|
|
||
Vers.1.3 | |||
Toimittanut: Anja Rovio
Käsitelty henkilöstökokouksessa: 25.9.2007
Johtokunta hyväksynyt: 21.11.2007
Päivitetty 13.3.2008
Laatutyöryhmän jäsenet:
Olli Silvennoinen, laitoksen johtaja
Eve Oesch, hallintoamanuenssi (2006 loppuun)
Marjut Schroderus, hallintoamanuenssi (tammi-elokuu 2007)
Jaana Salmensivu-Anttila, hallintoamanuenssi (syyskuu 2007 alkaen)
Marjatta Viilo, koulutussuunnittelija
Mika Hilvo, jatko-opiskelija
Mariitta Vakkuri, erikoislaboratoriomestari
Helena Torkkeli, lehtori
Riitta Aallos, amanuenssi
Teresa Blomqvist ja Laura Kataja, tutkinto-opiskelijat
Kiitokset arvokkaasta panoksesta myös kaikille muille, jotka kommentoivat kirjaa, tuottivat prosessikuvauksia ja muita liitteitä sekä auttoivat sisällön tuottamisessa, eritoten Pirjo Rauhala, Janette Hinkka, Jarkko Valjakka, Tapio Visakorpi, Johanna Schleutker, Anne Kallioniemi, Seppo Parkkila, Päivi Manninen, Mari Torikka, Mika Wallen, Martti Tolvanen, Kaarin Forsman, Pirjo Malmi, laboratoriotekninen- ja välinehuoltohenkilökunta.
Anja Rovio
Laatukäsikirjan lyhyt syntyhistoria
Lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT) perustettiin tutkimuslaitokseksi, jonka toimiala on myöhemmin laajentunut myös alan peruskoulutukseen. Perinteisesti kansainvälisesti kilpailukykyisessä perustutkimuksessa laatu on ollut itsestäänselvyys, sillä ilman laadukasta tutkimusta ei synny korkeatasoisia julkaisuja, jotka ovat olleet edellytys kilpailutetun tutkimusrahan hankkimisessa ja instituutin kehittymisessä. Instituutin toiminta on siis vaatinut laatutyötä jo ennen erityistä järjestelmää ja käsikirjaa.
Tampereen yliopisto aloitti laatutyön Korkeakoulujen arviointineuvoston laatujärjestelmähankkeen aktivoimana 2005, jolloin myös IMT päätti lähteä aktiivisesti mukaan. Yliopiston laatutyöryhmä päätyi painottamaan yksikkölähtöisyyttä, itsearviointiin perustuvaa toiminnan kehittämistä ja tulosneuvottelukäytäntöihin kytkeytyvää laatujärjestelmän seurantaa. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kullekin yksikölle annettiin valtuudet kehittää laadunvarmistuksensa omista lähtökohdistaan.
IMT:ssä hanketta lähti ensin selvittelemään laboratoriopäällikkö ja keväällä 2006 hänen tuekseen perustettiin eri henkilöstöryhmistä koottu laatutyöryhmä. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa 2006 ja päätti työn pohjaksi koota kuvauksia erilaisista avainprosesseista, joita laitoksen toimintaan sisältyy. Työryhmä vietti hiljaiseloa noin vuoden. Laboratoriopäällikkö tutustui saatavilla oleviin, erilaisten yksiköiden tuottamiin laatukäsikirjoihin, alan ohjeisiin ja kirjallisuuteen. Ryhmä aktivoitui uudelleen keväällä 2007 pitäen toukokuussa kaksi ja kesäkuussa yhden suunnittelukokouksen. Heinäkuussa laboratoriopäällikkö kirjoitti laatukäsikirjan ensimmäisen version, jota ryhmä alkoi yhdessä ja muun henkilökunnan tuella kesälomien jälkeen työstää valmiimpaan muotoon. Syyskuun kahden kokouksen jälkeen laboratoriopäällikkö teki kommenttien mukaisen viimeistelyn ja kirjan katsottiin olevan valmis henkilökunnan arvioitavaksi.
IMT:ssä hyvä laatu lähtee henkilökunnasta, sen ammattitaidosta ja motivaatiosta. Tämän kirjan, kuten koko IMT:n laatutyön, on tarkoitus olla jatkuva, kehittyvä prosessi. Kirjassa kuvataan tämänhetkiset toimintamallit sellaisina kuin laaturyhmän jäsenet ne näkevät. Siinä visioidaan tulevaa ja tuodaan esille kehitysehdotuksia toiminnan laadun parantamiseksi edelleen.
Lukiessanne pohtikaa kirjan sisältöä ja
katsokaa kriittisesti, kaipaako joku kirjan kohta tai instituutin toimintamalli
korjausta tai kehittelyä. Kaikki kommentit voi lähettää sähköpostilla
laboratoriopäällikölle (anja.rovio@uta.fi).
Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutin laatutyön ja käsikirjan tavoitteet
IMT:n laatutyön ja laadunhallintajärjestelmän
tavoitteena on
- tukea laitoksen mission, vision ja strategioiden toteutumista, toiminnan
kehittymistä sekä tutkimus- ja oppimistulosten jatkuvaa paranemista
- viestiä toiminnan laadusta omalle henkilöstölle ja opiskelijoille
sekä korkeakouluyhteisöille, yhteistyökumppaneille ja
sidosryhmille, mukaan lukien yliopistoon hakeutuvat opiskelijat
- kehittää laatukulttuuriin ja laatuun liittyvää osaamista
- varmistaa turvallinen ja menestyvä työympäristö,
jossa työskentelee motivoitunut henkilökunta
Yliopiston ja siten myös IMT:n työ pohjautuu yliopistolakiin 1 ja Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) laadunvarmistustavoitteisiin. IMT:n laatukäsikirjan lähtökohtana on laitoksen korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen tähtäävä toimintakulttuuri sekä sen jatkuva kehittäminen. Kirjaa laadittaessa on otettu huomioon European University Associationin (EUA) ja European Higher Education Arean (EHEA) ohjeita ja suosituksia soveltuvin osin.
1 http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Yliopistolaki.html ||
LAATUKÄSIKIRJAN LYHYT SYNTYHISTORIA 2
HENKILÖKUNNALLE 2
TAMPEREEN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TEKNOLOGIAN INSTITUUTIN LAATUTYÖN JA KÄSIKIRJAN TAVOITTEET 3
1 JOHTAMISKÄYTÄNNÖT 6
1.1 Missio, visio ja strategia 6
1.1.1 Missio ja visio 6
1.1.2 IMT:n strategia sekä sitä täydentävät ohjelmat ja suunnitelmat 61.2 Asiakastarpeiden tunnistaminen 7
1.3 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet 7
1.4 Instituutin organisaatio 8
1.4.1 Johtokunta ja laitoksen johtaja 8
1.4.2 Tutkimusryhmät 9
1.4.3 Opettajat 9
1.4.4 Laboratoriopäällikkö 9
1.4.5 Hallinto 101.5 Tulosohjaus ja johtaminen 11
1.6 Strateginen suunnittelu 11
1.7 Toimintakertomus 12
1.8 Laadunhallintajärjestelmän organisaatio, toteutus ja tavoitteet 12
1.8.1 Opetus 12
1.8.2 Tutkimus 13
1.8.3 Tukitoiminnot 14
1.8.4 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 141.9 Suhteet yliopistoon, lääketieteelliseen tiedekuntaan ja alueen muihin bioalan toimijoihin 15
2 VOIMAVARAT 16
2.1 Henkilöstö 16
2.1.1 Rekrytointi ja virantäyttö 16
2.1.2 Henkilöstön hyvinvointi ja työviihtyvyys 17
2.1.3 Perehdyttäminen ja koulutus 18
2.1.4 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja esteettömyys 18
2.1.5 Henkilökunnan työaika ja kulunvalvonta 19
2.1.6 Opettajien ja tutkijoiden pätevyys 19
2.1.7 Kehityskeskustelut 20
2.1.8 Palkkaus 20
2.1.9 Työturvallisuus ja siihen liittyvä riskinarviointi 20
2.1.10 Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon 212.2 Rahoitus 21
2.2.1 OPM:n voimavarojen jakomekanismi 22
2.2.2 Täydentävä rahoitus 22
2.2.3 Laitoksen sisäinen rahanjako 222.3 Tilat ja laitteet 23
2.3.1 Tilat, kiinteistöt 23
2.3.2 Laitteet, laiterekisterit ja tutkimusaineistot 23
3 TOIMINNOT 24
3.1 Ydintoiminnot 24
3.1.1 Tutkimus 24
3.1.2 Opetus 25
3.1.3 Laboratoriotoiminta 27
3.1.4 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sivistystehtävä 283.2 Tukitoiminnot 29
3.2.1 Strateginen johtaminen 29
3.2.2 Henkilöstövoimavarat (vrt. 2.1) 29
3.2.3 Tukitoiminnot 29
3.2.4 Kestävä kehitys 31
4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 31
4.1 Arviointi, aikataulut, indikaattorit 31
4.1.1 Tutkimuksen arviointi 31
4.1.2 Scientific Advisory Board (SAB) 32
4.1.3 Opetuksen arviointi 32
4.1.4 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi 33
4.1.5 Muut arvioinnit 334.2 Sisäinen arviointi 33
4.3 Palaute 34
4.4 Tietojen analysointi 34
4.5 Toiminnan kehittäminen 34
4.6 Havaittujen epäkohtien korjaaminen ja valitusten hallinta 35
4.7. Korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet 35
Lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT) on Tampereen yliopiston erillinen laitos, jonka toimintaa ohjaa yliopistolaki (645/1997), sen muutoslait (715/2004 ja 556/2005) sekä niiden pohjalta annetut asetukset 568/2005 ja 569/2005. Yliopiston ylin sisäinen ohjeistus on yliopiston hallituksen hyväksymä Tampereen yliopiston johtosääntö2. Lisäksi yliopiston toimintaa ohjaa voimassaoleva hallitusohjelma sekä sen koulutus- ja tutkimuspolitiikka.
2 http://www.uta.fi/hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf (tarkistettu 3.10.06) ||
1.1 Missio, visio ja strategia
Tampereen yliopiston toimintaa ohjaavan strategian3,4, mukaisesti yliopisto on "sivistynyt, uudistuva ja yhteiskunnallisen vastuunsa tunteva". IMT:n strategia vuosille 2006-2010 korostaa instituutin tehtävää modernina, kansainvälisesti kilpailukykyisenä, lääketieteellisesti suuntautuneen bioteknologian opetus- ja tutkimuslaitoksena Tampereen yliopistossa. Myös instituutin rooli alan tutkimuksen ja tuotekehityksen kehittäjänä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on keskeinen osa strategiaa.
3 http://www.uta.fi/hallintokeskus/suunnittelu/asiakirjat/TaY_strategia2006.pdf ||
4 http://www.uta.fi/hallintokeskus/suunnittelu/asiakirjat/sts_20082011.pdf ||
5 https://intrawww.uta.fi/yksikot/imt/laatu/IMTStrat606SAB.pdf ||
MISSIO: Bioteknologia-alan edistäminen
Kehittää korkeatasoista biolääketieteellistä ja
bioteknologista tutkimusta ja koulutusta.
VISIO: Kehittyä tutkimuksen ja koulutuksen
huippuyksiköksi
IMT tavoitteena on olla dynaaminen tutkimus- ja koulutusinstituutti,
jossa synergistiset tutkimus- ja koulutusalueet luovat vahvan perustan
moderneille monitieteisille tutkimushankkeille ja soveltaville projekteille.
Erityinen tavoite on integroida koulutus, tutkimus ja tuotekehitys kiinteäksi
toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
1.1.2 IMT:n strategia sekä sitä täydentävät ohjelmat ja suunnitelmat
Keskeiset tavoitteet:
- tutkimuksen vahvistaminen ja selkeä profiloituminen; laajat, poikkitieteelliset tutkimushankkeet; aktiivinen kansainvälinen yhteistyö
- lääketieteellisen bioteknologian opetuksen kehittäminen, uusien opetus- ja oppimismenetelmien hyödyntäminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen; koulutuksen kiinteä yhteys tutkimusryhmiin ja alalla toimiviin yrityksiin, tutkiva-opettaja / opettava-tutkija konseptin kehittäminen
- yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen mm. lisäämällä yhteistoimintaa muiden alan oppilaitosten ja toimijoiden kanssa sekä osallistumalla alan tuotekehityshankkeisiin
- opiskelija- ja opettajavaihdon lisääminen
- kansainvälisten koulutuksen lisääminen
- strategisten kumppanuuksien vahvistaminen paikallisesti, kansallisesti Biokeskus Suomen piirissä, Unipolissa ja Sisä-Suomen yliopistoallianssissa sekä kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta
- sisäisen ja ulkoisen imagon vahvistaminen
- organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittäminen
- henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen
Toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi instituuttiin luodaan kaikille tasoille toimiva, järjestelmällinen ja kehittyvä laadunvarmistusmalli. Kaikki laitoksen toiminnot noudattavat samoja laadunvarmistusperiaatteita.
1.2 Asiakastarpeiden tunnistaminen
Lääketieteellisen teknologian instituutissa ja siten myös tässä kirjassa asiakkaiksi katsotaan kaikki laitoksen toimintoihin osallistuvat henkilöt sekä yhteistyökumppanit. Esimiehet saavat tietoa henkilöstön tarpeista ja toiveista kahdenkeskisissä keskusteluissa, säännöllisissä palavereissa ja henkilöstökokouksissa. Normaalin hallintoelinten kolmikantaedustuksen lisäksi opiskelijat antavat palautetta opetuksesta kurssipalautteina sekä lukukausittain järjestettävissä yhteistapaamisissa. Perustutkinto-opiskelijoiden suhteellisen pieni määrä mahdollistaa varsin suoran vuorovaikutuksen opettajien ja opiskelijoiden välillä, mitä hyödynnetään mm opinto-ohjauksessa.
Laboratoriopäällikkö toimii yhteyskanavana, tiedon välittäjänä ja kehitysideoiden toteuttajana laboratorioihin ja niihin läheisesti kytkeytyviin toimintoihin liittyen. Laitoksen virastomestari on tärkeä päivittäisten asioiden "palautekanava" instituutissa asioivien, henkilökunnan ja laboratoriopäällikön välillä keskeisen sijaintinsa ja toimenkuvansa johdosta. Selkeä pyrkimys on suora ja välitön henkilökohtainen palaute. Laitoksen verkkosivuille voi jättää palautetta instituutin toiminnasta. Palautelomakkeen linkki löytyy aloitussivulta.
1.3 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet
Lääketieteellisen teknologian instituutissa toiminnan ja tuotteiden korkea laatu on lähtöisin henkilökunnan ja opiskelijoiden motivaatiosta ja ammattitaidosta. Laitoksen pääasiallisena tehtävänä on tuottaa korkealaatuisia, yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tutkimustuloksia, kansainvälisissä korkeatasoisissa julkaisuissa ilmestyviä tutkimusraportteja ja hyvät teoreettiset tiedot ja käytännön työelämävalmiudet omaavia alansa asiantuntijoita (kandidaatit, maisterit ja tohtorit). Näihin korkealaatuisiin toimintoihin perustuu instituutin rooli tutkimustiedon tuottajana, kehittäjänä ja hyödyntäjänä.
Laatupolitiikka pohjautuu suunniteltuihin ja kuvattuihin toimintaprosesseihin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Käytännöt muovautuvat asiakaspalautteen ja yleisen teknisen kehityksen antamia suuntaviivoja seuraten. Laatutyöhön on sitoutettu koko henkilökunta luomalla hyväksi havaittuja käytänteitä, joihin myös uusi henkilökunta perehdytetään.
1.3.2 Toimintojen laatutavoitteet
IMT:n ydintoimintoja ovat kansainvälisesti korkeatasoinen bioteknologinen/biotieteellinen/ lääketieteellinen tutkimus, jonka päätuotoksia ovat tieteenalan kehityksen kannalta merkittävät tutkimustulokset, kansainvälisissä korkeatasoisissa lehdissä julkaistut tutkimusraportit, ja kansainvälinen, monitieteinen bioteknologian ja bioinformatiikan korkeakouluopetus. Laitokselta valmistuu modernin bioteknologian koulutuksen saaneita akateemisia asiantuntijoita (kandidaatteja ja maistereita). Lisäksi tutkimusryhmistä valmistuu laajat käytännön tutkimustaidot omaavia tutkijoita (filosofian ja lääketieteen tohtoreita), joiden tutkintoon sisältyy monipuolinen teoreettinen koulutus. Tutkimusryhmien ja opetuksen välinen suhde on poikkeuksellisen suora, opettajat toimivat aktiivisina tutkijoina ja tutkimusryhmät osallistuvat oman erikoisalansa opetukseen. Koulutuksen eri vaiheissa opiskelijat osallistuvat tutkijoina työskentelyyn tutkimusryhmissä.
Lääketieteellisen teknologian instituutin omia tukitoimintoja ovat tutkimusta palvelevat välinehuolto, laboratoriotekninen henkilökunta ja laboratoriopäällikkö sekä ammattitaitoisella organisaatiolla hoidetut hallinnon palvelut henkilöstölle ja opiskelijoille. Tukitoiminnot ovat asiakaslähtöisiä ja helposti saavuttavissa.
Lääketieteellisen teknologian instituutti on Tampereen yliopiston erillinen laitos, jonka tehtävänä on harjoittaa lääketieteellisen teknologian, bioteknologian ja laajemminkin luonnontieteen alan tutkimusta sekä tieteellistä julkaisutoimintaa, antaa tieteellistä ja ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta sekä osallistua lääkärinkoulutukseen. Laitoksen toimintaa ohjaa johtokunta. Johtokunta tekee esityksen laitoksen johtajana toimivan professorin virkaan nimittämisestä. Johtajan tehtävänä on vastata useimmista laitoksen toimintaan, talouteen ja henkilöstöhallintoon liittyvistä päätöksistä. Instituutissa on henkilökuntaa kaikkiaan noin 160, pitäen sisällään 16 itsenäisesti toimivaa tutkimusryhmää, opetushenkilökunnan ja hallinnon henkilökunnan. Tämän lisäksi instituutissa työskentelee teknisten palveluiden keskuksen henkilökuntaa.
1.4.1 Johtokunta ja laitoksen johtaja
IMT:n johtokunnasta, sen kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty yliopiston johtosäännössä6. Edustettuina johtokunnassa ovat IMT:n ryhmänjohtajat sekä muu henkilökunta ja opiskelijat, Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos, Regea, PSHP, Tampereen kaupunki ja paikallinen yritystoiminta. Johtokunnan ja sen puheenjohtajan nimittää yliopiston hallitus kolmivuotiseksi toimikaudeksi. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja esittelijänä toimii laitoksen johtaja. Tarvittaessa johtokunta kutsuu kokouksiinsa asiantuntijoita kuultaviksi.
IMT:n johtajan tehtävä on liitetty lääketieteellisen teknologian ja bioteknologian professorin virkaan. Virka täytetään viideksi vuodeksi kerrallaan Rolling Tenure -periaatteella. Johtajan tehtävänä on mm. johtaa, valvoa ja kehittää erillisen laitoksen toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja taloudesta. Johtajan varahenkilön määrää johtokunta ryhmänjohtajien esityksestä.
6 http://www.uta.fi/hallintokeskus/hela/saadokset/johtosaanto.html ||
IMT:ssä toimii viisitoista tutkimusryhmää, joista 13 varsinaista ja 2 ns. affilioitunutta ryhmää, joissa ryhmänjohtajan palkkaus tulee toisesta yksiköstä. Tutkimusryhmien johtajat ovat joko professoreita tai oman alansa asiantuntijoina meritoituneita tutkijoita. Virkoihin valittaessa pääpaino on hakijan tieteellisellä pätevyydellä sekä hakijan ja hänen tutkimusalansa sopivuudella instituutin toimintastrategiaan. Tutkimusryhmien johtajat voivat olla yliopiston virassa tai esimerkiksi Suomen Akatemian tutkijan viroissa. He johtavat omaa tutkimusryhmäänsä itsenäisesti ja osallistuvat laitoksen antamaan opetukseen omalla erikoisalallaan. Ryhmänjohtajat tarjoavat omalle tutkimusryhmälleen ja ohjaamilleen maisteri- ja tohtoriopiskelijoille tutkimusympäristön, ohjauksen ja resurssit laboratoriotyöhön. Ryhmänjohtajia kannustetaan aktiivisesti ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen sekä meritoitumiseen mm. Suomen Akatemian tutkijaviroissa.
IMT:n päätoiminen opetushenkilökunta:
2 professoria
4 yliassistenttia
1 yliopistonlehtori
1 lehtori
Opettajat kokoontuvat viikoittain yhteispalaveriin opetushallintohenkilöiden kanssa. Lukukausittain järjestetään laitoksen johtajan ja hallinnon edustajien kanssa yhteinen suunnittelutilaisuus (operetriitti), jossa käsitellään koulutuksen kehittämiseen liittyviä pidemmän aikavälin asioita sekä opiskeluun liittyviä ajankohtaisia asioita. Opetuksen ja opetuskäytäntöjen jatkuva kehittäminen etenee yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.
Opetuslaboratorioista huolehtii laboratoriomestari, joka vastaa opetuslaboratorioiden päivittäisestä ylläpidosta sekä osallistuu käytännön laboratorio-opetukseen. Instituutissa hyväksytyn periaatteen mukaisesti kaikki tutkijat ovat velvollisia antamaan opetusta tietyn ajan kokonaistyöajastaan ilman erillistä korvausta. Jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus saada opintopisteitä antamastaan opetuksesta7. Tutkimushenkilöstön osallistumisesta opetukseen on laadittu henkilöstön hyväksymä ohjeistus.
7 Työryhmämuistio, käsittely Ryhmänjohtajien kokouksissa 24.4.2007 ja 28.8.2007 ||
Laitoksen laboratoriopäällikkö vastaa laitehankinnoista, tiloista, tutkimus- ja opetusympäristön toimivuudesta, ajanmukaisuudesta ja turvallisuudesta, sekä toimii laboratorioteknisen- ja muun apuhenkilöstön esimiehenä koskien IMT:n yhteisiä toimintoja. Laboratoriopäällikkö toimii yhteyshenkilönä ja paikallisena esimiehenä virastomestareille, laitoshuoltajille ja ATK-tukihenkilöstölle. Hän toimii yhteyshenkilönä laiteasioissa muihin paikallisiin alan toimijoihin ja vastaa osaltaan tutkimuksen laadusta huolehtimalla tutkimusinfrastruktuurin toimivuudesta, ohjeistuksesta ja opastuksesta. Laboratoriopäällikkö osallistuu laboratoriotoimintoja koskevien erillishankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin.
IMT:n hallinto vastaa instituutin yleis-, henkilöstö-, talous- ja opintohallintoasioiden hoitamisesta ja palvelee koko instituutin henkilökuntaa toimien samalla linkkinä henkilökunnan ja yliopiston keskushallinnon välillä. Hallinnossa työskentelee hallintoasiainsihteeri, jonka tehtäviin kuuluu mm. talousasioiden hoito, kuten maksuliikenne, raportointi sekä budjettisuunnittelu. Osastosihteeri vastaa mm. matkalaskuista, sisäisestä tiedottamisesta sekä JULKI- ja TUTKII- rekistereiden ylläpidosta. Hallintoamanuenssi valmistelee ja toimeenpanee johtokunnassa käsiteltävät asiat, toimii YPJ -yhdyshenkilönä, valmistelee lausuntoja ja raportteja yhteistyössä johtajan kanssa sekä hoitaa henkilöstöasioita.
Opintohallinnossa koulutussuunnittelija toimii luonnontieteellisten tutkintojen opinto- ja tutkintohallintoasioiden esittelijänä tiedekunnassa. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat luonnontieteellisten tutkintojen tutkintorakenteet, todistukset, opiskelijavalinta-asiat, opinto-ohjaus sekä luonnontieteellisten tutkintojen ohjausryhmien toiminnan koordinointi. Ohjausryhminä toimivat bioinformatiikan maisteriohjelman ohjausryhmä yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja biotekniikan ja bioteknologian koulutusohjelmien ohjausryhmä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Amanuenssit valmistelevat koulutusohjelman asiat johtokuntaan, vastaavat opetusohjelmasta, korvaavuuksista ja kansainvälisistä vaihtoasioista sekä kansainvälisen bioinformatiikan maisteriohjelman opintoasioista.
Kuva 1. IMT:n organisaatiokaavio
IMT:n perusrahoitus pohjautuu Opetusministeriön tutkintotavoitteisiin, biotekniikan kehittämishankkeisiin, muihin hankkeisiin, ja tulevaisuudessa enenevässä määrin laatukriteereihin (mm. Suomen Akatemian huippuyksiköt). Toimintarahoitus perustuu pääosin yliopiston budjetin ulkopuoliseen kilpailutettuun rahoitukseen, joka muodostaa noin 60 % instituutin kokonaisbudjetista.
Tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja pro-gradu -tutkielmien ohjaustyöhön on kiinnitetty erityistä huomiota. Väitöskirjatyön tutkintovaatimuksiin on vaikutettu tiedekuntatasolla ja tutkimuksen laatu, laajuus ja vaikuttavuus ovat saaneet enemmän painoarvoa. IMT laatii väitöskirjan vaatimusnormiston, joka on yhteneväinen muissa biokeskuksissa noudatettujen käytänteiden kanssa. Tulosneuvotteluissa IMT pyrkii varmistamaan että opetusministeriöön esitetyt tutkintotavoitteet vastaavat suunniteltuja tutkintomääriä.
Instituutin sisäisen tutkimusmäärärahan jakoperusteet tukevat tutkimuksen laatukriteereitä (julkaisujen Impact Factor -perustuva) ja kannustavat ohjaamaan väitöskirjoja. YPJ palkkausjärjestelmä mahdollistaa eri osa-alueiden (tutkimus, opetus, kolmas tehtävä) selkeän arvioinnin ja siten oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkauksen toteutumisen.
Kehittämistoimenpiteet:
Instituutti kannustaa tutkimusryhmiä muodostamaan laajoja poikkitieteellisiä tutkimusohjelmia, jotka liittyvät IMT:n ja Tampereen alueen tutkimuksen painopistealueisiin (lääketieteelliseen teknologiaan) ja mahdollistavat merkittävän ulkopuolisen rahoituksen paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä ohjelmista.
Strateginen suunnittelu sisältää pitkän tähtäimen strategian, talous- ja toimintasuunnitelman sekä tulossopimuksen valmistelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti henkilöstön kanssa.
Strategisen suunnittelun vetovastuu on laitoksen johtajalla. Strategian, talous- ja toimintasuunnitelman sekä tulostavoitteiden laadinnassa apuna ovat ryhmänjohtajat, laboratoriopäällikkö, hallintoasiainsihteeri, hallintoamanuenssi, koulutussuunnittelija, amanuenssit ja opetushenkilökunta.
Tutkimusryhmien johtajat kokoontuvat kerran kuukaudessa yhteiseen palaveriin instituutin johtajan johdolla. Palaverit ovat eräs strategisen suunnittelun työkalu, jonka avulla jokainen ryhmänjohtaja pääsee vaikuttamaan instituutin toiminnan linjauksiin.
Henkilöstökokouksia järjestetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa. Niissä käsitellään mm. strategia, toimintasuunnitelma, talousarvio sekä yt -menettelylain mukaisesti virkojen täyttöön ja talouteen liittyvät kysymykset. Henkilökuntakokouksiin pyritään liittämään myös vapaamuotoisempi osuus, jossa keskustellaan mm. työkykyä ylläpitävän toiminnan muodoista ja yleisesti koko henkilöstöä koskevista asioista.
Tutkimusryhmillä, teknisellä henkilökunnalla ja hallinnolla on omat yhteistyöverkostonsa ja säännölliset palaverit, joissa henkilöstö keskustelee ja suunnittelee toimintoja omasta näkökulmastaan katsoen.
Tutkimusjulkaisut sekä muu tieteellinen ja yhteiskunnallinen toiminta kerätään yliopiston TUTKII -rekisteriin sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin JULKI -rekisteriin. Kahden rekisterin ylläpitäminen on aiheuttanut jonkin verran sekaannuksia, mutta rekisterit pyritään yhdistämään viimeistään vuoden 2008 aikana, jolloin päällekkäinen kirjaaminen päättyy. Toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään henkilöstökokouksessa ja hyväksytään johtokunnassa.
Laitoksen toiminnasta on julkaistu painettu raportti noin kahden vuoden välein. Seuraava raportti vuosista 2006 - 07 julkaistaan vuoden 2008 alkupuoliskolla.
Kehittämistoimenpiteet:
Instituutin www-sivuille tullaan seuraavan toimintaraportin yhteydessä laatimaan ajantasainen vuosikertomuksen tyyppinen kuvaus instituutin toiminnasta.
1.8 Laadunhallintajärjestelmän organisaatio, toteutus ja tavoitteet
Laatutyön kehittäminen on IMT:n koko henkilöstön yhteinen tärkeä tavoite. Laatujärjestelmää ja laatukäsikirjaa suunnittelemaan on koottu eri henkilöstöryhmistä ja opiskelijoista koostuva laatutyöryhmä8, jota johtavat laboratoriopäällikkö ja laitoksen johtaja. Ryhmän jäsenet ovat keränneet ja tuottaneet kirjallisiksi kuvauksiksi avainprosesseja9. Näitä kuvauksia käytetään apuna toimintaa arvioitaessa ja kehitettäessä. Laatujärjestelmän sisäistäminen ja käytännön toteutus tulee olemaan jatkuva prosessi, jota toteuttaa koko henkilökunta laitoksen hallinnon ja omien esimiestensä ohjauksessa, laatutyöryhmän ja laboratoriopäällikön vastatessa järjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Laatutyön tavoitteiden toteutuminen nähdään erilaisten arviointien tuloksista ja raporteista. Arviointia on käsitelty kappaleessa 4.
Kehittämistoimenpiteet:
Laatujärjestelmään liittyvä dokumentointi tullaan kääntämään myös englannin kielelle niiltä osin, kun sitä ei vielä ole tehty. Laatujärjestelmän eri osasista tullaan muodostamaan yhtenäinen kokonaisuus IMT:n intranettiin (Laatulinkki) henkilökunnan käyttöön. Ulkoisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita palvelemaan Laatukäsikirja tullaan julkaisemaan IMT:n avoimella sivustolla.
8 Laatutyöryhmän kokoonpano liitteenä ||
9 Prosessikuvaukset liitteinä ||
IMT:n opetuksen yleiset laatutavoitteet ovat:
- valita koulutusohjelmiin motivoituneet ja hyvät opiskeluvalmiudet omaavat opiskelijat
- mahdollistaa opintojen eteneminen tavoiteajoissa ja tukea sitä hyvällä opinto-ohjauksella
- hyödyntää opetuksessa alan viimeisintä tutkimustietoa ja monitieteisyyttä
- mahdollistaa opettajien kouluttautuminen opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämiseen
- taata laaja-alainen opetussuunnitelmatyö, johon yksikön koko henkilökunta on sitoutunut
- antaa opiskelijalle riittävät työelämävalmiudet
- saavuttaa koulutuksen laatuyksikkö-status
Näiden yleisten opetustavoitteiden lisäksi koulutusohjelmien opinto-oppaassa on kuvattu tutkinnoille määritetyt tavoitteet.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee bioteknologiaan liittyvien keskeisten osa-alueiden perusteet
- kykenee itsenäiseen ja turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn
- hallitsee tavallisimmat bioteknologian tutkimusmenetelmät
- osaa etsiä alan tietoa, tulkita ja soveltaa sitä kriittisesti
- osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja maisteritutkinnon syventävissä opinnoissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa
Filosofian maisterin tutkinnon yleisinä tavoitteina on
- syventää bioteknologian tuntemusta
- syventää sivuaineiden ja tieteellisten menetelmien tuntemusta
- lisätä valmiutta soveltaa tieteellistä tietoa biotieteiden alalla
- kehittää tieteellisen viestinnän taitoja
- antaa edellytykset tieteelliseen jatko- tai tutkijakoulutukseen
Filosofian maisteritutkinnon linjakohtaisten eriytyvien opintojen tavoitteet ja sisällöt on kuvattu tarkemmin opinto-oppaassa.
Kehittämistoimenpiteet:
Opetuksen laatutavoitteet kuvataan jatkossa matriisimuotoisessa taulukossa. Hyödynnämme tässä työssä muissa yliopistoissa tehtyjä laatujärjestelmäkuvauksia, esimerkiksi Helsingin yliopiston opetuksen laadun arviointimatriisia.
Teemme itsearviointia toiminnastamme ja vertaamme sitä muiden yliopistojen kuvauksiin. Instituuttimme asema yliopiston erillisenä laitoksena ja ensisijaisesti tutkimuslaitoksena sekä antaa meille mahdollisuuksia että luo haasteita opetuksen järjestäjinä. Opetuksen laadunvarmistuksesta laaditaan erillinen prosessikuvaus.
IMT:n tutkimuksen tavoitteena on kansainvälisesti huipputasoinen tutkimus omilla vahvuusalueilla.
IMT:n tutkimuksen laatutavoitteet ovat:
- laitokselle hakeutuu huipputason tutkijoita
- tutkimuksen kansainvälinen yhteistyö lisääntyy
- tutkimusraportit julkaistaan korkean tason kansainvälisissä lehdissä
- tutkimus menestyy rahoituksen hankkimisessa
- tutkimus tukee opetusta
- tutkimus tuottaa laadukkaita väitöskirjatöitä ja
pro gradu -tutkimuksia
- laitokselle syntyy uusia tutkimuksen huippuyksiköitä
- paikallinen ja kansallinen tutkimusyhteistyö konkretisoituu
- tutkimus hyödyttää yhteiskuntaa
- tutkimus johtaa patentteihin ja synnyttää liiketoimintaa
Kehittämistoimenpiteet:
Instituutissa pyritään kehittämään laajempia monitieteisiä tutkimusohjelmia painopistealueille ja lisäämään sisäistä yhteistyötä. Suunnitelmallisella nuoriin tutkijoihin kohdistuvalla rekrytoinnilla pyritään vahvistamaan ja laajentamaan olemassa olevia tutkimusohjelmia.
Tukitoimintojen laatutavoitteena on tarjota korkealaatuista toimintoja laitoksen ydintoimintojen häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.
Tukitoimintojen laatutavoitteet ovat:
- tutkimusta tukeva nykyaikainen, huollettu ja asianmukainen laitteisto
- toimivat ja turvalliset työtilat
- laadukkaiden välinehuoltopalvelujen takaaminen
- vakituinen henkilöstö keskeisiin tukitoimintoihin
- tilausten koordinointi ja tekeminen keskitetysti
- toimiva yhteistyö TPK:n kanssa turvaa laitokselle laadukkaat virastomestari-,
siivous- ja tekniset palvelut
- keskeisten hallintopalvelujen saatavuus paikallisesti myös tulevaisuudessa
Kehittämistoimenpiteet:
Tutkimuksen tukitoimintoja pyritään kehittämään
Tampereen eri korkeakoulujen yhteisenä hankkeena (ns. TUKI ryhmä).
Kulutustavaroiden ja tutkimusreagenssien hankinnan keskittäminen
tutkimusryhmistä yhteen yksikköön on suunnitteluvaiheessa
oleva kehityshanke. Muutos olisi laitokselle kokonaistaloudellisesti
edullinen ja varmistaisi "bulkkitavaran" saatavuuden myös
pienille tutkimusryhmille.
1.8.4 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteena on osaamisen ja uusien innovaatioiden siirtäminen elinkeinoelämän ja terveydenhuollon tarpeisiin sekä onnistunut koulutus- ja tutkimusyhteistyö laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa.
IMT:n tavoitteet yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa:
- tieteestä ja uusimmista saavutuksista tiedottaminen kansantajuisesti
- uusien keksintöjen ja tutkimustulosten patentoiminen
- yhteistyö tuotekehitysyritysten kanssa keksintöjen tuotteistamiseksi ja liiketoiminnan aloittamiseksi
- koulutusyhteistyö alan yritysten kanssa
- henkilöstön osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun
- henkilöstön toimiminen asiantuntija- ja luottamustehtävissä osaamisalueillaan
- vaikuttaa yhteiskunnan asenteeseen biotieteellistä tutkimusta kohtaan
- opetuksen antaminen avoimessa yliopistossa
- yhteistyö lukioiden kanssa
- koulutusohjelmien avoimet ovet
- kansallinen yhteistyö ja toiminta Biokeskus Suomessa
- yhteydenpito paikallisiin (kaupunki, Pirkanmaan liitto) ja kansallisiin taustaorganisaatioihin
1.9 Suhteet yliopistoon, lääketieteelliseen tiedekuntaan ja alueen muihin bioalan toimijoihin
IMT:n toimitilat sijaitsevat Kaupin kampuksella erillään yliopiston pääkampusalueesta. Instituutin asema erillisenä laitoksena luo suhteellisen itsenäisen toimintamallin, minkä vuoksi yhteydenpito yliopiston keskushallintoon muodostuu tärkeäksi. IMT:n johtokunnassa on keskushallinnon edustaja ja instituutin edustajat osallistuvat keskushallinnon järjestämiin tilaisuuksiin kuten johdon foorumeihin, laitoshallintopäälliköiden palavereihin ja opintoasiain päälliköiden tapaamisiin. Yliopiston hallituksessa IMT:tä edustaa lääketieteellisen tiedekunnan dekaani. IMT:n johtaja, tutkijaedustaja ja opiskelijaedustaja kuuluvat lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon. IMT:n koulutussuunnittelija toimii tiedekuntaneuvoston luonnontieteellisten perustutkintojen opinto- ja tutkintohallinnollisena esittelijänä.
Laitoshuoltajat, virastomestarit ja monet tekniset palvelut hankitaan yliopiston Teknisten palveluiden keskukselta (TPK). Työntekijät ovat TPK:n henkilökuntaa, ja heidän päivittäisestä työnjohdostaan vastaa lääketieteen laitokselle sijoitettu työnjohtaja instituutin laboratoriopäällikön toimiessa tarvittaessa yhteyshenkilönä..
Lääketieteellinen tiedekunta myöntää IMT:ssä suoritetut tutkinnot. Tutkijakoulu, Tampere Graduate School in Biomedicine and Biotechnology (TGSBB), on IMT:n ja Lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen jatkokoulutusyksikkö. Yksiköillä on edustajansa vastavuoroisesti toistensa johtavissa elimissä (tiedekuntaneuvosto, johtokunta).
Yhteistyö on aktiivista alueen oppilaitosten ja bioalan toimijoiden kanssa sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Vireillä on uusi hanke, jolla mahdollistetaan tutkimuslaitteistojen yhteiskäytön Tampereen alueen bioalan toimijoiden kesken. Toiminta-alustaksi luodaan yhteinen laiterekisteri oheistietoineen tietoverkkoon. Mukana hankkeessa ovat IMT, Regea, lääketieteen laitos, PSHP, Tampereen teknillisen yliopisto, TAMK ja PIRAMK. Hankkeen toteuttamiseksi toimii osallistujayksiköiden edustajista koottu yhteistyöelin (Tutkimuksen tukitoimintojen koordinaatioryhmä, TUKI), jonka toimintaa IMT koordinoi.
Kehittämistoimenpiteet:
Instituutin aloitteesta Kaupin kampuksen hallinnollista organisaatiota ollaan uudistamassa suuntaan, jossa kaikki oppialat ja laitokset voisivat luoda yhteisen hallinnollisen elimen ja luoda yhteisen toimintastrategian. IMT osallistuu aktiivisesti tähän kehitystyöhön.
Yksikön toiminnalle tärkeitä voimavaroja ovat riittävä, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, toimintojen vaatima rahoitus ja turvalliset, viihtyisät ja riittävät toimitilat asianmukaisine laitteistoineen. Merkittävä voimavara on ympäröivän yhteiskunnan ja sen toimijoiden sekä rahallinen että henkinen tuki ja kannustus.
Ammattitaitoinen, korkeasti koulutettu, itseään kehittävä, motivoitunut ja innovatiivinen henkilöstö on koko IMT:n toiminnan kantava voimavara10. Henkilöstöä on tällä hetkellä noin 160, suurin osa akateemisia tutkijoita. Jokainen rekrytointi tehdään huolella painottuen kuhunkin avoimeen tehtävään vaadittavaan tietotaitoon, osaamiseen ja hakijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja niiden tuomaan lisäarvoon instituutin toiminnalle. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan turvaamalla mahdollisuudet koulutukseen ja ammattitaidon ylläpitoon ja kartuttamiseen. Esimiehiä kannustetaan kartuttamaan esimiestaitojaan yliopiston tarjoamilla kursseilla. Työympäristö on turvallinen ja työ- hyvinvointia sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa suositaan. Työtehtävät ovat riittävän kannustavia ja itsenäisiä, työnohjaus ja tuutorointi on ammattimaista ja ajantasaista.
10 http://www.uta.fi/hallintokeskus/hela/asiakirjat/Hestra.pdf ||
2.1.1 Rekrytointi ja virantäyttö
Laitoksen henkilöstö on kasvanut tasaisesti koko laitoksen olemassaolon ajan. Pääosa henkilöstöstä on tutkimusryhmissä, mutta koulutusohjelmien vakiintuessa myös opetushenkilöstön määrä on kasvussa. Tavoitteena on hallitusti lisätä tutkimusryhmien määrää vahvistamaan olemassa olevia vahvoja tutkimusaloja ja lisäämään kansainvälistä leimaa tutkimuksessa.
Rekrytointi on avointa, kansainvälistä ja aktiivista. Rekrytoinnin tavoitteena on löytää mahdollisimman pätevät ja sopivat henkilöt kuhunkin avoimeen toimeen. Laitoksen johtajan virantäyttöä varten vuonna 2004 nimettiin johtokunnassa virantäyttötyöryhmä11, jota on käytetty myös myöhemmin ryhmänjohtajien virkoja täytettäessä. Muita virkoja täytettäessä käytetään aina kertaluontoista, viran luonteen mukaan eri henkilöstöryhmistä koostuvaa virantäyttötyöryhmää. Virantäyttötyöryhmän tehtävänä on laatia hakuilmoitukset, ehdottaa asiantuntijoita, haastatella hakijat ja tehdä esitys valittavasta henkilöstä. Rekrytointikäytäntöjä pyritään edelleen kehittämään selkiyttämällä toimintamalleja.
Ryhmänjohtajien ja professorien virat täytetään määräajaksi. Virantäytöissä korostuvat tieteellisen toiminnan laatu ja tutkimusalan yhteensopivuus instituutin muuhun toimintaan ja strategisiin tavoitteisiin. Laitoksella on käytössä Rolling Tenure track -virkajärjestelmä. Rolling Tenure track -virkajärjestelmässä SAB (laitoksen oma tieteellinen arviointiryhmä, kuvattu kappaleessa 4.1.2) arvioi kunkin professorin ja muun ryhmänjohtajan toiminnan ja antaa arvionsa perusteella lausunnon viranhaltijan pätevyydestä. Lausunnon perusteella johtokunta voi suositella professorille uutta määräaikaiskautta. Järjestelmä luo myös mahdollisuuden ryhmänjohtajien urakehitykselle ja arvioinnin perusteella tapahtuvalle professorinimitykselle. Ulkopuolinen arviointi ja määräaikaiset virkanimitykset suovat mahdollisuuden instituutin toiminnan suuntaamiseen muuttuvissa tilanteissa. Poikkeuksellinen tieteellinen pätevyys (esimerkiksi akatemiaprofessuuri) tai päävastuu koulutusohjelmasta luo perusteen viran täyttämiselle toistaiseksi.
Muita virkoja täytettäessä muodollisen pätevyyden lisäksi valinnan perusteena ovat henkilön perehtyneisyys ja kokemus kyseessä olevan viran tehtäväkenttään, hakijan henkilökohtaiset tavoitteet ja tutkimuslinjan kehittymispotentiaali. Rekrytointiin panostetaan vahvasti ja hakijoita tavoitellaan ilmoituksilla kansainvälisissä viestimissä ja suorilla yhteydenotoilla. Joissain virantäytöissä käytetään ilmoittautumis- ja kutsumismenettelyä. Normaalisti ryhmänjohtajatason viran auki julistamisesta sen täyttämiseen kuluu alle puoli vuotta, muun henkilökunnan virat ja toimet täytetään nopeammin.
Dosentuurin hakijalle IMT on laatinut ja hyväksynyt erillisen ohjeen12, joka koostuu säädöksiin perustuvista vaatimuksista ja IMT:n asettamista vaatimuksista. Ensimmäiseksi hakemus käsitellään IMT:n professorikokouksessa, jonka hyväksynnän jälkeen hakemus käsitellään IMT:n johtokunnassa. Ensimmäisellä käsittelykerralla hakemus tuodaan johtokunnan tiedoksi ja johtokunta valitsee esityksestä asiantuntijat. Myönteisten asiantuntijalausuntojen tultua asia otetaan uudelleen johtokunnan kokouksessa käsiteltäväksi. Tämän kokouksen yhteydessä hakija antaa opetusnäytteen. Johtokunta voi hyväksyä myös muussa yhteydessä annetun vastaavan opetusnäytteen. Mikäli johtokunta päättää, että hakijalla on dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys ja hyvä opetustaito, se esittää dosentiksi nimittämistä kanslerille.
11 Johtokunnan päätös 8.12.2004 ||
12 Ohje dosentuurin hakijalle ||
2.1.2 Henkilöstön hyvinvointi ja työviihtyvyys
Työympäristön turvallisuudesta vastaa laboratoriopäällikkö. Työterveyshuollossa noudatetaan yliopiston sopimuksia ja säädöksiä. Työtehtävät sopeutetaan tarvittaessa henkilön tilanteen mukaan (esim. raskaus, paluu pitkältä sairaslomalta). Työympäristö pyritään pitämään turvallisena, siistinä ja viihtyisänä, vaaranpaikat ja virheet korjataan välittömästi niiden ilmaannuttua. Laitteilla on sekä suomenkieliset että englanninkieliset käyttöohjeet ja nimetty vastuuhenkilö. Uusi henkilö saa käyttää tutkimuslaitteita vasta saatuaan opastuksen. Tässä työssä henkilökunnalla on ratkaiseva osuus sekä toteuttajana että kehitysideoiden esittäjänä.
IMT:n henkilökunta osallistuu yliopiston järjestämään työkykyä ylläpitävään (TYKY) toimintaan. Sen lisäksi laitoksella on oma työhyvinvointia ja yhteishenkeä ylläpitävä tapahtuma kaksi kertaa vuodessa. Tärkeitä tapahtumia ovat myös liikunnallinen kesäjuhla, koulutustapahtuma Research Day ja siihen kytketty joulujuhla. Taukohuoneita pyritään kehittämään viihtyisämmiksi toiveiden mukaan ja roikkumistankoja on asennettu kerroksiin venyttelyä varten.
2.1.3 Perehdyttäminen ja koulutus
Jokainen uusi henkilö saa perehdytyksen laitoksen ja yliopiston toimintoihin, työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Laitoksella on kaksi koulutuksen saanutta perehdyttäjää. He hoitavat perehdytyksen yleisiin asioihin ja auttavat tarvittaessa myös käytännön asioissa (asunto, pankki, työlupa, jne.). Perehdyttäminen tehdään tarvittaessa englannin kielellä. Tutkimusryhmässä laboratoriomestari opastaa ryhmän tilat, laitteet, menetelmät ja kaikki yleiset tutkimusympäristöön ja työtapoihin liittyvät asiat. Lisäksi jokaiselle uudelle tutkijalle nimetään ryhmässä oma tuutori, joka toimii tutkimusopettajana. Hän, paitsi perehdyttää tulokkaan kyseessä olevaan tutkimusongelmaan, myös opettaa uudelle tutkijalle menetelmät, laitteet, työtavat ja muut varsinaiseen tutkimukseen liittyvät asiat.
Perehdytyksen avuksi on laadittu perehdytyksen tarkistuslista, jonka mukaisesti asioita käydään läpi. Laitoksen intranettiin13 ollaan tekemässä IMT:n henkilöstöopas myös englanninkielisenä versiona. Henkilökunta ja opiskelijat voivat käyttää myös yliopiston verkkosivuilta löytyvää perehdytyspolkua14.
Henkilöstöä kannustetaan jatkuvaan ammattitaidon ylläpitoon ja kartuttamiseen sekä itsensä kehittämiseen osallistumalla IMT:n antamaan koulutukseen, Tampereen yliopiston eri yksiköiden tarjoamaan koulutukseen (tiedekunnat ja henkilöstönkehittämisyksikkö HEKO), sekä kursseihin, työvierailuihin ja kokouksiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Hankitut tiedot ja taidot pyritään ottamaan huomioon henkilön toimenkuvassa.
Jokaviikkoiseen tutkijaseminaariin kutsutaan kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita ja opettajia luennoimaan omasta erikoisalastaan. Seminaari on maksuton ja yliopisto-opetuksen avoimuusperiaatteen mukaisesti avoin kaikille tutkijoille ja opiskelijoille.
IMT:n jokavuotinen Research Day on koko päivän kestävä henkilökunnalle ja opiskelijoille avoin tieteellinen kokous, jossa laitoksen omat tutkijat esittelevät tutkimustuloksiaan esitelmin ja posteriesityksin. Tilaisuuteen kutsutaan myös laitokselta väitelleitä, muissa tutkimuslaitoksissa tai yliopistoissa toimivia tutkijoita kertomaan omia uusimpia tuloksiaan ja kannustamaan nuoria tutkijoita kansainvälisen tutkijanuran luomiseen.
Kehittämistoimenpiteet:
Henkilöstöoppaan julkaiseminen intranetissä myös englannin kielellä toteutuu keväällä 2008.
13 https://intrawww.uta.fi/yksikot/imt/ ||
14 http://www.uta.fi/hallintokeskus/heko/perehdytyspolku/ ||
2.1.4 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja esteettömyys
IMT:ssä noudatetaan yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa ja yhdenvertaisuuspolitiikkaa15. Tasa-arvokiintiöitä ei kuitenkaan ole asetettu missään virkaryhmissä. Rekrytoinnissa merkittävimmät seikat ovat aina henkilön pätevyys ja koulutusalan ja kokemuksen sopivuus kyseiseen tehtävään. Palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) mukaan. Noin 25 % instituutin työntekijöistä on alkuperältään Suomen ulkopuolelta.
Alan opiskelijoiden sukupuolijakauma näkyy naisten suurempana osuutena henkilökunnasta (noin 60 %). Laitoksen kymmenestä professorista kaksi on naisia ja yhteensä viidestätoista ryhmänjohtajasta kolme on naisia. Yliopistojen sukupuolijakauma on vinoutunut etenkin virkahierarkian huipulla. Kansallisesti professoreista yhteensä alle neljännes on naisia. Korkeimmissa akateemisissa viroissa olevista 40 prosenttia on naisia. IMT tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet molemmille sukupuolille akateemiseen työhön ja asettaa tavoitteekseen molempien sukupuolten mahdollisimman tasavahvan edustuksen virkarakenteen kaikilla tasoilla.
Instituutilla on tiloja kolmessa eri rakennuksessa, kahdessa niistä myös kolmessa eri kerroksessa. Rakennukset ovat suhteellisen uusia, taloissa on tilavat hissit ja kulkuluiskat. Rakennetun ympäristön esteettömyyteen laitoksella on vuokralaisena melko pienet mahdollisuudet vaikuttaa. Laboratorioissa ja toimistoissa ovia ja kalustuksia muutetaan ja uusitaan tarpeen mukaan.
2.1.5 Henkilökunnan työaika ja kulunvalvonta
Opetushenkilökunta noudattaa kokonaistyöaikaa. Opettajien työaikasopimus / 3.6.1997 on luettavissa yliopiston verkkosivuilla (Yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavalla virkaehtosopimuksella sovitut palvelussuhteen ehdot 19.11.2002-15.2.2005 s. 32). Sopimuksen mukaan opettajan vuosittaisen työsuunnitelman mukainen työaika on 1600 tuntia. Tampereen yliopisto on antanut ohjeet työsuunnitelman tekemisestä Rehtorin kirje 19.4.2000. Opettajien ja tutkijoiden työsuunnitelmat hyväksyy instituutin johtaja ja vahvistaa johtokunta.
Hallinto- ja toimistohenkilökunta noudattaa yleisesti liukuvaa virastotyöaikaa (7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa), laboratoriohenkilöstö viikkotyöaikaa (6 tuntia 15 minuuttia - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa). Liukuma-ajat ovat pääsääntöisesti 7.00 - 9.30 aamulla ja 14.30 - 18.00 iltapäivällä.
Työajanseurantaa ja kulunvalvontaa varten yliopistossa on käytössä Flexim-järjestelmä. Kaikille laitoksen työntekijöille annetaan muovinen avainkortti, joka toimii avaimena kiinteistöjen ulko-oviin, välioviin rakennusten sisällä ja mm. mikroluokkaan. Kortti toimii myös kellokorttina tekniselle henkilökunnalle ja toimistohenkilöstölle. Työaikapäätteellä tehdyt leimaukset välittyvät myös puhelinvaihteen info-järjestelmään. Laite ilmoittaa avainta leimattaessa työaikasaldon, joka saa olla enintään -6 tuntia tai +20 tuntia. IMT:n henkilökunnalla on lisäksi laitoksen oma, kuvalla varustettu henkilökortti, joka pitää olla mukana laitoksella liikuttaessa.
Työaika tulee pääsääntöisesti tasoittaa liukumien puitteissa, mutta jos aikoo vähentää saldoa täysinä poissaolopäivinä, on siitä sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Erillistä ylityökorvausta maksetaan vain, kun on hyväksytty ylityömääräys.
2.1.6 Opettajien ja tutkijoiden pätevyys
Asetuksesta korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä N:o 309/1993 poiketen IMT:n opettajat ovat pääsääntöisesti tohtorin tutkinnon suorittaneita. Opettajien kouluttautumista pedagogiseen osaamiseen kannustetaan ja mahdollistetaan työajan puitteissa. Virkaa hakevat antavat näytteen opetustaidoistaan tai toimittavat todistuksen hyväksytysti suoritetusta opetusnäytteestä. Johtokunta arvostelee opetusnäytteet ja toimeen vaadittava hyvä opetustaito edellyttää opetusnäytteestä mainesanaa hyvä (2), erittäin hyvä (3) tai kiitettävä (4).
Kaikilla tutkijoilla on suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto joltain soveltuvalta alalta tai he ovat viimeistelemässä opintojaan (pro gradu tutkielman tekijät). Laitos antaa tieteellistä jatkokoulutusta ja siten pääosa nuorista tutkijoista suorittaa tutkimustyötä tavoitteenaan tohtorintutkinto.
Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa16 työntekijän ja hänen esimiehensä välillä arvioidaan edellistä toimikautta, sovitaan uusista tavoitteista, tehdään kehityssuunnitelma niin henkilön omien kuin myös yksikön tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kehittämistoimenpiteet:
Ryhmänjohtajien kehityskeskustelujen taustamateriaaliksi liitetään toimintasuunnitelma, jonka pohjalta voidaan luoda yksilöllinen kehityssuunnitelma.
16 http://www.uta.fi/hallintokeskus/heko/kehityskeskustelu/kehityskeskustelu.html ||
IMT:ssä noudatetaan yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää17 , jossa huomioidaan sekä tehtävien vaativuus että henkilökohtainen suoriutuminen. Palkkaan vaikuttava henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehdään vuosittain YPJ -keskusteluissa henkilön ja hänen esimiehensä välillä.
Kehittämistoimenpiteet:
Instituutissa laaditaan selventävä sisäinen ohjeistus eri henkilöstöryhmille YPJ arviointia varten. Akateemisille henkilöille määritellään heidän virkansa/toimensa eri toimialueiden (tutkimus, opetus, yhteiskunnallinen tehtävä) painotus. Opettajien työsuunnitelman yhteneväiseen laadintaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.
17 https://intrawww.uta.fi/yksikot/hallinto/hv/hlokunta/UPJ/index.html ||
2.1.9 Työturvallisuus ja siihen liittyvä riskinarviointi
Laitoksella noudatetaan yliopiston Työsuojelun toimintaohjelmaa18 . Laboratoriossa saa työskennellä vain riittävän koulutuksen ja opastuksen saanut henkilö. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia riskejä arvioidaan jatkuvana prosessina päivittäen olemassa olevaa dokumentointia ja toimintamalleja tarpeen mukaan. Viimeisin kaiken kattava riskinarviointi suoritettiin vuonna 2006 yhdessä Medivire- työterveyspalvelujen kanssa. Siinä arvioitiin kemialliset, biologiset, fysikaaliset ja ergonomiset riskit ja arvioinnin jälkeen tehtiin tarvittavat toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Geenimuunneltujen organismien osalta riskinarviointi tehdään lupahakemuksen yhteydessä työtä aloitettaessa ja aina työn, henkilöstön tai olosuhteiden muuttuessa.
Työturvallisuudesta laitoksella vastaavat työsuojeluvaltuutettu ja laboratoriopäällikkö. Ryhmien tekninen henkilökunta opastaa päivittäisissä työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tekninen henkilökunta pitää yllä työturvallisuustietouttaan ja ensiaputaitojaan osallistumalla säännöllisesti Työterveyslaitoksen ja Medivireen järjestämään koulutukseen. Osa henkilökunnasta on saanut myös alkusammutuskoulutuksen. Jokaisella osastolla on työturvallisuuskaappi, ensiapukaappi ja ensiapukurssin käynyt henkilö. Jokainen osasto on nimennyt vastuuhenkilöt huolehtimaan, että kaikki poistuvat rakennuksesta vaaran uhatessa. Laitoksen virastomestari on saanut ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksen. Opiskelijat saavat soveltuvan ensiapukoulutuksen osana laboratoriokoulutustaan.
Kaikissa rakennuksissa on kiinteistön omistajan edustajan laatima pelastussuunnitelma tulipalon tai muun vaaran varalle. Pelastussuunnitelmat, hätäilmoitusohjeet, toimintaohjeet tulipalon sattuessa ja alkusammutuskaluston käyttöohjeet ovat luettavissa IMT:n intranetissä henkilöstöoppaassa sekä nähtävillä paloturvallisuuskaappien välittömässä läheisyydessä. Kiinteistön omistaja järjestää pelastautumis- ja alkusammutuskoulutusta henkilökunnalle muutaman vuoden välein.
18 https://intrawww.uta.fi/yksikot/hallinto/hv/asiakirjat/Tyosuojelu.pdf ||
2.1.10 Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon
Lääketieteellisen teknologian instituutin johtokunnassa on professoreilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla kullakin edustajansa. Ryhmänjohtajat kokoontuvat kuukausittain päättämään tutkimukseen liittyvistä käytännön toimintamalleista ja käytänteistä. Henkilöstön edustajista koottu virantäyttöryhmä valmistelee täytettäviin virkoihin liittyvät asiantuntijavalinnat ja muut tarvittavat toimenpiteet. Opetushenkilökunnalla on omat säännölliset kokoontumisensa. Tarvittaessa pidetään laitoskokouksia, joissa kuullaan henkilöstön mielipide yt-menettelyä edellyttävissä asioissa ja esimerkiksi laitoksen yhteisten työkykyä ylläpitävien tapahtumien aikataulusta ja sisällöstä.
Yliopiston päärahoittajana on opetusministeriö (OPM). OPM:n käyttämä toimintamenojen jakojärjestelmä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.2.1. Kolmivuotisen tulossopimuskauden laadullisista ja määrällisistä tavoitteista sovitaan OPM:n kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa joka kolmas vuosi, voimavaroista sovitaan vuosittain. Tämä rahoitus kattaa lähinnä tutkimuksen ja opetuksen perustoiminnot tukitoimintoineen.
Noin 60 % lääketieteellisen teknologian instituutin kokonaisrahoituksesta tulee ns. täydentävänä rahoituksena erilaisista koti- ja ulkomaisista lähteistä. Näistä merkittävimpiä ovat Suomen Akatemia, EU:n puiteohjelma- ja kansallinen rahoitus, Tampereen kaupunki sekä säätiöt.
Kehittämistavoitteet:
IMT pyrkii lisäämään ulkopuolisen rahoituksen määrää eri lähteistä kehittämällä tutkimus- ja opetustoimintaansa muuttuvan ympäristön tarpeet huomioiden. OPM:n rahoituksen suhteen pyrimme varmistamaan, että tutkintotavoitteet vastaavat opetusvolyymejä ja että tavoitteet saavutetaan. Tutkimusta pyritään kehittämään kohti poikkitieteellisiä ja translationaalisia ohjelmia, jotka mahdollistavat erityyppisen hankerahoituksen ja voivat kehittyä tutkimuksen huippuyksiköiksi. IMT pyrkii aktiivisesti muodostamaan yhteisprofessuureja strategisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä hankkimaan virkoihin ulkopuolisia rahoittajia kuten säätiöt, Tampereen kaupunki ja Suomen Akatemia.
2.2.1 OPM:n voimavarojen jakomekanismi
Opetusministeriö ohjaa suoraan toimintamenoin rahoitettavaa toimintaa ja huolehtii ensisijaisesti yliopistolaitoksen tutkimuksen ja opetuksen perustoimintojen ylläpidosta. Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken laskennallisen mallin avulla, jossa otetaan huomioon yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen lisäksi niiden yhteiskunnallinen toiminta. Lisäksi opetusministeriö myöntää hankerahoitusta strategisesti keskeisiin valtakunnallisiin ohjelmiin ja yliopistojen oman profiloitumisen tukemiseen. Tuloksellisuusrahoituksella yliopistoja palkitaan toiminnan laadusta sekä yhteiskunnallisesta ja alueellisesta vaikuttavuudesta.
OPM:n ja yliopiston välistä tulosohjausta toteutetaan hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjausten ja lainsäädännön lisäksi opetusministeriön ja yliopistojen välisellä tulosohjauksella. Yliopistojen ja opetusministeriön välisten tulosneuvottelujen pohjalta laadittavissa kolmivuotisissa tulossopimuksissa sovitaan yliopistojen toiminnallisista ja määrällisistä tavoitteista, tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavista määrärahoista, tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista sekä toiminnan kehittämisestä.
OPM:n ja yliopiston välistä tulosohjausta toteutetaan tulossopimuksen sekä seurantajärjestelmän tilinpäätöksen ja KOTA-tietokannan kautta.
Ulkopuolisin varoin rahoitetun toiminnan pääasiallinen johtovastuu on yliopistolla itsellään. Lääketieteellisen teknologian instituutti pyrkii saamaan ulkopuolista rahoitusta erityisesti tutkimustoimintansa vahvistamiseen ja perusopetuksen resurssien riittävyyden varmistamiseen. Rahoituksen hakemisesta ovat vastuussa tutkijat ja tutkimusryhmät ja yhteisen rahoituksen osalta instituutin johto. Täydentävään rahoitukseen liittyvää sopimustoimintaa hoitaa yliopiston tutkimuksen kehittämisyksikkö, joka antaa toimintayksiköille ohjeita tutkimusrahoituksen hallinnoinnista ja vastuukysymyksistä.
2.2.3 Laitoksen sisäinen rahanjako
IMT:n johtokunta hyväksyy vuosittain instituutin talousarvion, jossa on varattu määrärahat tiloihin, palkkoihin, toiminnasta aiheutuviin yleiskustannuksiin, tutkimusryhmien toimintamenoihin ja opetukseen.
IMT:n sisäinen rahanjakomalli pyrkii turvaamaan tutkimuksen ja opetuksen perusedellytykset ja palkitsemaan riittävästi tuloksellisuudesta.
Tutkimusryhmille tuloutettava määräraha koostuu kaikille samansuuruisesta perusosasta ja tuloksellisuuden mukaan jaettavasta osuudesta. Tuloksellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon ryhmän julkaisujen IF-pisteet ja ryhmästä väitelleiden tohtoreiden lukumäärä kahdelta edelliseltä vuodelta. Ryhmissä työskentelee laitoksen yhteisistä varoista kustannettuna 1 henkilö / tutkimusryhmä.
Kehittämistoimenpiteet:
Yliopistojen kiristyneessä rahoitustilanteessa IMT joutuu arvioimaan rahoitus ja kulurakenteensa uudelleen. Pääpaino kehitystoimissa on luoda kilpailukykyisiä tutkimusohjelmia, jotka pystyvät hankkimaan merkittävää ulkopuolista hankerahoitusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Kulurakenteen kehittämiseksi IMT on perustanut nelijäsenisen työryhmän, jonka mietintö käsitellään eri henkilöstöryhmissä ennen päätöksentekoa.
Instituutin tutkimusryhmiä on hajallaan rakennuksissa FM1-4. Yhteisenä toiveena ja tavoitteena laitoksella on oma rakennus, joka sisältäisi riittävät ja toimivat tilat laitoksen kasvaviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Laitoksen ydintoimintoihin tarvittava laitekanta on ajanmukaista ja huollettua, ja käsittää tutkimusryhmien omat peruslaitteet ja yhteiskäytössä olevat core-facility laitteet. Nykyaikaisten tutkimuslaitteiden hinnasta johtuen osa erikoisanalyyseistä hankitaan yhteistyöprojekteina tai ostopalveluina muista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
IMT tarjoaa tilat ja perusvälineistön tutkimusryhmilleen. Laboratoriotilat ovat siistejä ja valoisia, ja niitä pidetään kunnossa jatkuvan seurannan ja korjauksen avulla. Suurimmat puutteet hajanaisuuden lisäksi ovat vähäiset varastotilat ja erillisten laitehuoneiden vähyys. Suuret koneet ja kylmälaitteet aiheuttavat taustamelua ja lämpövaikutusta, joten ne olisi kaikki hyvä saada erillisiin huoneisiin. Pääosa IMT:n toiminnoista on sijoittunut rakennuksiin FM1 ja FM2, molemmissa kolmeen eri kerrokseen. Lisäksi yhden tutkimusryhmän tilat sijaitseva FM4:ssä. Yliopiston tilahallinnon hallinnoimaa tilaa on yhteensä 4172,8 m2. Tämän lisäksi laitos maksaa itse vuokraa 413,5 m2 toimisto / laboratoriotilaa ja 116 m2 varastotilaa. Kolme tutkimusryhmää työskentelee PSHP:n laboratoriokeskuksen tiloissa. Yliopiston tilapalvelu ei ole pystynyt vastaamaan laitoksen kasvaviin tilantarpeisiin.
Laitoksella on neljä välinehuoltopistettä laitteistoineen ja niihin palkattuna kolme laboratoriovalmistelijaa. Tutkimusryhmät saavat laitoksen tarjoamana palveluna täydellisen välinehuollon ja sterilointipalvelun. Yhteisistä varoista kustannetaan myös esim. isotooppilaboratoriot ja P3-turvalaboratorio.
Kehittämistoimenpiteet:
IMT:n pitkän tähtäimen suunnitelmana on saada Kaupin kampukselle oma rakennus ajanmukaisine ja riittävine tiloineen.
2.3.2 Laitteet, laiterekisterit ja tutkimusaineistot
Nykyaikainen biotieteellinen tutkimus asettaa suuria vaatimuksia laitteistoille ja koneille. Menetelmät ja sen myötä laitteet kehittyvät jatkuvasti. Laitoksella on melko kattava peruslaitteisto joka ryhmässä joko omaan käyttöön tai toisen ryhmän kanssa yhteisenä. Yhteisistä varoista on hankittu ja yllä pidetään runsaasti niin sanottua core facility -laitteistoa ryhmien yhteiseen käyttöön. Laitekantaa huolletaan säännöllisesti ja uusitaan tarvittaessa. Täysin uusia tekniikoita ja niihin tarvittavia laitteistoja hankitaan yleensä jonkun tutkimusryhmän toiveiden mukaisesti ja heidän kanssaan yhdessä. Kaikista suuremmista hankinnoista keskustellaan ryhmänjohtajien palaverissa.
Laitoksen laitehankinnoista ja ylläpidosta vastaa laboratoriopäällikkö. Kattava ja ajan tasalla oleva lista yhteiskäytössä olevista laitteista, niiden sijainnista ja vastuuhenkilöistä löytyy laitoksen intranetistä (http://www.uta.fi/imt/). Muista laitteista vastaavat ja antavat tietoa kunkin ryhmän tutkijat ja tekninen henkilökunta.
Tutkimusaineistot ovat kunkin ryhmän tai yksittäisen tutkijan omassa hallinnassa.
Laitoksen toiminnot voidaan jakaa ydintoimintoihin ja tukitoimintoihin. Ydintoimintoja ovat tutkimus, opetus ja laboratoriotoiminta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen voidaan katsoa sijoittuvan ydintoimintojen ja tukitoimintojen rajapintaan; se lähtee ydintoiminnoista mutta tukee laitoksen toimintaa lisäämällä vuorovaikutusta ja näkyvyyttä ympäröivässä yhteiskunnassa. Lisääntyvän tietoisuuden laitoksen laadukkaasta toiminnasta voidaan olettaa lisäävän yhteiskunnan intressejä ja taloudellista panosta laitoksen toiminnan kehittämiseen.
Laitoksen ydintoimintoja ovat bioteknologinen, lääketieteellinen, molekyylibiologinen ja näihin rinnastettavissa oleva tutkimus, bioteknologian ja bioinformatiikan opetus sekä filosofian ja lääketieteen tohtorin tutkintoon tähtäävä jatkokoulutus. Näistä toiminnoista suorana jatkumona instituutti pyrkii edesauttamaan tutkimustulosten hyödyntämistä.
Instituutin kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus painottuu ihmisen sairauksien molekyyligenetiikkaan sekä immuunivasteiden molekulaaristen mekanismien tutkimukseen. Instituutissa toimivien ryhmien tutkimusprojektit keskittyvät syöpään, mitokondriosairauksiin, solujen viestintäjärjestelmiin ja geeninsäätelyyn, bioinformatiikkaan ja bioteknologiaan.
Lääketieteellisen teknologian instituutti osana Tampereen yliopistoa on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan19 laatimia ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä20,21. IMT:ssä annetaan bioetiikan opetusta sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoille.
Tutkimuksen vahvistamiseen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiin kuuluu tärkeänä osana tutkimusetiikka ja tutkimuksen hyvät käytännöt. Tutkimuksen arvioinnin, laatujärjestelmätyön ja käynnissä olevan tutkimusstrategiaprosessin nostattama keskustelu tutkimuksen kehittämisestä on tarjonnut mielekkään pohjan myös tutkimuseettisten kysymysten esiin ottamiselle. Huhtikuussa 2005 käynnistyneen puolivuotisen hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa tutkimuseettisten kysymysten kokonaisuutta Tampereen yliopistossa. Tarkastelun keskiöön on nostettu jatkokoulutus. Hankkeen loppuraportti on saatavissa sähköisessä muodossa Tampub-julkaisuarkistosta.
19 http://pro.tsv.fi/tenk/ ||
20 http://pro.tsv.fi/tenk/julkaisutohjeet.htm ||
21 http://pro.tsv.fi/tenk/JulkaisutjaOhjeet/menettelyohjeet_1998.pdf ||
Perustutkinto-opetusta annetaan bioteknologian koulutusohjelmassa sekä bioinformatiikan maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Bioinformatics). Bioteknologian koulutus toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston biotekniikan koulutusohjelman kanssa ja bioinformatiikan maisteriohjelman opetus yhdessä Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen kanssa. Perustutkintoina suoritetaan luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op ja filosofian maisterin tutkinto 120 op (LuK- ja FM - tutkinnot). Bioteknologian koulutusohjelman maisteritutkinnon linjavaihtoehdot ovat bioteknologian liiketoiminta, molekyylibiologia, solu- ja kudosteknologia ja bioinformatiikka.
Kummallakin koulutusohjelmalla on oma ohjausryhmänsä: bioinformatiikan maisteriohjelman ohjausryhmä ja biotekniikan ja bioteknologian koulutusohjelmien ohjausryhmä. Ohjausryhmien tarkoituksena on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää koulutusta. Ohjausryhmissä ovat edustettuina oman opetushenkilökunnan, opiskelijoiden ja hallinnon lisäksi vastaavat tahot yhteistyöyliopistosta. Lääketieteellisellä tiedekunnalla on edustajansa kummassakin ryhmässä. Ryhmät kokoontuvat 2-3 kertaa lukuvuodessa ja kokouksista kirjoitetaan muistio. Ohjausryhmät eivät ole päättäviä elimiä, vaan tekevät esityksiä joko johtokunnalle tai tiedekunnan opiskelijavalintatoimikunnalle.
Vuosittain bioteknologian koulutusohjelmaan valitaan 25 uutta opiskelijaa pääsykokeen kautta ja 3-5 opiskelijaa erillisvalinnassa. Pääaineopiskelijoiden kokonaismäärä on n. 110 opiskelijaa. Tämän lisäksi opetukseen osallistuu TTY:n biotekniikan opiskelijoita, muita sivuaineopiskelijoita sekä syksyllä 2006 alkaneen bioinformatiikan kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijoita. Bioteknologian opintokokonaisuus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston avoimien yliopistojen kanssa.
Koulutusohjelman erityinen vahvuus on sen suora yhteys IMT:n korkeatasoiseen lääketieteellisen solu- ja molekyylibiologian tutkimusympäristöön. Koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua IMT:n tutkimusryhmien työhön opiskelun kuluessa; joillekin tämä mahdollisuus tarjoutuu jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
Koulutuksen tavoitteena on antaa valmistuville biokemisti-bioteknologeille
valmiudet bioteknologian eri sovellusalojen asiantuntijatehtäviin
niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Luonnontieteiden
kandidaatin tutkinnon opinnot ovat pääosin kaikille yhteisiä.
Eri linjojen mukaisia eriytyviä opintoja on vasta maisterintutkintoon
tähtäävissä opinnoissa. Filosofian maisterin koulutus
antaa kelpoisuuden ja vahvan pohjan tohtorin tutkintoon tähtääviin
jatko-opintoihin suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa
tai tutkijakouluissa. Koulutusohjelman linjoista bioinformatiikka, molekyylibiologia
sekä solu- ja kudosteknologia edustavat lääketieteellisen
bioteknologian painopistealoja ja niiden opetuksessa hyödynnetään
kummassakin tamperelaisessa yliopistossa tehtävää korkeatasoista
tieteellistä ja teknistä tutkimustoimintaa. Opiskelijat tekevät
pro gradu -tutkielmansa kokeellisen osan useimmiten Tampereen alueella
toimivissa tutkimusyksiköissä. Neljäntenä linjana
on bioteknologian liiketoiminta, jossa opinnot painottuvat kaupalliseen
hyödyntämiseen ja yrityksissä toimimiseen. Opetuksessa
tutustutaan yritystoimintaan ja osa tämän linjan opetuksesta
tapahtuu yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamistieteiden
laitoksen kanssa.
Opetusmuotoja ovat luennot, laboratorioharjoitukset, verkko-opetus, ryhmätyöskentely,
kirjalliset tehtävät, tutkielmat ja seminaarit. Opintoihin
kuuluu myös ohjattuja projektitöitä, joita tehdään
alan tutkimusryhmissä tai yrityksissä. Opetus tapahtuu alkuvaiheessa
suomeksi, mutta osa syventävistä opintojaksoista opetetaan
englanniksi. Koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa
osa opinnoista mm. IMT:n ERASMUS - vaihtoyliopistoissa (Galway Irlannissa
ja Glasgow Skotlannissa).
HOPS-työskentely ja opintojen ohjaus
Osana orientoivia opintoja uusille opiskelijoille järjestetään
lukukauden alussa tutoristuntoja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa
varten. Sitä varten opiskelija täyttää HOPS - lomakkeen,
jonka amanuenssi arkistoi. HOPS - lomaketta ei toistaiseksi tallenneta
sähköiseen järjestelmään (OPSU), koska järjestelmä on
kehitysvaiheessa. HOPS - lomakkeen pohjalta järjestetään
opiskelijoiden kanssa kahdenkeskisiä HOPS - keskusteluja ensimmäisen
lukukauden lopussa. Keskusteluissa ovat mukana oppiaineen lehtori ja
amanuenssi.
Vanhojen opiskelijoiden kanssa järjestetään HOPS - keskusteluja kerran vuodessa. Keskustelut pohjautuvat opiskelijan itsensä laatimaan HOPS - lomakkeeseen, joka on arkistoituna koulutusohjelman opintotoasioiden toimistossa.
Korvaavuudet toisissa yliopistoissa suoritetuista opinnoista tarkistetaan heti opintojen alussa. Niistä tehdään korvaavuuspäätös, jonka hyväksyy oppiaineen professori ja jonka mukaan opinnot tallennetaan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.
HOPS - työskentely on lakisääteistä ja hyvin toteutettuna se parantaa opintojen ohjausta entisestään. Bioteknologian koulutusohjelmassa opintojen ohjaus on tehokasta koulutusohjelman pienuuden ja opiskelijoiden suhteellisen vähäisen määrän vuoksi. Opiskelijat saavat ohjausta opintojensa eri vaiheissa aina. Ohjausta antavat opettajat, professorit, koulutussuunnittelija ja amanuenssi. Yhteydet opiskelijoiden ainejärjestöön (Biopsi ry) toimivat saumattomasti.
IMT:n ja Lääketieteellisen tiedekunnan yhteisesti hallinnoima tutkijakoulu (Tampere Graduate School in Biomedicine and Biotechnology TGSBB) tarjoaa korkeatasoista jatkokoulutusta IMT:ssä työskenteleville jatko-opiskelijoille, joiden tavoitteena on tohtorin tutkinto. TGSBB:n erikoisaloina ovat
- molekyylibiologia
- biolääketiede
- bioteknologia
- bioinformatiikka
TGSBB:n tehtävät ja toimintaperiaatteet on määritelty opetusministeriön hyväksymässä tutkijakouluhakemuksessa. Tutkijakoululla on oma johtoryhmä, jossa ovat edustettuina Lääketieteen laitos ja IMT. IMT:n johtokunta nimittää tutkijakoulun johtajan (IMT:n professorien joukosta) sekä kaksi jäsentä varajäsenineen. Lääketieteellinen tiedekunta nimittää toiset kaksi johtoryhmän jäsentä ja opiskelijat valitsevat keskuudestaan yhden jäsenen. TGSBB:hen kuuluvien jatko-opiskelijoiden tavoitteena on lääketieteellisen tiedekunnan myöntämä filosofian tohtorin (FT) tai lääketieteen tohtorin (LT) arvo. TGSBB:n toiminnan ensisijainen tavoite on korkeatasoisen jatkokoulutuksen turvaaminen. Tutkijakoulu pyrkii edistämään tutkijanuran ammattimaistumista, parantamaan väitöskirjatyön tekemisen suunnitelmallisuutta, selkeyttämään ja tehostamaan väitöskirjatyön ohjausvastuuta, lisäämään kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä luonnollisesti tuottamaan korkeatasoisia väitöskirjoja. Päämääränä on, että noin neljän vuoden mittaisen tutkijankoulutuksen jälkeen valmistuu tohtoreita, joilla on erinomaiset valmiudet toimia yhteiskunnan eri sektoreilla. TGSBB:n puitteissa järjestetään sekä teoreettista että käytännön jatkokoulutusta biotieteiden alalla. TGSBB on myös verkostoitunut muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkijakoulujen kanssa, mikä osaltaan laajentaa ja monipuolistaa jatko-opiskelijoiden koulutustarjontaa. Väitöskirjaan tarvittavan tieteellisen työn arvioinnissa on siirrytty puhtaasti määrällisistä kriteereistä tutkimuksen laadun, laajuuden ja merkittävyyden arviointiin.
Kehittämistoimenpiteet:
TGSBB pyrkii varmistamaan opiskelijavalinnoilla ja seurantakäytänteillä väitöskirjojen valmistumisen tavoiteajassa. TGSBB laatii johtosäännön, joka hyväksytään OPM:ssä sekä IMT:n, Lääketieteellisen tiedekunnan, Regean sekä Tampereen teknillisen yliopiston hallintoelimissä.
Laboratorioiden tekninen henkilökunta (laboratoriomestarit,
laboratoriohoitajat, tutkimusamanuenssit, bioanalyytikot) vastaavat laitteiden
ja välineiden huollosta ja toimintavalmiudesta sekä tekevät
tutkimusanalyysejä annettujen ohjeiden mukaan. Laboratoriovalmistelijat
vastaavat tarvittavien välineiden puhtaudesta, käyttökelpoisuudesta
ja riittävyydestä kaikissa toimipisteissä. He myös
steriloivat tarvittavat liuokset ja tutkimusvälineet.
Laboratoriohenkilökunta huolehtii laboratorioiden yleisestä siisteydestä ja
järjestyksestä sekä reagenssien ja tarvikkeiden hankinnoista,
oikeanlaisesta säilytyksestä ja hävittämisestä.
Jokaisella ryhmällä on teknisen henkilökunnan ylläpitämä kemikaaliluettelo.
Uutena kehitysprojektina laboratoriopäällikkö koordinoi
näiden luetteloiden yhdistämistä koko laitoksen käsittäväksi
listaksi, joka on henkilökunnan luettavissa verkkosivuilla.
Jokaisella laitteella on varauskalenteri, käyttöpäiväkirja,
käyttöohjeet suomeksi ja englanniksi sekä nimetty vastuuhenkilö.
IMT:n laitteista on koottu yhteinen laiterekisteri, joka on henkilökunnan
luettavissa verkkosivuilla. Laitelistan ylläpidosta vastaa laboratoriopäällikkö.
Laboratoriossa työskenteleviltä vaaditaan alan koulutus ja
riittävät perustaidot ja tiedot. Laboratorioihin on laadittu
työohjeita eri työtehtäviin ja opiskelijoille on koottu
työ- ja toimintaohjeet koskien heidän laboratoriokurssejaan.
Laboratoriohenkilökunta perehdyttää uuden henkilön
laboratorion toimintaan ja työtapoihin. Opiskelijat saavat perusteellisen
ohjauksen laboratoriotyöskentelyyn opetuksen työkursseilla
ja / tai tutkimuslaboratoriossa. Ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille
järjestetään yhteinen laboratoriotyöskentelyn perehdytyskurssi
bioteknologian koulutusohjelman laboratoriossa ennen kuin he voivat alkaa
työn tutkimusryhmissä.
Laboratorioiden henkilökunta kouluttautuu säännöllisesti
erilaisilla alan kursseilla. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua
bioteknologian koulutusohjelman järjestämiin kursseihin ja
luentoihin. Vastavuoroisesti tutkimusryhmien henkilökunta osallistuu
laboratoriotaitojen opetukseen opiskelijoiden työharjoittelujaksoilla.
Laboratorion teknisellä henkilökunnalla on yhteinen palaveri
laboratoriopäällikön kanssa kerran kuussa. Näissä kokouksissa
tiedotetaan asioita, suunnitellaan parannuksia ja jaetaan kokemuksia.
Tavoitteena on hyvä tiedonkulku, tasapuolinen työnjako laitoksen
yhteisissä tehtävissä ja yhtenäisten hyvien käytänteiden
kehittäminen ja ylläpitäminen kaikissa laitoksen laboratoriotoiminnoissa.
Laboratoriohenkilöstö on sijoittunut tutkimusryhmiin ja saa
palkkansa monista eri lähteistä. Ryhmänjohtajien hyväksymän
linjauksen mukaan 15 % heidän työajastaan voidaan käyttää laitoksen
yhteisten tehtävien hoitoon laboratoriopäällikön
alaisuudessa22.
Kehittämistoimenpiteet:
Luodaan laitoksen yhteinen, kaikki tutkimusryhmät käsittävä kemikaaliluettelo
intranettiin. Kerätään työturvallisuusohjeet, laitteiden
käyttöohjeet ja laboratorion yleisiä käytänteitä koskevat
ohjeet yhteiseen tiedostoon intranettiin.
3.1.4 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sivistystehtävä
IMT panostaa ydintehtäviensä (tutkimus ja koulutus) yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen mm. seuraavilla alueilla:
1. Integroituminen innovaatiotoimintaan
- tukemalla tutkimustulosten T&K toimintaa ja edelleen spin out -yritysten syntymistä
- patentointimahdollisuuksien hyödyntäminen
2. Integroituminen työmarkkinoihin
- sekä opetuksessa että tutkimuksessa on yhteistoimintaa ja työharjoittelujaksoja potentiaalisten työnantajien kanssa
- IMT:llä on koulutustarjontaa alan yrityksille
- IMT osallistuu ja järjestää erilaisia konsultointitapahtumia ja yhteistilaisuuksia yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa.
3. Integroituminen sosio-ekologiseen kehitykseen
- opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua alan ekologista opetusta tarjoavien tahojen, kuten PIRAMK, TaY ja TTY, opetukseen.
4. Integroituminen alueelliseen toimintaympäristöön
- luomalla opetus- ja tutkimusverkostoja, joissa tiedon ja teknologian siirto tapahtuu tehokkaasti ja tuottavasti.
5. Integroituminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksen tekoon
- viemällä asiantuntijuutta sekä koulutus- että edustustilaisuuksiin
- opetuksessa on ollut tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän tutkimustahojen kanssa esim. tulevaisuuden bioalan strategiatyöskentelyn alueella.
Tulevaisuuden tavoitteena on syventää ja tiivistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta esim. laajentamalla toimintakenttää ja luomalla yhä parempia yhteistoiminnan edellytyksiä.
IMT:llä on oma avoimien ovien päivä ja osallistumme yliopiston avoimien ovien päivien ohjelmaan. Instituutissa vierailee vuosittain useita lukioryhmiä ja toisen asteen oppilaitosten opintoryhmiä, joille esitellään laitoksen toimintaa, annettavaa koulutusta ja tutkimusprojekteja. Instituutti kannustaa opiskelijoitaan vierailemaan entisissä lukioissaan ja esitelmöimään koulutusohjelmasta. Opettajilla on läheistä yhteistyötä tamperelaisen Sammon keskuslukion luonnontieteen opettajien kanssa.
Strategisesta johtamisesta vastaa instituutin johtaja. Strateginen johtaminen on kuitenkin nähtävä ryhmätyönä, jonka valmisteluun osallistuvat ryhmänjohtajat, opettajat ja Scientific Advisory Board (SAB), ja johon liittyvät päätökset tekee IMT:n johtokunta. Strategian luominen pohjautuu mahdollisimman objektiiviseen tilannearviointiin, joka muodostuu instituutin ja toimialan ulkopuolisista arvioinneista, globaaleista kehityssuunnista, viranomaisten ja muiden toimijoiden päätöksistä, tiedon ja tekniikoiden kehittymisestä, yliopiston ja muiden yhteistyöosapuolten toimintastrategioista. Strategiassa huomioidaan omat vahvuudet ja kehitysmahdollisuudet ja suhteutetaan ne ympäröivään todellisuuteen siten, että IMT:n ja alan tamperelaiset toimintaedellytykset kehittyvät optimaalisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.
3.2.2 Henkilöstövoimavarat (vrt. 2.1)
Tutkimuksen ja opetuksen tukitoimintojen henkilöstöstä laboratoriopäällikkö, laboratorioiden tekninen henkilökunta pääosin sekä hallintohenkilöstö ovat laitoksen omaa henkilökuntaa. Osa laboratorioiden teknisestä henkilökunnasta on palkattu niin sanotulla ulkopuolisella rahoituksella tai he ovat työsuhteessa sairaanhoitopiiriin.
Teknisten palveluiden keskus (TPK) on sijoittanut IMT:lle kolme laitoshuoltajaa ja puolitoista virastomestaria, sekä tietokonekeskus kaksi ATK-tukihenkilöä. Yliopiston autonkuljettaja hoitaa postin kuljetuksen, TPK hoitaa kylmälaitteiden kaukovalvonnan. TPK:lta voimme pyytää henkilöä avuksi pienten remonttien suorittamiseen. Laitehuoltopalvelut ostetaan yliopiston ulkopuolisilta toimittajilta ja tämä järjestely toimii hyvin.
Yliopiston erillisenä laitoksena myös instituutin kaikkien tukipalvelujen runko hoituu yliopiston tarjoamien palvelujen kautta. Instituutin oma henkilökunta palvelee paikallisesti päivittäisissä asioissa ja toimii välittäjänä yliopiston keskushallintoon.
3.2.3.1 Hallinto- ja henkilöstöosaston palvelut
Hallintoamanuenssi valmistelee ja toimeenpanee johtokunnassa käsiteltävät asiat, toimii YPJ -yhdyshenkilönä, valmistelee lausuntoja ja raportteja yhteistyössä johtajan kanssa sekä hoitaa henkilöstöasioita. Henkilöstöasioissa varahenkilönä toimii hallintoasiainsihteeri.
3.2.3.2 Opintoasioiden osaston palvelut
Koulutussuunnittelija ja amanuenssit hoitavat opiskelijoiden peruspalvelut, kuten opintoneuvonta, opintorekisterin ylläpito, tutkintotodistusten valmistelu ja vaihto-opiskeluasioiden hoito.
3.2.3.3 Talousasioiden palvelut
Tampereen yliopistossa on siirrytty sähköiseen maksuliikenteeseen osto- ja matkalaskuissa Rondo- ja Personec -järjestelmien käyttöönoton myötä. IMT:ssä talousasioita hoitaa hallintoasiainsihteeri ja matka-asioita osastosihteeri. He toimivat myös toistensa varahenkilöinä. Hallintoasiainsihteeri osallistuu instituutin budjetin valmisteluun, hoitaa määrärahaseurannan ja valmistelee ostolaskut maksatukseen. Osastosihteerin tehtäviin kuuluu matkasuunnitelmien ja matkalaskujen käsittely ja toimiminen matkavastaavana.
3.2.3.4 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut
Instituutin ryhmät voivat vapaasti valita yhteistyökumppaninsa tutkimus- ja innovaatiopalveluihin liittyen. Kampuksella toimiva FinnMedi Tutkimus Oy toimii aktiivisesti sekä instituutin että yksittäisten ryhmien yhteistyöpartnerina. TaY:n tutkimuksen kehittämisyksikkö hoitaa sopimukset ulkopuolisten sopimustahojen kanssa sekä tukee keksintöjen IPR - suojauksessa (Intellectual Property Rights).
3.2.3.5 Kansainvälisten asioiden palvelut
Kansainvälisten asioiden palveluissa IMT:n henkilökunta voi kääntyä yliopiston kansainvälisten asioiden yksikön puoleen. Opiskelija- ja opettajavaihtoa koskevat järjestelyt hoitaa IMT:n amanuenssi.
IMT:n sisäisessä viestinnässä pääasiallisia kanavia ovat sähköposti, yliopiston ja IMT:n verkkosivut sekä ilmoitustaulut. WWW-sivujen sisällöstä vastaa hallintoamanuenssi ja ulkoasusta sekä ylläpidosta laitoksen Web-master. Viestintä hoidetaan keskitetysti hallinnosta, jotta vältettäisiin päällekkäisyyksiä. Viestinnän välineitä ovat kerran kuussa verkossa ilmestyvä IMT NEWS, kohdennetut ryhmäsähköpostit ja tarvittaessa ilmoitustauluille, oviin ja huoneisiin jaettavat painetut ilmoitukset. Viestintä henkilökunnalta hallintoon ja esimiehille toimii sähköpostilla, puhelimella ja henkilökohtaisten keskustelujen avulla.
Yliopistolta tai oman yliopiston ulkopuolelta tuleva sähköinen informaatio edelleen lähetetään tarkastuksen ja arvioinnin jälkeen henkilökunnalle koordinoidusti hallinnosta.
Hyvin tärkeä viestinnän väline ovat tutkimusryhmien ja eri ammattiryhmien omat viikko- tai kuukausipalaverit. Laitoksen tiedepäivä ja jokaviikkoiset seminaarit toimivat tieteen viestinnän suullisina kanavina.
Viestintä laitokselta ulos ympäröivään yhteiskuntaan hoidetaan yliopiston tiedotusyksikön kautta. Tiedotusyksikkö tekee lehdistötiedotteet ja toimittaa ne edelleen uutisvälineille. Yksittäiset tutkijat hoitavat saamansa haastattelupyynnöt omatoimisesti, mutta informoivat näistä myös yliopiston tiedotusyksikköä.
Opintoasioiden viestinnässä käytetään ensisijaisesti sähköisiä välineitä. Pääaineopiskelijoilla ja sivuaineopiskelijoilla on omat erilliset sähköpostilistansa. Listoja ylläpitävät opiskelijat yhteistyössä hallintohenkilökunnan kanssa.
3.2.3.7 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut
Kaikissa suunnittelu- ja kehittämisprojekteissa voimme hyödyntää yliopiston eri yksiköiden palveluita ja ammattitaitoa.
3.2.3.8 Muut erilliset opetuksen ja tutkimuksen tukipalvelut
Opetuksen apuna on yksi laboratoriomestari. Tutkimuksen peruspalveluihin kuuluu tilojen ja laitteistojen ohella kattava välinehuoltopalvelu. Ryhmien tekninen henkilökunta laboratoriopäällikön johdolla huolehtii laboratorioiden toimivuudesta ja turvallisuudesta.
Laitoksen virastomestarit avustavat käytännön asioissa koko henkilökuntaa ja opiskelijoita. He huolehtivat esim. avainhallinnasta, postista, tavaraliikenteestä, opastuksesta, pienistä korjauksista ja yleisestä turvallisuudesta.
Tampereen yliopistolla on päätoiminen ekokampuskoordinaattori ja omat ekokampus verkkosivut23. Koko yliopistoa koskevan ympäristösuunnitelman24 lisäksi IMT:llä on yhdessä lääketieteen laitoksen ja solu- ja kudosteknologiakeskus Regean kanssa laadittu Kaupin kampuksen oma ympäristöohjelma25, joka ottaa huomioon toiminnasta ja sijainnista johtuvia erityispiirteitä. Energian ja veden kulutusta, liikennettä, paikoitusta ym. kestävään kehitykseen ja ympäristön suojeluun liittyvien asioiden lisäksi suunnitelmassa tuodaan esille tarve energiajätteen keräyksen aloittamiseksi. Laitosten tuottamasta jätteestä suurin osa soveltuisi poltettavaksi energiantuottolaitoksessa ja siten vähentäisi huomattavasti kaatopaikkajätteen määrää. Kurssitöissä opiskelijat opetetaan jätteen vähentämiseen ja laboratoriojätteen oikeaan lajitteluun.
23 http://www.uta.fi/projektit/ecocamp/ ||
24 http://www.uta.fi/projektit/ecocamp/ajankohtaista/Ymparistosuunnitelma%202007_2010.pdf ||
25 Ympäristöohjelma. lääketieteen laitos, lääketieteellisen teknologian instituutti, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea ||
4 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
4.1 Arviointi, aikataulut, indikaattorit
Tutkimusta arvioidaan monella tasolla. Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä peer
review käytäntöä käyttävissä julkaisusarjoissa,
ja siten instituutissa tehtävän tutkimuksen laatua arvioidaan
jatkuvasti. Tämä vertaisarviointi ennen tutkimusraporttien
julkaisua on jokapäiväisessä tutkimustyössä ehkä tärkein
ja vaikuttavin tutkimuksen laadusta saatava palaute.
IMT on osallistunut neljään kansainväliseen tutkimuksen arviointiin ja kaikissa sen toiminta on arvioitu korkeimmalla arvosanalla (mm. ainoa TaY:n 7/7 yksikkö vuoden 2004 tutkimuksen arvioinnissa).
Jatko-opiskelijoiden työn edistymistä arvioidaan vähintään kerran vuodessa tapahtuvissa seurantaryhmien kokouksissa. Tutkijakouluihin kuuluvat jatko-opiskelijat ovat myös velvollisia raportoimaan edistymisestään koululle vuosittain. Nuorten tutkijoiden tieteellistä toimintaa arvioidaan IMT:n Research Day:n yhteydessä, jossa paras posteriesitys ja paras suullinen tieteellinen esitelmä palkitaan.
4.1.2 Scientific Advisory Board (SAB)
Instituutin toimintaperiaatteiden mukaisesti IMT:n oma Scientific Advisory Board (SAB), jonka muodostaa kolme kansainvälisesti tunnettua bioalan tutkijaa, arvioi koko instituutin ja tutkimusryhmien toiminnan säännöllisin väliajoin. Tämä arviointi on tehty viimeksi vuonna 2006, kolmannen kerran laitoksen historiassa.
Rolling Tenure track -virkajärjestelmässä SAB arvioi tutkimusryhmän johtajan toiminnan ja antaa arvionsa perusteella lausunnon viranhaltijan pätevyydestä. Lausunnon perusteella johtokunta voi suositella professorille uutta määräaikaiskautta. Järjestelmä luo myös mahdollisuuden ryhmänjohtajien urakehitykselle ja arvioinnin perusteella tapahtuvalle professorinimitykselle. Ulkopuolinen arviointi ja määräaikaiset virkanimitykset suovat mahdollisuuden instituutin toiminnan suuntaamiseen muuttuvissa tilanteissa. Poikkeuksellinen tieteellinen pätevyys (esimerkiksi akatemiaprofessuuri) tai päävastuu koulutusohjelmasta luo perusteen viran täyttämiselle toistaiseksi.
Perustutkinto-opetuksen itsearviointia tapahtuu opiskelijapalautteeseen pohjautuen ja vertailemalla opintosuunnitelmaa muihin alan oppilaitoksiin koti- ja ulkomailla. IMT:ssä toimii palautetyöryhmä, johon kuuluvat opiskelija-opinto-ohjaaja (OOTTI), muita opiskelijoita, laboratoriomestari ja amanuenssi. OOTTI tekee yhteenvedon kurssikohtaisesti annetuista palautteista ja yhteenvetojen pohjalta mietitään mitä muutoksia opetukseen voitaisiin tehdä. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa. Annettujen ehdotusten pohjalta opettajakokouksessa tehdään tarvittaessa kurssin vastuuopettajan kanssa suunnitelmiin muutoksia.
Koulutuksen arviointi on myös ohjausryhmien tehtävänä. Tutkintotavoitteiden toteutumista seurattaessa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden opintojen keskeyttämisiin, muihin koulutuksiin siirtymisiin, opintojen edistymiseen ja tutkintojen tavoitesuoritusaikojen toteutumiseen.
Bioinformatiikan verkko-opetusmateriaalin laadunvarmistuksen välineinä toimivat kurssien verkkosivuilta löytyvät palautelomakkeet, sekä opettajille kurssien seurannan aikana kertyvät kysymykset ja yleinen palaute. Palautteet ohjautuvat automaattisesti sähköpostilla kunkin aihepiirin vastuuhenkilöille. Pieniä korjauksia vaativat puutteet verkkokursseissa oikaistaan mahdollisimman pian ja laajemmista kehitysehdotuksista keskustellaan opettajien ja sisällöntuottajien kokouksissa. Oppimisen varmistamiseksi opiskelijoilta vaaditaan oppimispäiväkirjoja ja projektiselostuksia. Jokaisella opiskelijalla on pääsääntöisesti vain yksi verkko-opettaja oppimisen seuraamiseksi tehokkaammin. Opiskelijoiden henkilöllisyyden varmistamiseksi kaikki viestit ohjataan henkilökohtaiseen työ- tai opiskeluosoitteeseen. Projektitöiden raportit testataan tarpeen vaatiessa plagioinnin tarkastamiseksi.
Tutkijakoulun (TGSBB) toiminnan ja sen tarjoaman jatkokoulutuksen tasoa arvioivat säännöllisesti Opetusministeriö ja Suomen Akatemia. Koulun jatkorahoitus ja siten sen toiminnan jatkuminen on täysin riippuvainen näistä arvioinneista. Tähän mennessä suoritetuissa arvioinneissa TGSBB on saanut kiitettävät arvosanat. TGSBB kerää jatko-opiskelijoilta palautetta tarjoamastaan koulutuksesta ja käyttää tätä hyväksi koulutuksen parantamisessa.
Kehittämistoimenpiteet:
Systemaattisen palautejärjestelmän luominen on parhaillaan tekeillä.
4.1.4 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi
Opetus- ja tutkimusyhteistyötä tehdään yritysmaailman, muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyöstä saadaan välitöntä palautetta ja opetusta suunnataan muuttuvan ympäristön ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Koulutusohjelmien kiinnostavuutta arvioidaan lukioista tulevien vierailupyyntöjen ja IMT:n omien avoimiin päiviin osallistuvien lukumääriä seuraamalla.
IMT:n kansainvälisen yhteistyön arviointia suorittaa osaltaan SAB arvioidessaan tutkimusprojektien laajuutta, vaikuttavuutta ja ryhmien kansainvälisiä kontakteja ja yhteistyötä. Opiskelija- ja opettajavaihto on laitoksella vielä melko uutta ja sen toiminnan onnistumisen, laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointiin on luotava menetelmät.
IMT:n yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointiin ei ole vielä otettu käyttöön minkäänlaisia mittareita. Osa toiminnasta on sellaista, joka tilastoituu TUTKII - rekisteriin.
Työturvallisuuteen tähtääviä riskinarviointeja tehdään jatkuvana prosessina. Ympäristöohjelman puitteissa arvioidaan laitoksen toiminnan suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristölle ja mietitään keinoja kuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöasioihin liittyviä arviointeja ja toimenpiteitä koordinoi yliopiston ekokampuskoordinaattorin kanssa yhdessä laitoksen laboratoriopäällikkö.
Yksikössä suoritetaan vuosittain itsearviointi ja kirjoitetaan siitä raportti. Arvioinnissa tarkastellaan ja kirjataan ylös kehityssuunnitelmia koskien opiskelijavalintaa, henkilöstöä, opetussuunnitelmia, opetuksen toteutumista, tutkimuksen laatua, tutkimussuuntia, yksikön henkilöstöpolitiikkaa ja rekrytointia, toimintakulttuuria, ja toiminnan kansainvälisyyttä26.
26 Lääketieteellisen teknologian instituutti, RAPORTTI 20.9.2006, Dnro 307/040.10/2006 Liite 2 ||
Palaute toiminnasta tulee arviointiraporteista ja suullisena palautteena henkilöiden kahdenvälisissä keskusteluissa. Opiskelijat täyttävät kurssien sisällöstä ja toteutuksesta palautelomakkeita, joiden pohjalta opetusta kehitetään jatkuvana prosessina.
Uutena palautekanavana on nettipalautelomake, jossa laitoksen henkilökunta ja opiskelijat voivat omalla peruspalvelutunnuksella kirjautua sisään ja jättää (halutessaan anonyymisti) palautetta. Palautteet luetaan IMT:n hallinnossa ja ohjataan oikealle henkilölle tarvittavia toimenpiteitä varten
Arviointiraportit tuodaan henkilökunnalle tiedoksi ja käsitellään henkilökuntakokouksissa, ryhmänjohtajien palavereissa ja laitoksen johtokunnassa. Opetuksen saama palaute käsitellään opetushenkilökunnan kokouksissa. Web - palautteeseen reagoidaan välittömästi lukemisen jälkeen ohjaamalla se oikealle henkilölle toimenpiteitä varten. Mikäli henkilö on jättänyt palautteeseen sähköpostiosoitteensa, hänelle lähetetään vastaus sähköpostilla.
Instituutin kehittämistä ohjaa osaltaan Tampereen yliopiston rakenteellisen kehittämisen ohjelma27. Instituutin omat kehityslinjat kirjataan strategiaan pitkän tähtäimen suunnitelmiksi ja toimintasuunnitelmaan lyhyen tähtäimen tavoitteiksi. Instituutin toiminnan kehittämisessä pääpaino on korkealaatuisen tutkimuksen ja siihen tarvittavan infrastruktuurin vahvistaminen. Jatkuvana tavoitteena on tiivistää ja kehittää tutkimukseen perustuvaa opetusta, tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä kansainvälisyyttä. Tampereella aloitettu Unipoli -hanke28 ja instituutin koordinoima tamperelaisten bioalan toimijoiden yhteinen tutkimuksen tukitoimintojen kehittämishanke (TUKI) vahvistavat paikallista oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden välistä yhteistyötä. Aluillaan oleva Sisä-Suomen yliopistoallianssiyhteistyö29 Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa on osa valtakunnallista korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa.
Opetuksen kehittämisessä kansainvälisen yhteistyön ja opettaja- ja oppilasvaihdon lisääminen on hyvin aktiivista. Opetuksen tavoitteena on vuosittain tarkistaa opetussuunnitelmia ja kurssien sisältöä siten, että ne vastaavat yhteiskunnan antamiin työelämähaasteisiin ja hyödyntävät uusinta tutkimustietoa. Opetuksen ja tutkimuksen integroiminen on jatkuvan kehityksen kohteena ja hyödyntää molempia ydintoimintoja.
27 http://www.uta.fi/hallintokeskus/suunnittelu/asiakirjat/rakenteellinen_kehittaminen2006.pdf ||
28 http://www.uta.fi/sitr/pdf/unipolisopimus.pdf ||
29 https://intrawww.uta.fi/yksikot/hallinto/tiedotus/Raportti_lopullinen.pdf ||
4.6 Havaittujen epäkohtien korjaaminen ja valitusten hallinta
Kaikki havaitut tai raportoidut epäkohdat ja virheet käsitellään tapauskohtaisesti sillä toiminta-alueella, jota tapahtunut koskee. Käsittelyssä noudatetaan Tampereen yliopiston säännöksiä ja ohjeistuksia. Poikkeamat korjataan nopeasti ja niiden syyt selvitetään ja toistuminen estetään. Poikkeamien käsittelystä vastaavat toiminta-alueiden vastuuhenkilöt. Toimenpiteet dokumentoidaan muistioihin tai muuhun toimintaa seuraavaan dokumentaatioon.
Välittömiin toimenpiteisiin johtavia poikkeamia ovat mm:
- opiskelijoiden oikaisupyyntö- ja valitusmenettelyn mukaiset asiat
- opintojakson sisältö ei vastaa kuvausta
- opetusta tai harjoitustöitä ei järjestetä lukujärjestyksen tai opetussuunnitelman mukaisesti
- dokumentteja ei ole laadittu tai säilytetty asianmukaisesti
- kuulusteluvilppi
- tutkimuseettisten ohjeiden rikkominen
- virhe päätöksenteossa
- puutteet päätöksistä tiedottamisessa
- työntekijän epäasiallinen kohtelu
- työpaikkakiusaaminen
- työtapaturmat
- vaaraa aiheuttavat kemikaalitapaturmat
Poikkeamien ja epäkohtien raportointiin ja valituksille ei ole erillistä lomaketta, vaan ne voidaan tehdä vapaamuotoisena ja lähettää laitoksen hallintoon jatkokäsittelyä varten. Käytössä on myös verkkosivuilla oleva palautelomake. Tutkimuseettisten rikkeiden osalta noudatetaan mitä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksessa sanotaan.
Opintohallinnossa päätöksiä, joihin opiskelijat voivat hakea oikaisua, ovat opintosuoritusten arviointi (mm pro gradu tutkielmien arvostelu), valintaan perustuvat päätökset kuten kesästipendipäätökset ja opiskelijavaihtopäätökset.
4.7. Korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet
IMT:ssä seurataan aktiivisesti sekä sisäisiä tarpeita
että toimintaympäristön muutoksia. Tutkimusryhmien palaverit,
hallinnon palaverit, henkilöstökokoukset, opetuskokoukset,
laboratoriopäällikön palaverit teknisen henkilökunnan
kanssa, ryhmänjohtajien, hallinnon ja opettajien retriittipäivät,
palautetyöryhmän yhteenvedot ja kokoukset ja muut vastaavat
ovat tilaisuuksia, joissa korjaus- ja kehitystarpeita tuodaan esille.
Muutosten vastuuhenkilöistä ja käytännön toimenpiteistä päätetään
kokouksissa. Toteuttavista toimenpiteistä vastaa aina kunkin toiminta-alueen
vastuuhenkilö. Dokumentaatiot tehdään muistioihin tai
pöytäkirjoihin.