To page body
university of tampere: institute for advanced social research: speakers series, university of tampere:
Institute for Advanced Social ResearchUniversity of TampereInstitute for Advanced Social Research

IASR Lectures 2013-2014, Spring / Kollegiumluennot 2013-2014, kevään ohjelma

Lecturers' power point presentations (pdf) will be added / Luennoitsijoiden power point -esityksiä (pdf) lisätään

IASR lectures from Fall 2013 and earlier lectures available in Radio Moreeni as podcasts here

Syksyn 2013 ja aiempia luentoja kuunneltavissa Radio Moreenissa podcasteina tästä

Theme: Knowledge about Society / Teema: Yhteiskuntaa koskeva tieto

Time: On Tuesdays, at 16.15-17.45, starting from 21 January 2014
Place: University of Tampere, Pinni B 1097, Kanslerinrinne 1, 1st floor
NB! Lecture on 13 May 2014, Atalpa, lecture room 140, 1st floor

Aika: Tiistaisin klo 16.15-17.45 alkaen 21.1.2014
Paikka: Tampereen yliopisto, Pinni B 1097, Kanslerinrinne 1, 1. krs
HUOM! Luento 13.5.2014, Atalpa, ls. 140, 1. krs


Programme / Ohjelma

IASR lectures


21.01. Olipa kerran hyvinvointivaltio... (pdf)

Professori emeritus Jorma Sipilä, TaY, tutkijakollegium


Pohjoismaisen yhteiskuntatieteen tärkein tehtävä maailmassa on kertoa, miten runsasta hyvinvointia tuottava yhteiskuntamalli on saatu rakennetuksi. Mistä edellytyksistä on lähdetty, missä on onnistuttu, miten malli kestää maailman muutoksia ja mitä kehityskertomuksesta voi oppia? Luennon ideana on laajentaa tuttua kertomusta Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehityksestä avaamalla näkökulmaa pohjoismaiden ja sosiaalipolitiikan ulkopuolelle. Miksi jossain syntyy hyvinvointivaltioita, mutta jossain ei? Mikä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on erityistä ja miten se uhkaa itseään? Millainen ratkaisu maailman ongelmiin länsimainen hyvinvointivaltio on?


04.03. Miksi pätkätyössä ei aina ole kurjaa? (pdf)

Yliopistotutkija Pekka Virtanen, TaY, tutkijakollegium

Tutkimukset osoittavat lähes yhtäpitävästi, että työttömien terveys on huonompi kuin työssäkäyvien. Mutta myös työssäkäyvien keskuudessa on terveyseroja. Ammatin (ammattiaseman, sosiaaliluokan) yhteys terveydentilaan ja kuolleisuuteen on tullut selväksi jo vuosikymmeniä sitten. Viime vuosisadan lopulla terveyserotutkijat alkoivat epäillä, että työssäkäyvien terveys jakautuisi myös sen mukaan, onko heidän työsuhteensa vakituinen vai ei. Tutkimustulokset pätkätyön yhteydestä terveyteen eivät ole olleet samalla lailla yhtenäisiä kuin tulokset työttömyyden ja ammattiaseman yhteyksistä. Varsinkin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa pätkätyöläisten terveys on todettu usein yhtä hyväksi kuin vakituisten.

Luennossa katsastetaan tutkimuksia ja esitetään omia tutkimustuloksia ja tulkintoja siitä, miksi pätkätyöläisten terveyttä ja hyvinvointia koskevat tutkimustulokset vaihtelevat.



18.03. Why the suits should be talking to the boots: On the relevance of radical political thought to governance theories and practices (pdf)

Dr Peeter Selg, UTA, IASR, Kone Foundation Senior Research Fellow


“Boots” is probably not the right word, because today’s radicals usually show up in sneakers. But for historical (and rhythmical) reasons I’ll stick to this word. Suits, however, seem to be what people are wearing when talking about issues of public administration and management, policy making, policy implementation etc. – or even “governance” – in conferences followed by fancy dinners and buffets; or in workshops organized for building up a “network” of loitering “theorists” and penny-pinching “practitioners” of governance. But what if those radicals in their sneakers – probably eating with their hands during dinner and burping loudly after “bottoms up” of sparkling wine – would show up in those conferences or workshops? The bottom line of the lecture is that there is something of utmost value in the insights of radical political thinkers (Lefort, Laclau, Mouffe, Ranciere, Badiou, Agamben, Nancy, Derrida, and others) for theorists and practitioners of governance. However, this relevance is seldom if ever acknowledged by actors appearing in either “governance’s” or “radicals’” side of the story. The general axis of convergence could be seen in conceptualizing contingency and its consequences in contemporary politics/governance. The latter has for decades been an explicit concern for the “radicals”. It has been implicitly present, but very rarely explicated by “governance” theorists and practitioners: when stretching the argument to the extreme, one could even argue that the whole talk of “governance” besides “government” emerging in the 1970s or “metagovernance” besides “governance” since the 1990s, is but one way of expressing a sense of awareness “of the contingency and ambiguity of every ‘essence’ [of the social]” (Ernesto Laclau and Chantal Mouffe, Hegemony and Socialist Strategy: Towards a Radical Democratic politics, London: Verso, 2001, p. 193). The lecture tries to set a scene for bringing those separated, but in many ways convergent, discourses into a dialogue.


01.04. Elastic numbers: National examinations data and government at a distance (pdf)

Tutkijatohtori Nelli Piattoeva, TaY, tutkijakollegium


This lecture is motivated by interest in the deployment of massive numerical information generated by nation-wide school examinations and in the practices of control and steering. I aim to explore how the numerical data, i.e., the exam results generated by the national high school graduation examination in the Russian Federation, are used to govern and govern through different actors, from students and their families to large units such as universities and local public administration. The lecture engages with a growing pool of critical literature that treats quantification, data production and evaluation as practices of regulation at a distance. My general argument is that data do not merely visualise practices previously hidden from the state’s eye, making them legible for control, but also assemble heterogeneous actors into a loose network of mutual control which consequently expands and blurs their roles as subjects of and subjected to governance.



15.04. Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset (pdf)

Tutkijatohtori Mikko Peltola, TaY, tutkijakollegium


Ensimmäisen elinvuoden aikana nähdään lasten välillä eroja tunteiden viriämisherkkyydessä, tunneilmaisun voimakkuudessa sekä toisten ihmisten tunneilmaisujen havainnoinnissa. Tässä esityksessä luon katsauksen viimeaikaiseen tutkimukseen, joka on pyrkinyt selvittämään varhaisen tunne-elämän yksilöllisten erojen taustatekijöitä sekä merkitystä myöhempään sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Esittelen tuloksia, joiden mukaan geneettiset ja lapsen sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät (esim. vanhemman vuorovaikutustyyli ja psyykkinen hyvinvointi) muokkaavat lapsen tunteiden kehitystä mahdollisesti jo raskausajalta lähtien. Esityksen loppuosassa tarkastellaan, voivatko vauvaiässä mitatut erot toisten ihmisten tunneilmaisujen havainnoinnissa ennustaa muita sosiaalisen kehityksen osa-alueita (esim. kiintymyssuhde, tunteiden hallinta ja prososiaalinen käyttäytyminen) myöhemmin lapsuudessa. Tarkastelen edellä kuvattuja teemoja erityisesti ns. differential susceptibility –mallin avulla, joka voi auttaa uudella tavalla ymmärtämään lasten yksilöllisten piirteiden ja kasvuympäristön vuorovaikutusta sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen muotoutumisessa.


29.04. The Matrix Unloaded: Epistemic Governance and the Politics of Policy-Making (pdf)

Yliopistotutkija Ali Qadir, TaY, tutkijakollegium


The aim of this talk is to unpack how power operates in contemporary national policy-making. In their rush to point out “real” power-holders and invisible social mechanisms, most approaches to governance generally brush aside the actual mechanics of how influence is wielded and social change effected. Drawing on ongoing joint research I argue that we can understand power further by avoiding conspiracy theories and examining its analytics, or operation, on the surface of policy-making. To do this I discuss “epistemic governance” as a framework for understanding how society is managed by working on peoples’ perceptions of the world and its current challenges. Regardless of which actors we assume to be influential in affecting public policies, they operate by trying to affect a limited number of factors: constructions of what the world is, who we as actors are, and what is good or desirable. I illustrate the framework by showing how it can describe the unprecedented policy of constitutional hereticization of the Ahmadiyya sect by the parliament in Pakistan.


13.05. Yritysjohdon vastuullisuus eri aikoina (pdf) (HUOM! Atalpa, ls. 140, 1. krs)

Yliopistotutkija Johanna Kujala, TaY, tutkijakollegium

Yritysvastuun perusajatuksen mukaisesti liiketoimintaa voi ja tulee tarkastella taloudellisen näkökulman lisäksi myös sosiaalisesta, ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta. Toimivassa yhteiskunnassa yritysjohdolta odotetaan eettisten arvojen huomioimista ja laajojen sidosryhmäetujen tunnistamista päätöksenteossaan. Ymmärrys yritysvastuusta ja näkemykset yritysjohtajien vastuullisuudesta muuttuvat ajan kuluessa. Tarkastelen luennossani ensin yritysvastuututkimuksen historiaa ja käsitteen kehittymistä. Tämän jälkeen esittelen suomalaisten yritysjohtajien vastuullisuutta ja sen muutosta 1990-luvun alkupuolelta tähän päivään omaan empiiriseen tutkimukseeni perustuen.



*************************************************************************************************************************

Mikä tutkijakollegium on? – Tutkijakollegium harjoittaa ja edistää yhteiskuntaan kohdistuvaa korkeatasoista tutkimusta ja lisää tieteenalojen välistä vuorovaikutusta.

Kenelle kollegiumluennot on tarkoitettu? – Kyseessä on yhteiskuntatutkimuksesta kiinnostuneelle yleisölle tarkoitettu virikeluentosarja, jolla keskustellaan ajankohtaisten kysymysten tutkimuksellisesta jäsentämisestä.

Jatko-opiskelijat voivat lisäksi saada läsnäolosta vähintään 6 luennolla tiedekuntarajat ylittäviin jatko-opintoihin kuuluvia opintosuorituksia 2 opintopistettä, tämän kuitenkin enintään 3 kertaa eli yhteensä 6 opintopistettä.

6 osallistumiskertaa / 2 op voi koota kahtena peräkkäisenä lukukautena

Can I have it in English? – IASR Lectures are comprised of the Finnish series of Studia Generalia Lectures in the Study of Society (kollegiumluennot) and guest lectures given by the IASR's distinguished guests, which the University of Tampere Institute for Advanced Social Research organizes bimonthly. In addition, ad hoc lectures are also organized - as guests come and go, there is no fixed schedule for the lectures; please check the IASR website http://www.uta.fi/iasr/ regularly. Most doctoral students can also get 2 ECTS for attending a mimimum of six ISAR Lectures, altogether 6 ECTS at the maximum. These 2 ECTS for attending 6 lectures can be earned during two successive terms.

**************************************************************************************************************************

IASR Lectures 2013-2014, Fall / Kollegiumluennot 2013-2014, syksyn ohjelma

Lecturers' power point presentations (pdf) will be added / Luennoitsijoiden power point -esityksiä (pdf) lisätään

Theme: Knowledge about Society / Teema: Yhteiskuntaa koskeva tieto

Time: Every other Tuesday, at 16.45-17.45, starting from 17 September 2013
Place: University of Tampere, PINNI B, lecture hall B 1096, Kanslerinrinne 1, 1st floor

Aika: joka toinen tiistai klo 16.45-17.45 alkaen 17.9.2013
Paikka: Tampereen yliopisto, PINNI B, ls. B1096, Kanslerinrinne 1, 1. krs

Programme / Ohjelma

17.09. Expert Interviews. Methodology and Practice (pdf)

Dr Beate Littig, Institute for Advanced Studies, Department of Sociology, Vienna

Expert interviews are frequently used in empirical research but rarely theoretically reflected. Thus the lecture aims to give an overview of the methodology and practice of expert interviews. In the first part the methodology of expert interviews will be considered: Who is an expert? Is an expert necessarily part of 'the elite'? The latter seems to be assumed in the Anglo-American tradition of qualitative methodology, where the term expert interview is not used; instead, the term elite interview is quite common. Is it appropriate to state a special methodology of expert interviews? What are the main characteristics and problems of expert interviews? The second part will focus on more practice-oriented topics of research design, data collection/sampling, the interaction between interviewer(s) and interviewee and gender effects. In the third part, the most important techniques of expert interviews will be examined: designing a topic guide, conducting an expert interview, transcription, multilingualism and methods of analysis.

Littig, B. (2011). Interviews, Expert. In: B. Badie & D. Berg-Schlosser & L. Morlino (Eds.) the International Encyclopedia of Political Science, volume 5 (pp. 1343-1346). Sage: London/Thousand Oaks/New Delhi. Bogner, A., Littig, B., & Menz, W. (Eds) (2009). Interviewing Experts. Methodology and Practice. Basingstoke England: Palgrave Macmillan.

Beate Littig is the head of the Department of Sociology of the Institute for Advanced Studies and lecturer at the University of Vienna. Her current research interests include qualitative research methods, environmental sociology, gender studies and theories of social practice.


01.10. Mitä historiallinen sosiologia opettaa?

Johtaja, professori Risto Heiskala, TaY, tutkijakollegium

Luento esittelee laajassa mielessä ymmärretyn historiallisen sosiologian lähestymistapaa yhteiskunnan ja sen muutoksen tutkimukseen esimerkkien kautta. Samalla opitaan jotain maailmasta, jossa elämme. Johdattavassa ensimmäisessä osassa esittelen lyhyesti neljää teosta, jotka ovat Göran Therbornin Maailma. Aloittelijan opas, Neil Fligsteinin Euroclash, J.R. & Neil McNeillin Verkottunut ihmiskunta ja Felipe Fernadez-Armeston The World. A History.

Toisessa osassa keskityn sen verran, mitä aikaa jää, esittelemään Michael Mannin historiallista sosiologiaa jäsentävään ns. IEMP-mallia, jonka avulla hän tutkii ideologisen, taloudellisen, sotilaallisen ja poliittisen vallan muuttuvia keskinäissuhteita historian kulussa neliosaisessa teoksessaan The Sources of Social Power, joka nyt ulottuu valtioiden synnystä nykypäivään, kun tänä vuonna ilmestyivät meidän aikaamme käsittelevät osat 3 (Global empires and revolution, 1890-1945) ja 4 (Globalizations, 1945-2011).



15.10.
Perioditauko


29.10. The Fable of the Bs: Subaltern Learning and the Constitution of Power (pdf)

Peeter Selg, Kone Foundation Senior Research Fellow, UTA, IASR


The common story about power since Machiavelli and Hobbes has overwhelmingly been the fable about subordinators (the As) who subordinate someone or something (the Bs). Analytical and empirical stories about legitimate domination, repression, coercion, sanction, decision-making, non-decision-making, mobilization of bias, control, violence, symbolic violence, tacit knowledge, reification, economic pressure, resources, symbolic capital, charisma, ideology, hegemony as cultural domination, “soft power”, etc., are in one way or another the fables of As. No matter how complex a vocabulary is used for conceptualizing power at the end of the day, the story is about how an A makes a B do something that B would not otherwise do. But, as the saying goes, there are two sides of every story: besides As there are Bs. From the relational perspective of social reality outlined in the lecture, B’s activity (or, in fact, the interdependent relations of A and B) is constitutive of the power relation between A and B. These fables of the Bs are, on the one hand, not completely unfamiliar and lead back to at least Antonio Gramsci’s understanding of hegemony as moral and intellectual leadership. But, on the other hand, the mechanisms by which this relation is sustained, altered and changed is usually left to be a “black box”. In the lecture an effort is made to propose a typology of mechanisms based on the insights found in theories of organizational learning. Notions of zero-, single-, double- and triple loop power are outlined and preliminary remarks provided about their proper functioning environment.



12.11. Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit (pdf)

Tutkijatohtori Leena Forma, TaY, tutkijakollegium


Väestö vanhenee, ja erityisesti hyvin vanhojen ihmisten (90+) määrä kasvaa nopeasti. Vaikka moni vanha ihminen elää itsenäistä ja aktiivista elämää, hyvin moni kokee sellaisenkin vaiheen, jossa hän tarvitsee muiden apua jopa ympäri vuorokauden. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on monen oma toive ja se on myös yleinen vanhuspoliittinen tavoite, mutta ympärivuorokautista hoitoa varten on yleensä muutettava pois omasta kodista.

Luennossani kuvaan sitä, miten vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon järjestämistavat ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet, kuka pitkäaikaishoitoa käyttää, mitä se maksaa ja miten käyttö ja kustannukset ovat muuttuneet. Pohdin pitkäaikaishoidon muutoksen seurauksia palvelun käyttäjille ja rahoittajille sekä esittelen pitkäaikaishoitoa koskevia tulevaisuudensuunnitelmia.


26.11. Kadonneiden jäljillä: Missing persons -kategorian sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet (pdf)

Yliopistotutkija Laura Huttunen, TaY, tutkijakollegium

Aseelliset konfliktit, totalitaariset hallitukset ja luonnonkatastrofit tuottavat tilanteita, joissa suuri määrä ihmisiä katoaa niin, ettei heidän olinpaikkaansa tiedetä, eikä myöskään sitä, ovatko he mahdollisesti elossa vai jo kuolleita. Humanitäärisissä operaatioissa tätä ihmisryhmää kutsutaan nimellä missing persons. Tässä luennossa tarkastelen tämän kategorian sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Kartoitan niitä tapoja, joita yhtäältä poliittiset toimijat, toisaalta kadonneiden läheisten yhteisöt ovat kehittäneet tullakseen toimeen katoamisten synnyttämän epävarmuuden kanssa. Keskeinen empiirinen esimerkkini on 1990-luvun sotien jälkeinen Bosnia-Hertsegovina, mutta tuon sen rinnalle myös muita esimerkkejä valottamaan kysymyksen moniulotteisuutta. Tarkastelen kadonneita liminaalisuuden käsitteen avulla ja pohdin, millä tavoin tämä käsite auttaa ymmärtämään kadonneiden ympärille rakentuvia sosiaalisuuden ja poliittisen toiminnan muotoja. Esittelen myös ajatuksen kuoleman jälkeisestä kansalaisuudesta (thanato-citizenhip) avaimena ymmärtää katoamisten erilaisia poliittisia konteksteja ja niiden seurauksia.



10.12. "Dokumentoimattomuus" ja tietämisen haasteet (pdf)

Tutkijatohtori Anitta Kynsilehto, TaY, tutkijakollegium


Dokumentoimattomat muuttoliikkeet määrittyvät ongelmaksi ja uhkaksi poliittiisessa diskurssissa niin kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla. Dokumentoimattoman asema myös tuottaa monenlaisia haasteita ”dokumentoimattoman” arjessa, missä henkilöllisyyden todentaminen ja oikeutetun oleskelun osoittaminen erilaisten dokumenttien avulla kuuluvat toistuviin vaatimuksiin. Dokumentoimattomien määrän arvioiminen on jo määritelmällisesti hankalaa: miten lasketaan henkilöitä, joiden oletetaan olevan väestöä kuvaavien rekisterien ja tilastojen ulkopuolella? Dokumentoimattomien määrästä kuitenkin liikkuu erilaisia lukuja ja muuta tietämystä, jotka nojaavat vaihteleviin tiedon tuotannon tapoihin. Luennossani avaan ”dokumentoimattoman” muuton ongelmakenttää ja dokumentoimattomuuteen liittyviä erilaisia tiedon tuottamisen tapoja. Luento pohjaa dokumentoimattomien muuttajien ja solidaarisuustoimijoiden kanssa tekemääni etnografiseen tutkimukseen eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa.

************************************************************************************************************************

Mikä tutkijakollegium on? – Tutkijakollegium harjoittaa ja edistää yhteiskuntaan kohdistuvaa korkeatasoista tutkimusta ja lisää tieteenalojen välistä vuorovaikutusta.

Kenelle kollegiumluennot on tarkoitettu? – Kyseessä on yhteiskuntatutkimuksesta kiinnostuneelle yleisölle tarkoitettu virikeluentosarja, jolla keskustellaan ajankohtaisten kysymysten tutkimuksellisesta jäsentämisestä.

Jatko-opiskelijat voivat lisäksi saada läsnäolosta vähintään 6 luennolla tiedekuntarajat ylittäviin jatko-opintoihin kuuluvia opintosuorituksia 2 opintopistettä, tämän kuitenkin enintään 3 kertaa eli yhteensä 6 opintopistettä.

6 osallistumiskertaa / 2 op voi koota kahtena peräkkäisenä lukukautena

Can I have it in English? – IASR Lectures are comprised of the Finnish series of Studia Generalia Lectures in the Study of Society (kollegiumluennot) and guest lectures given by the IASR's distinguished guests, which the University of Tampere Institute for Advanced Social Research organizes bimonthly. In addition, ad hoc lectures are also organized - as guests come and go, there is no fixed schedule for the lectures; please check the IASR website http://www.uta.fi/iasr/ regularly. Most doctoral students can also get 2 ECTS for attending a mimimum of six ISAR Lectures, altogether 6 ECTS at the maximum. These 2 ECTS for attending 6 lectures can be earned during two successive terms.

*************************************************************************************************************************

 
Visiting address: Ratapihankatu 55, 2nd and 3rd floor
Mailing address: FI-33014 University of Tampere, Finland
Maintained by: marjukka.virkajarvi@uta.fi
Last update: 3.12.2014 16.18 Muokkaa

University of Tampere
+358 3 355 111
registry@uta.fi


FINEEC Audited HR Excellence in Research

THE UNIVERSITY
Research
Admissions
Studies
News
Cooperation and Services
About Us

CURRENT ISSUES
Research & Study
Tampere3
Vacancies

SERVICES
Administration
Career Services
Finnish Social Science Data Archive
Centre for International Education
IT services
Language Centre
Language Services
Library
Registrar's Office
Registry
Sports Activities
» more

STUDIES
Teaching schedules
Curricula guides
Student's Desktop

ONLINE SERVICES
Andor search
Renew your loans
UTA intranet
Office 365 webmail
Uta webmail
Moodle
NettiOpsu
NettiKatti
TamPub
Electronic exam service
Examination results