaus (substantiivinen teoria), jossa yhdistyvät eri toimijoiden näkökulmat sekä kehittää mielenterveystyötä tutkimuksen kohteena olevassa yläkoulussa toimintatutkimuksen keinoin.

Toimintatutkimuksessa pyrittiin parantamaan mielenterveyden edistämistä kouluyhteisössä ja löytämään keinoja oikea-aikaiseksi auttamiseksi, kun mielenterveys on uhattuna. Kehittämiskohteiden kartoittamiseen käytettiin Suomessa kehitettyä koulun hyvinvointiprofiilia sekä oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan haastatteluista kerättyä tietoa.

Substantiivinen teoria tuotettiin oppilaiden, työntekijöiden sekä vanhempien tuottamasta haastattelumateriaalista sekä kehittämistyöryhmän kokousmuistioista ja koululaisten sanallisista vastauksista koulun hyvinvointiprofiiliin. Tuotettua kuvausta hyödynnettiin kehittämistyössä tarkastelemalla erikseen koululaisten ja heidän perheidensä näkökulmaa sekä toisaalta henkilökunnan näkökulmaa. Lopuksi kuvaukset yhdistettiin yhtenäiseksi substantiiviseksi teoriaksi, jossa oli huomioitu myös aiempi tutkimustieto aiheesta.

Muodostunut kuvaus sisältää seuraavat osa-alueet eli kategoriat: ”koulun olosuhteet”, ”henkilöstöresurssit”, ”koululaiset ja heidän perheensä” sekä ”mielenterveyttä edistävä toiminta”. Ydinkategoria, eli kaikkia näitä osa-alueita yhdistävä, keskeinen kategoria on ”toiminnan tavoitteena mielenterveyttä edistävä oppimisympäristö”.

Kun teoria on tuotettu toimijoiden ja toiminnan kohteiden omien kuvausten kautta, siitä saa helposti apuvälineen kehittämistyöhön. Eri tahojen omista näkökulmista on helpompi löytää ymmärrettävä ja käytäntöön sopiva kuvaus toiminnasta. Tuotetun substantiivisen teorian avulla pystytään siten tarkastelemaan ja kehittämään koululaisten mielenterveyden edistämiseksi tehtävää työtä, mikä on tämän tutkimuksen keskeinen hyöty.

Tärkeä tulos tässä tutkimuksessa on se, että koululaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevat seikat osoittautuivat olevan arkipäiväisiä, tavallisia asioita. Opettajat eivät koe itseään mielenterveystyöntekijöinä ja arastelevat siksi puuttua asioihin. Tämän tutkimuksen mukaan opettajilla ja koko kouluyhteisöllä on merkittävä rooli positiivisen mielenterveyden ylläpitäjinä. Myös huomaaminen ja asioihin puuttuminen ovat tärkeitä -- joskin haastavia -- seikkoja. Näistä tilanteista päästään helpommin eteenpäin, kun tehdään yhteistyötä vanhempien ja eri ammattilaisten kanssa.

Tutkimustuloksista voidaan myös päätellä, että koululaisten mielenterveyden edistäminen on paitsi kodin ja koulun myös kunnan kaikkien hallinnonalojen asia. Hyvinvointiin ja hyvään psyykkiseen oloon vaikuttavat myös fyysinen ympäristö ja eri hallinnonalojen resurssit.
Monella tapaa hyvään oloon vaikuttaminen tuo voimavaroja ja positiivista mielenterveyttä, hyvää mieltä. Kasvatustehtävän toteuttaminen yhteistyössä ja kumppaneina vanhempien kanssa on niin ikään tärkeää.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan suositella seuraavia toimenpiteitä koululaisten mielenterveyden edistämiseksi:

1. Kouluyhteisöihin ja kunnan palveluihin pitää viedä perustietoa siitä, mitä mielenterveyden edistäminen kouluyhteisössä on. Tämän tutkimuksen tuottama substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä tarjoaa kuvauksen mielenterveyden edistämisen kokonaisuudesta.
2. Teorian perusteella mielenterveyden edistäminen on monen eri sektorin asia. Mielenterveyden edistämistyöhön pitää haastaa koulu ja sosiaalitoimi sekä kunnalliset tekniset ja vapaa-ajan palvelut. Tässä haasteessa auttaa tieto mielenterveyden edistämiseen sisältyvistä seikoista.
3. Opettajien rooli korostui tutkimuksen aineistossa. Opettajilla on tarjottava resursseja ja tukea jotta he pystyvät osaltaan vastaamaan koululaisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen haasteisiin. Opettajat eivät ole -- eikä heidän tarvitse olla -- terveydenhuollon ammattilaisia, mutta he ovat koulun sosiaalisen ympäristön ja koulun keskeisen tehtävän eli oppimisen kannalta avainhenkilöitä, minkä merkitystä ei voi vähätellä.
4. Oppilaiden ja perheiden vaikutusmahdollisuuksia kouluun ja koululaisia koskeviin palveluihin tulee edelleen lisätä. Osallisuus tukee sekä perheiden että lasten elämänhallintaa ja edistää terveyttä ja hyvinvointia.
5. Kouluyhteisöjä tulee kehittää mielenterveyttä edistäviksi. Toimintatutkimus on tehokas tapa kehittää, koska siinä tulevat samanaikaisesti hyödynnetyksi osallisuus, teoriatieto ja kokemuksellinen asiantuntijuus. Kun toimintatutkimuksessa on mukana eri tahojen toimijoita, luodaan samalla pohjaa yhteistyölle.

                                               ******

 

Kristiina Puolakka on syntynyt Ylistarossa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii ylihoitajana Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Puolakan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1835, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9155-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1313, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9156-6, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Kristiina Puolakka, kristiina.puolakka@satshp.fi
 
Ylläpito: hes.info@uta.fi
Muutettu: 18.5.2016 11.39 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti