Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea ja Lääketieteellisen teknologian instituutti ovat yhdistyneet Biolääketieteellisen teknologian yksiköksi (IBT) vuoden 2011 alussa.

Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa tehtävä tutkimustyö keskittyy kliinisiin sovelluksiin tähtäävään solu- ja kudosteknologiaan. Tutkimuksen painopistealueita ovat silmä-, hermosto-, sydän-, luu-, rusto- ja pehmytkudossovellukset, joiden toteuttamisessa hyödynnetään oman kantasoluosaamisen lisäksi Tampereen alueen vahvaa biomateriaalien ja lääketieteellisen tekniikan asiantuntemusta. Kliinisiin sovelluksiin tähtäävän tutkimuksen lisäksi Regeassa tutkitaan mahdollisuuksia käyttää kantasoluista erilaistettuja solutyyppejä solu- ja kudosmalleina kudosten kehityksen ja toiminnan tutkimisessa, lääkekehityksessä ja lääkkeiden turvallisuustestauksissa.

Regean työskentelyolosuhteet, laatujärjestelmät ja puhdastilat ovat mahdollistaneet GMP (Good Manufacturing Practice) -tasoisen kantasolutuotannon ensimmäisten joukossa maailmassa sekä ihmisten kliinisiin hoitoihin soveltuvien kantasolusiirteiden valmistamisen Regeassa. Regean tuottamilla kantasoluilla on hoidettu jo lähes 30 potilasta hyvin tuloksin.

Regeassa toimii myös Suomen lainsäädännön ja EU-direktiivien vaatimukset täyttävä kansallinen kudospankki, joka käsittelee ja välittää kudoksia (luu- ja jännekudokset, amnionkalvo, sarveiskalvo, kovakalvo) kliiniseen käyttöön.

Regeassa toimii neljä kantasolujen tutkimusryhmää: aikuisten kantasolujen tutkimusryhmä, neuroryhmä, silmäryhmä ja sydänryhmä. Henkilökuntaa on väitöskirjatyöntekijät mukaan lukien noin 60 henkeä. Regean toimintoja rahoittavat mm. Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, yksityiset lahjoittajat sekä useat rahastot ja säätiöt.

Regean vuosikertomus 2010

Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) tehtävänä on harjoittaa lääketieteellisen teknologian, bioteknologian ja laajemminkin luonnontieteen alan tieteellistä tutkimusta, sekä antaa tieteellistä ja ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta. Instituutin tutkimustoiminnan kolme painopistettä ovat syöpäbiologia ja -genetiikka (erityisesti eturauhas-, haima-, ja rintasyövissä), molekyyli-immunologia, sekä mitokondriaalisten tautien ja vanhenemisen genetiikka. Viime mainittua tutkimusta tekee Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö FinMIT. Lisäksi tutkimusta tehdään mm. bioinformatiikan ja bioteknologian aloilla. IMT palvelee myös banaanikärpäs- ja seeprakalamallien kansallisena tukiyksikkönä.

IMT:n bioteknologian koulutusohjelmassa opiskelija voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Koulutus annetaan läheisessä yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston biotekniikan koulutusohjelman kanssa. Lisäksi IMT:ssä voi suorittaa kansainvälisen bioinformatiikan maisteritutkinnon. Tämä koulutusohjelma toimii yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. IMT koordinoi myös kampuksen yhteistä Tampereen biolääketieteen ja bioteknologian tohtorikoulutusohjelmaa (TGPBB).

IMT:ssä toimii 18 tutkimusryhmää, joista 15 varsinaista ja 3 liitännäisryhmää. Henkilökuntaa on yli 160. IMT on yksi Suomen kuudesta virallisesta biokeskuksesta ja Biokeskus Suomen perustajajäsenestä. IMT:n toimintoja rahoittavat mm. Suomen Akatemia, Euroopan komissio, Euroopan tutkimusneuvosto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä useat säätiöt.

IMT:n vuosikertomus 2010