To page body
university of tampere: institute for advanced social research: speakers series, university of tampere:
Institute for Advanced Social ResearchUniversity of TampereInstitute for Advanced Social Research

YTI-luennot 2012–2013, kevään ohjelma

Luennoitsijoiden power point -esityksiä (pdf) lisätään

 

Syksyn 2012 ja aiempia luentoja kuunneltavissa Radio Moreenissa podcasteina

 

Teema: Yhteiskunnallinen muutos

 

Aika: Tiistaisin klo 16.15-17.45 alkaen 22.1.2013

Paikka: Tampereen yliopisto, Pinni B, luentosali B1096, Kanslerinrinne 1, 1. krs

POIKKEUS: YTI-luento 14.05.2013, Pinni A, ls. A1081

 

Ohjelma

22.01.  Korvaava koti ja lapsen etu - lastensuojelun päätöksenteon tarkastelua (pdf)

Professori Tarja Pösö, YTI, tutkijakollegium

Lastensuojelussa tehdään päätöksiä, joiden pohjalta lasten ja heidän vanhempiensa arki ja suhteet järjestellään tavanomaisesta perhe-elämästä poikkeavalla tavalla. Näin tapahtuu silloin, kun lapsi otetaan huostaan, ja syntymäperheen rinnalle luodaan ns. korvaava koti. Korvaava koti voi olla toinen perhe tai laitos.

Luennossa tarkastellaan lastensuojelun päätöksentekoa edellä mainituissa tilanteissa. Päätöksenteko tapahtuu juridis-byrokraattisessa, professionaalisessa ja elettyjen perhesuhteiden kentässä, ja sitä kutsutaan alan kirjallisuudessa sukkuloinniksi erilaisten intressien, näkemysten ja reaalisten mahdollisuuksien (korvaavien kotien olemassaolon) välillä. Lapsen etu on toimintaa ohjaava periaate ja se tekee päätöksenteosta normatiivisesti kantaaottavaa ja tapauskohtaisesti vaihtelevaa Suomessa. Periaate haastaa myös päätöksenteon legitiimisyyden ja seurausten arviointia.

 

05.02. Talviseminaari (ei luentoa)

 

19.02.  Teoria ja tieteellinen näyttö lasten traumainterventioiden perustana (pdf)

Tutkijatohtori Kirsi Peltonen, YTI, tutkijakollegium

Psyykkinen traumatisoituminen on seurausta uhkaavien tai pelottavien tapahtumien aikaansaamasta mielen järkkymisestä, mikä ilmenee monenlaisina oireina sekä käyttäytymisen, ajatusten että tunteiden tasolla. Erityisen haasteellinen tilanne on silloin kun lapsi on kokenut useita järkyttäviä tapahtumia. Tällöin voidaan puhua kompleksisesta traumasta. Lapsi saattaa selviytyä traumatisoivista tapahtumista omien voimavarojensa ja läheistensä tuen avulla, mutta toisinaan tarvitaan ammatillista väliintuloa, traumainterventioita.

Traumainterventioiden pohjana tulisi olla tieto psyykkisistä perusprosesseista ja niitä häiritsevistä mekanismeista. Tällainen perustutkimukseen pohjautuva tieto auttaa kohdentamaan traumasta toipumiseen tähtääviä toimenpiteitä lapsen ikätason ja trauman luonteen huomioiden. Soveltavan tutkimuksen avulla on nykyisin kertynyt myös tietoa erilaisten traumainterventioiden tehokkuudesta. Näin ollen toimenpiteiden tulisi perustua myös tutkittuun tietoon siitä millaisin menetelmin on saavutettu parhaita tuloksia.

Tämän luennon tarkoituksena on tarkastella millaisiin tekijöihin ja ymmärrykseen traumainterventiot parhaimmillaan perustuvat, miksi tutkittu tieto on tärkeää ja miten sitä voidaan hyödyntää traumatisoituneiden lasten auttamistyössä. Esimerkkeinä käytetään tutkimuksia, jotka koskevat yhtäältä aseellista väkivaltaa ja toisaalta perheväkivaltaa kokeneita lapsia.

 

05.03 Dokumentoitu lapsuus: Miten paperityöt muovaavat varhaiskasvatusta? (pdf)

Yliopistotutkija Maarit Alasuutari, YTI, tutkijakollegium

Perheen tutustumiskäynnin lomake, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, asiakaskyselyt ja lasten hoitoaikojen rekisteröinti – nämä ovat esimerkkejä päivähoidossa toteutettavasta lapsiin ja perheisiin liittyvästä dokumentaatiosta. Viimeisen 10–15 vuoden aikana tämän dokumentaation, arkisemmin ilmaistuna paperityön, määrä on lisääntynyt huomattavasti. Sen taustana ovat tavallisesti pyrkimykset kehittää varhaiskasvatusta pedagogisena toimintana ja asiakaspalveluna.

Luennossa pohditaan Claudio Ferrarisin dokumentalismin (documentality) lähestymistapaa soveltaen lapsiin liittyvän dokumentaation seurauksia varhaiskasvatuksen ja sen eri toimijoiden näkökulmista. Keskustelun lähtökohtana ovat empiiriset esimerkit dokumentaatiokäytännöistä ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyvät tutkimukset

 

19.03. Halun kultivointi ekologisen sivistyksen mahdollisuutena (pdf)

Professori Veli-Matti Värri, YTI, tutkijakollegium

Veli-Matti Värri kuvaa luennossaan tekeillä olevaa filosofista tutkimustaan ekologisen sivistyksen mahdollisuuksista. Värrin lähtökohtana on ekologisesti kestämättömän elämäntapamme kritiikki. Tutkimuksessa problematisoidaan, erityisesti Maurice Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian ”lihan” (chair) ontologiaan ja Jacques Lacanin subjektiteoriaan nojaten, länsimaisen subjektifilosofian lähtökohtia ja subjektifilosofian perustana olevia metafyysisiä sitoumuksia (esim. ajallisuuden idea), jotka ovat ”sisäänkirjoitettuina” kasvatusinstituutioiden ja sosialisaation käytäntöihin ja kulloinkin hegemonisina vallitseviin symbolisiin rakenteisiin. Erityisenä kritiikin kohteena on liberalismin käsitys possessiivisesta individualismista, joka toteutuu ”haluavan subjektin” ylivaltana talouskasvua ja kulutusta korostavassa todellisuudessa. Konsumeristisessa elämämuodossamme halu ilmenee ennen kaikkea hedonistisena ja omistavana asennoitumisena maailmaan. Ontologisessa katsannossa halu ei kuitenkaan viittaa vain hedonismiin, vaan se on ruumiillisen subjektin primaari, esikielellinen elämänvoima, joka suuntautuu maailmaan ja hakee tunnustusta toisilta. Subjektin halu on aina toisen haluamista ja toisen yhteyteen haluamista. Halu on ei-naturalistinen ja inhimillinen, koska se etsii sitä, mikä on inhimillistä toisessa – heidän haluaan. Siten halu toimii intersubjektiivisuuden eikä biologian alueella (ks. Merleau-Ponty 1968; Lacan 1977). Inhimillisenä halu on moraalisubjektiksi kehittymisen olennainen lähtökohta, ja siihen on myös mahdollista vaikuttaa. Halua on sekä mahdollista että välttämätöntä jalostaa pedagogisesti (yksilöllisellä ja sivilisaation tasolla), ja se on jo orastavasti eettinen alkuperäisessä pyrkimyksessään tunnustuksen saamiseen toisilta: esikielellinen halu viittaa jo hyveisiin, koska toisen tunnustaminen edellyttää luottamusta ja on yhteydessä hyväntahtoisuuteen ja vilpittömyyteen.

”Maailman pelastaminen” on sekä poliittinen että pedagoginen tehtävä. Kasvatuksen on luotava mahdollisuuksia vallitsevan elämänmuodon ylittämiseen ja toisin näkemiseen. On alettava tietoisesti luoda uutta, ekologiseen tietoisuuteen perustuvaa “yleistahtoa” (hegeliläisesti sanottuna Sittlichkeitia), jonka piirissä yksilöt saavat tunnustuksen (Anerkennung) persoonalleen elämällä kohtuuden etiikan mukaisesti. Halun kultivointi on välttämätöntä, ja sen päämääränä on elämänehtojen turvaaminen tuleville sukupolville, eläimille ja kasveille. On pyrittävä löytämään elämän rikkautta, syvyyttä ja toivoa mahdollisuuksista, jotka avautuvat ihmisen ja maailman suhteen radikaalista uudelleenymmärtämisestä (esim. Merleu-Pontyn ”lihan” ontologia). Siksi moraalisen kuvittelukyvyn kehittäminen on ehkä tärkein kasvatuspäämäärämme.

 

02.04. Pääsiäisloma (ei luentoa)

 

16.04. Facebook extroverter och samvetsgranna bloggare - uttryck för personlighet på sociala medier (pdf)

Yliopistotutkija Jannica Heinström, YTI, tutkijakollegium

I dagens informationssamhälle erbjuder social medier - såsom Facebook, bloggar och wikis - nya kommunikationsmöjligheter. Forskning har dock visat att det finns stora individuella skillnader gällande utsträckningen och sättet på vilket man använder sig av dessa kommunikationsmedel. En förklaring för dessa skillnader ligger i vår personlighet. Den mest etablerade personlighetsmodellen idag är femfaktormodellen som beskriver fem centrala dimensioner: öppenhet, samvetsgrannhet, utåtvändhet, vänlighet och känslomässig stabilitet. I föreläsningen kommer de senaste forskningsresultaten beträffande dessa personlighetsdimensioner och deras påverkan på användningen av sociala medier att diskuteras.

 

30.04. Vappuaatto  (ei luentoa)

 

14.05. Nuorten työttömien terveys ja työttömyyden kesto: Kokemuksia Ruotsista (pdf) (Pinni A, ls. A1081)

Professori Jukka Pirttilä, YTI, tutkijakollegium

Työttömyyden kestoa on viime aikoina pyritty vähentämään lisäämällä työttömyysturvan vastikkeellisuutta, mm. aktivointipolitiikan tehostamisella. Ideana on kannustaa aktiivisempaa työnhakuun sekä kohentaa työttömien osaamista. Erityisesti työttömien nuorten kohdalla ollaan huolissaan syrjäytymisuhasta, johon työttömyys pitkittyessään altistaa. Ruotsissa aloitettiin vuonna 2008 alkaen Jobbgaranti-niminen ohjelma, jossa alle 25-vuotiaat työttömät velvoitettiin osallistumaan aktivointitoimenpiteisiin. Lisäksi osalle työttömistä työttömyyskorvaukset alkoivat alentua työttömyyden pitkittyessä aiempaa nopeammin.

 

Tällä luennolla esitellään tutkimushanketta, jossa tarkastellaan Jobbgaranti-ohjelman vaikutuksia nuorten työttömyyden kestoon. Verrokkiryhmänä käytetään muuten samanlaisia, mutta jo 25 vuotta täyttäneitä työttömiä. Erityishuomion kohteena on se, eroavatko työllisyysvaikutuksen työttömien terveydentilan mukaan. Reagoivatko esim. mielenterveysongelmista kärsineet aktivointiin täysin terveitä työttömiä vastaavasti? Tällä pyritään pääsemään kiinni siihen, kannattaako aktivointiohjelmia räätälöidä työnhakijan ominaisuuksien (mm. terveydentilan) suhteen?

 

21.05. If you pay for quality you only cry once: The paradox of prevention in modernized social services (pdf)

Yliopistotutkija Paul Stepney, YTI, tutkijakollegium, Kone Foundation Senior Research Fellow

One of the crucial dilemmas that practitioners face in child protection work and managing vulnerable adults is balancing effectiveness with a commitment to social justice. Such dilemmas reveal a series of underlying ‘policy to practice’ paradoxes associated with the modernization process. At the heart of this debate is the concept of prevention. Prevention may be conceptualized as a response to some of the contradictions of modernity. It is predicated on certain core assumptions of the current social order concerned with the prediction, assessment/ diagnosis and treatment of social problems. However, as the social order is subject to change, some of its foundational pillars become destabilized and fragmented by social processes deeply embedded in the modernization process. In this sense modernization may contain the seeds of its own destruction. Prevention may also be seen as a way modernized social services manage threat and in social work it is bound up with the management of risk. In the post Baby Peter era in the UK and problems of protection orientated practice in other European welfare states, calls for prevention from policy makers have grown ever louder. However, translating such pleas into everyday practice has so far proved to be problematic. In this exploratory article some of the core theoretical ideas underpinning the ‘paradox of prevention’ debate are explored in the context of modernized services. The ideas of different writers and research evidence from the international literature will be used, including the classic work of Lydia Rapoport and Michael Lipsky published some 50 and 30 years ago respectively. It is argued that such work has resonance for unraveling many contemporary paradoxes and practice dilemmas associated with prevention.

***************************************************************************************************************************


YTI-luennot 2012-2013, syksyn ohjelma

 

Kevään 2012 ja aiempia luentoja kuunneltavissa Radio Moreenissa podcasteina

Luennoitsijoiden power point -esityksiä lisätään

 

Teema: Yhteiskunnallinen muutos

 

Aika: joka toinen tiistai klo 16.15-17.45, alkaen 18.09.2012

Paikka: Tampereen yliopisto, Pinni B, luentosali B1096, Kanslerinrinne 1, 1. krs

 

Ohjelma

 

18.09. Pieni avain, suuret ovet. Lasten kotihoidon tuki avaa näkymiä suomalaiseen hyvinvointivaltioon (pdf)

Emeritusprofessori Jorma Sipilä, YTI, tutkijakollegium

Jos katsotaan suomalaista sosiaalipolitiikkaa siihen käytetyn rahan näkökulmasta, lasten kotihoidon tuki on pieni asia, sillä siihen käytetään vain 0,6 % sosiaalimenoista. Myös sosiaalipolitiikan tekemisen kannalta tuki on mitätön kysymys, koska sitä koskevia poliittisia kysymyksiä ei esitetä.

Tutkimuksen kannalta lasten kotihoidon tuki on kuitenkin erittäin suuri asia. Ensinnäkin se on ainoa sosiaalipoliittinen etuus, jonka Suomi on innovoinut ensimmäisenä länsimaiden piirissä (tosin toistakymmentä vuotta Unkarin jälkeen). Pohjoismaat, Saksa ja Ranska ovat kehittäneet lasten kotihoidon tuesta omat sovelluksensa, mutta ne ovat päätyneet suppeampiin ja valikoivampiin tukimuotoihin. Anglomaat vastustavat periaatteellisesti koko ideaa, koska niissä ei valtion ole sopivaa maksaa siitä, että vanhemmat hoitavat velvollisuutensa.

Harvinaisena ja kansainvälisesti kiisteltynä sosiaalipoliittisena etuutena lasten kotihoidon tuki nostaa esiin kysymyksen: miten etuus syntyy ja miten sitä perustellaan? Miten sen vaikutuksia seurataan? Miten tulisi suhtautua etuuteen, joka on useimmille pienten lasten vanhemmille erinomainen arkielämän vapauttaja, mutta viitoittaa osalle heistä tien kohti vaikeuksia?

Lasten kotihoidon tuki avaa näkymiä perheen ja työelämän, naisen ja miehen, julkisen ja yksityisen sekä kunnan ja valtion väliseen suhteeseen. Etuus lyö korvalle monia nykypolitiikan keskeisistä tavoitteista, mutta poliitikot ovat siihen varsin tyytyväisiä. Parempaa esimerkkiä polkuriippuvuudesta tuskin voi olla kuin etuus, joka on saavuttanut täydellisyytensä.

 

02.10. Suomalaisen sukupuoliradikalismin kolme aaltoa (pdf)

Johtaja, professori Risto Heiskala, YTI, tutkijakollegium

Kuvaan esitelmässä ensin yleisellä tasolla siirtymää vanhasta maailmasta moderniin nojautuen pääosin sosiologiseen modernisaatioteoriaan (mm. Habermas, Luhmann ja Therborn) ja ennen muuta sen refleksiivistä modernisaatiota koskevaan haaraan (mm. Beck, Giddens ja Lyotard). Sen jälkeen tarkastelen kolmea toisiaan seuraavaa modernin maailman sukupuoliradikalismin aaltoa, joista ensimmäinen lähti liikkeelle 1800-luvun jälkipuoliskolla, toinen 1960-luvulla ja kolmas 1980-luvulla. Niiden myötä "naisasiasta" on siirrytty "tasa-arvopolitiikan" kautta "sukupuolikysymykseen". Samalla sukupuolimääreistä on tullut kahlitsevien kulttuuristen koodien sijasta elämänpoliittisia kysymyksiä, joiden suhteen meillä on sekä valinnan mahdollisuus että valinnan pakko.

 

16.10. Perioditauko

 

30.10. Sukupuoli ikääntyvässä yhteiskunnassa (pdf)

Tutkijatohtori Hanna Ojala, YTI, tutkijakollegium

Suomi harmaantuu. Ikääntyneiden määrä väestössä kasvaa ja ihmiset elävät entistä vanhemmiksi. Yksi merkittävä väestön vanhenemisen piirre on se, että erityisesti miesten osuus yli 75 -vuotiaasta väestöstä kasvaa ja sukupuolten väliset jakaumat tasoittuvat. Kun aiemmin naisten osuus ikääntyneistä alkoi kasvaa jo 65 ikävuoden tienoilla, Tilastokeskuksen vuoden 2040 väestöennusteen mukaan vasta yli 80-vuotiaissa alkaa esiintyä selviä eroja naisten (60 %) ja miesten (40 %) osuuksissa. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa naisten ”yliedustus” siirtyy väestön ikääntymisen myötä yhä vanhempiin ikäryhmiin. Toisin ilmaisten tämä tarkoittaa, että vanhoja miehiä on selvästi aiempaa enemmän, eikä vanhuus ole siinä määrin painottuneesti naisia koskeva asia kuin aiemmin.

Luennossani pohdin ja visioin, miten miesten määrän lisääntyminen muuttaa vanhoihin ihmisiin ja vanhenemiseen liittyviä kulttuurisia käsityksiä ja odotuksia sekä yhteiskunnallisia käytäntöjä. Miten esimerkiksi se, että ikääntynyt väestö koostuu tulevaisuudessa yhä useammin yksinäisten naisten sijasta vanhoista pariskunnista, vaikuttaa sellaisiin yhteiskunnallisiin käytäntöihin kuin vanhojen asumisjärjestelyihin, tai tapoihin, joilla vanhojen seksuaalisuus näyttäytyy yhteiskunnassa? Pohjustan tarkasteluani demografisia muutoksia koskevin tilastoin ja ennustein, ja käytän esimerkkinä julkisessa keskustelussa esiin tulleita tapauksia, jotka herättävät kriittisiä ja kyseenalaistavia kysymyksiä vanhuuteen liittyvistä kulttuurisista käsityksistä tulevaisuudessa.

 

13.11. Rattijuopumus Suomessa

Tutkijatohtori Karoliina Karjalainen, YTI, tutkijakollegium

Rattijuopumuksesta puhuttaessa huomio kiinnittyy useimmiten liikenneturvallisuuteen, sillä rattijuopumusta pidetään erittäin suurena liikenneturvallisuusriskinä muille tielläliikkujille. Yhtenä tekijänä huolen taustalla vaikuttanee kiistaton tutkimusnäyttö siitä, että rattijuopoilla onnettomuusriski on selkeästi kohonnut selviin kuljettajiin verrattuna ja että rattijuopot useimmiten ovat myös syyllisiä joutumaansa onnettomuuteen. Muille aiheuttaman vaaran lisäksi rattijuopot ovat vahingollisia myös itselleen. Rattijuopot kärsivät usein sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista, sillä monesti rattijuopumus on merkki haitallisesta päihteiden käytöstä, ongelmakäytöstä tai jopa päihderiippuvuudesta. Rattijuopumuksen taustalla olevat tekijät jäävät kuitenkin yleensä keskustelun ulkopuolelle huomion kiinnittyessä liikenneturvallisuuskysymyksiin. Rattijuopumusongelman ratkaisemiseksi vaaditaan yhä tuntuvampia sanktioita ja tuomioita, mutta pitäisikö painopistettä kuitenkin siirtää kontrollitoimenpiteistä kohti ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista sekä hoitoa?

 

27.11. Kaupunkitila arjen esitysten näyttämönä

Professori Hanna Suutela, YTI, tutkijakollegium

Kaupunki elämän näyttämönä on vanha vertauskuva, jota viime vuosina on palattu tutkimaan usean eri tieteenalan voimin. Urbaani ja mobiili yhteiskunta käyttää julkista tilaa entistä moninaisimmin tavoin ja tähän ovat kiinnittäneet huomiota niin journalismin, arkkitehtuurin, pelien kuin politiikankin tutkijat.

Hanna Suutelan luennossa tarkastellaan julkisissa kaupunkitiloissa rakentuneita esityksiä esitystutkimuksen ja teatterin perinteen kautta pohtien niin katukerjäämisen vastaanottoa kuin flashmob-ryhmien yllätyksellisiä musikaalikohtauksiakin. Luento esittelee myös teatteritaiteen tekijöiden pohdintaa aiheesta Rimini Protokoll-ryhmän kaupunkitilassa tapahtuvien teosten kautta.

 

11.12. Yhteiskuntatiede ja arjen aineellisuus (pdf)

Professori Turo-Kimmo Lehtonen, Helsingin yliopisto

Kun olemme yhdessä, emme ole koskaan vain ihmisten kesken. Metsät, tiet, talot ja sähköjohdot kehystävät kanssakäymisemme. Pääsemme toisiamme lähelle kahviloissa, pöytien ääressä, teekupin kanssa, vuoteissa. Tietoverkot, asvaltti, polkupyörät ja luentosalit tuovat meidät yhteen. Raha välittää arvostuksemme toisillemme. Haluamme puhdistaa väleiltämme bakteerit, mutta pehmeimmin välitämme toisistamme bakteerien kanssa: juodessamme yhdessä oluet tai jakaessamme viinin ja homejuuston. Jätämme jälkeemme kuvia, painotuotteita ja hautakiviä, joihin muisti voi kiinnittyä. Kun haluamme aloittaa uuden elämän, raivaamme tilan vihdoin tyhjäksi – ja täytämme sen kohta omilla tavaroillamme, seinillämme ja rajapyykeillämme.

Tässä luennossa Turo-Kimmo Lehtonen pohtii, miltä näyttää yhteiskuntatiede, joka ottaa yhdessä elämisen aineellisuuden vakavasti. Minkälaisia käsitteitä se käyttää, mihin sen tutkimus kohdistuu? Miten materiaalisuutta tutkiva yhteiskuntatiede luo uudenlaista pohjaa ymmärtää nykyelämänmuotoa?

 

**************************************************************************************************************************

Mikä YTI on? – Yhteiskuntatutkimuksen instituutti harjoittaa ja edistää yhteiskuntaan kohdistuvaa korkeatasoista tutkimusta ja lisää tieteenalojen välistä vuorovaikutusta.

Kenelle YTI-luennot on tarkoitettu? – Kyseessä on yhteiskuntatutkimuksesta kiinnostuneelle yleisölle tarkoitettu virikeluentosarja, jolla keskustellaan ajankohtaisten kysymysten tutkimuksellisesta jäsentämisestä.

Jatko-opiskelijat voivat lisäksi saada läsnäolosta vähintään 6 luennolla tiedekuntarajat ylittäviin jatko-opintoihin kuuluvia opintosuorituksia 2 opintopistettä, tämän kuitenkin enintään 3 kertaa eli yhteensä 6 opintopistettä.

6 osallistumiskertaa / 2 op voi koota kahtena peräkkäisenä lukukautena

Can I have it in English? – IASR Lectures is an English parallel to the Finnish series of Studia Generalia Lectures in the Study of Society (YTI-luennot), which the University of Tampere Institute for Advanced Social Research organizes bimonthly. IASR Lectures are given by distinguished guests if the institute. As guests come and go, there is no fixed schedule for the lectures; please check the  IASR website http://www.uta.fi/yti/en/index.html regularly. Most doctoral students can also get 2 ECTS for attending a mimimum of six  ISAR Lectures, altogether 6 ECTS at the maximum. These 2 ECTS for attending  6 lectures can be earned during two successive terms.

 

***************************************************************************************************************************

 
Visiting address: Ratapihankatu 55, 2nd and 3rd floor
Mailing address: FI-33014 University of Tampere, Finland
Maintained by: marjukka.virkajarvi@uta.fi
Last update: 3.4.2017 17.50 Muokkaa

University of Tampere
+358 3 355 111
registry@uta.fi


FINEEC Audited HR Excellence in Research

THE UNIVERSITY
Research
Admissions
Studies
News
Cooperation and Services
About Us

CURRENT ISSUES
Research & Study
Tampere3
Vacancies

SERVICES
Administration
Career Services
Finnish Social Science Data Archive
Centre for International Education
IT services
Language Centre
Language Services
Library
Registrar's Office
Registry
Sports Activities
» more

STUDIES
Teaching schedules
Curricula guides
Student's Desktop

ONLINE SERVICES
Andor search
Renew your loans
UTA intranet
Office 365 webmail
Uta webmail
Moodle
NettiOpsu
NettiKatti
TamPub
Electronic exam service
Examination results