Tutkimuskohteet

Tutkimuksemme keskittyy synnynnäisen immuniteetin mekanismeihin. Käytämme tutkimuksessamme banaanikärpäsmalleja (Drosophila). Tässä eliössä ei ole valkosoluja eikä kehittynyttä immuunivastetta, mutta sillä on hyvin kehittynyt synnynnäinen vastustuskyky. Banaanikärpästutkimukset ovat jo merkittävästi lisänneet tietoisuuttamme ihmisen synnynnäisestä vastustuskyvystä. Lisäksi hyönteisen vastustuskyky on teorian tasolla ja käytännössä tärkeätä sinällään, ei ainoastaan koska hyönteiset levittävät ihmisille vakavia tauteja, vaan myös koska hyönteisten taudinaiheuttajia käytetään yhä useammin tuholaisten torjunnassa maataloudessa.

Antibakteerivaste

Kun hyönteiset saavat infektion(tulehduksen), ne kehittävät voimakkaan joukon antibakteerisia proteiineja ja peptidejä, kuten esim. cecropinit, jotka löydettiin ensiksi cecropin-perhosesta. Nämä tarjoavat nopean, laajakirjoisen suojan sekä bakteereja että sieniä vastaan. Monien antibakteeristen peptidien geenit ja niiden käynnistämisen säätely banaanikärpäsessä on kuvattu laboratoriossamme aiemmin.

Soluvaste

Keskitymme tutkimuksissamme parhaillaan tunnistamis- ja viestitystapahtumiin, jotka johtavat eri synnynnäisen vastustuskyvyn muotojen käynnistymiseen eli soluvasteeseen. Verisolut, joita kutsutaan hemosyyteiksi, vahtivat banaanikärpäsen hemokeeliä. Ne tuhoavat bakteereita ja muita partikkeleita, ja muodostavat kapseleita loiseliöiden ympärille. Ne ovat mukana myös mustan melaniinin kiinnittymisessä kapseleihin ja haava-alueille. Ryhmäämme kiinnostaa hemosyyttien ja taudinaiheuttajaorganismien välinen vuorovaikutus ja se, kuinka kapseloitumisvastetta säädellään.

Dan Hultmarkin ryhmä Ruotsissa Dan Hultmark/UCMP