Sisältöön
tampereen yliopisto: yhteiskuntatieteiden tiedekunta: tutkimus: väitökset:
Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden tiedekunta

<-- Takaisin arkistolistaukseen

9.5.2014 TtM Pirjo Virtanen: Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja hänen läheisensä tiedonsaanti päivystyspoliklinikalla

TtM Pirjo Virtasen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja hänen läheisensä tiedonsaanti päivystyspoliklinikalla (Information availability for stroke patients and their family members at an emergency department)

tarkastetaan 9.5.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Päivi Kankkunen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Päivi Åstedt-Kurki.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen potilaan ja
hänen läheisensä tiedonsaantiin tulee panostaa päivystyspoliklinikalla

Sekä aivoverenkiertohäiriöön sairastunut potilas että hänen läheisensä tulisi ottaa nykyistä paremmin mukaan hoidon suunnitteluun ja antaa tietoa potilaan tilasta myös läheiselle. Potilaan tiedonsaantia pitäisi parantaa systemaattisesti ja kehittää tiedonsaantiin liittyviä käytännön toimintatapoja. Potilaan ja läheisen tiedonsaantitarpeet eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat ajan ja sairauden tilanteen myötä.

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy sepelvaltimotaudin, syöpien ja dementian jälkeen. Suomessa AVH:öön sairastuu päivittäin keskimäärin 68 henkilöä, siis noin 25 000 henkilöä vuodessa. Aivoverenkiertohäiriöt ovat erittäin vaarallisia ja yleisiä myös työikäisillä. Äkillinen sairastuminen edellyttää välitöntä hakeutumista päivystyspoliklinikalle, jossa potilaan tilanteen selvittely ja hoito aloitetaan.
Ikääntyminen on AVH:n tärkein riskitekijä, ja tästä syystä on arvioitu, että aivohalvaustapahtumien lukumäärä kasvaa huomattavasti. Suomessa kaksi kolmas¬osaa sairastuneista on yli 64-vuotiaita.

Suomessa arvellaan olevan yli 300 000 AVH-potilaan läheistä, jotka huolehtivat apua tarvitsevista perheenjäsenistään kotona sairaalavaiheen jälkeen. AVH-potilaista noin 14 400 on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa ja heille on järjestetty läheisen hoidon tueksi erilaisia kotihoidon palveluja. Akuutti ja odottamaton sairastuminen aiheuttaa potilaalle ja läheiselle paljon kysymyksiä, ja sairastumisesta johtuvien toimintakyvyn muutosten lisäksi potilaita hämmentävät uusi ympäristö, erilaiset tutkimukset, toimenpiteet ja tekniset laitteet.

AVH-potilaan ja hänen läheisensä tiedonsaantia päivystyspoliklinikalla on tutkittu erittäin vähän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämän väitöstutkimuksen tulokset tuottavat aikaisempaa tietoa vahvistavaa, mutta myös uutta tietoa AVH-potilaiden läheisten tiedon tarpeista päivystyspoliklinikalla.
Tulosten mukaan AVH-potilaat ja heidän läheisensä kokivat, että heitä kohdellaan ystävällisesti ja heitä kuunnellaan. Parannettavaa oli potilaiden ja heidän läheistensä mukaan kirjallisten ohjeiden, oireista kertomisen ja lääkehoidosta kertomisen osalta.

Potilaan ja läheisen tulisi olla tietoisia sairauden oireista voidakseen viestiä oireistaan ja niissä tapahtuvista muutoksista. Oireiden tunnistaminen ja terveydenhuoltohenkilöstön informointi niistä auttaa hoidon kiireellisyyden määrittämisessä ja hoidon suunnittelussa sekä tutkimuksien ajoittamisessa.
AVH-potilaat ja läheiset kokivat saaneensa huonosti hoitoon liittyviä kirjallisia ohjeita eikä ohjeita juurikaan käyty läpi yhdessä potilaan ja läheisen kanssa. Kirjallisten ohjeiden etuna pidetään sitä, että potilas ja läheinen voivat käydä ohjeen läpi omassa tahdissaan ja kerrata esille tulleet asiat. Akuutissa sairastumistilanteessa potilas ei muista eikä välttämättä ymmärrä saamaansa tietoa. Tällöin kirjallisen ohjeen merkitys korostuu sekä potilaan että läheisen tiedonsaannissa.

Läheiset kokivat myös saaneensa huonosti tietoa lääkehoidosta ja nestehoidosta. Terveydenhuoltohenkilöstö ei välttämättä ota läheistä mukaan kertoessaan potilaalle hänen lääke- ja nestehoidostaan. Tieto lääkehoidosta kuitenkin sisältyy potilaiden ja läheisten tärkeimpinä pitämiin tiedonsaannin alueisiin ja erityisesti iäkkäät pitävät lääkehoidon ohjausta tärkeänä.

Tutkimuksen tulokset antavat terveydenhuoltohenkilökunnalle tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää perhelähtöistä toimintaa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös tiedonsaannin kehittämisessä ja hoitotyön koulutuksessa päivystyspoliklinikalla.

                                               ******

Pirjo Virtanen on syntynyt Punkalaitumella hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien henkilöstöpäällikkönä Hatanpään sairaalassa.

Virtasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1927, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9431-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1411, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9432-1, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Pirjo Virtanen, Puh. 0500 749 339, pirjo.m.virtanen@tampere.fi

 
Ylläpito: hes.info@uta.fi
Muutettu: 18.5.2016 11.39 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti