Aikuisiän tupakoinnin riskitekijöitä nuoruusiässä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

Antti Saari

LL Antti J. Saaren väitöstilaisuus

Factors in adolescence representing the risk of subsequent smoking (Aikuisiän tupakoinnin riskitekijöitä nuoruusiässä)

Väitöskirja kuuluu yleislääketieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Pekka Mäntyselkä (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Elise Kosunen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Aikuisiän tupakoinnin riskitekijöitä nuoruusiässä

Tupakoinnin aloittamiseen ja jatkamiseen vaikuttavat monet tupakoitsijasta ja hänen sosiaalisesta ympäristöstään tulevat muuttujat. Tämä tutkimus selvitti, miten nuoren hampaiston kunto, itsetunto ja sosiaalisesta lähiverkostosta tuleva tupakka-altistus vaikuttavat tupakointiin aikuisena. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 1979 syntyneestä pohjalaisesta ikäkohortista. Ikäkohortti on 12-16 vuoden iässä tutkittu hampaiston, itsetunnon ja tupakkatottumusten suhteen osana tupakkalyhyt-interventiotutkimusta. Puolet kohortista sai vuosittaisia tupakkalyhyt-interventioita, jotka tuolloin osoitettiin vaikuttamattomiksi. Vuonna 2008 kohortille lähetettiin seurantakysely, jossa selvitettiin heidän tupakointitottumuksiaan ja terveydentilaansa aikuisina. Vastaus saatiin 1020 henkilöltä (39.4% alkuperäisestä kohortista).

Läheisen ystävän tupakointi aikuisena oli selkeästi yhteydessä vastaajan tupakointiin aikuisena. Naisilla nuoruusiän läheisen ystävän tupakointi oli yhteydessä heidän aikuisiän tupakointiinsa, miehillä tällaista yhteyttä ei havaittu. Vanhempien ja sisarusten tupakoinnilla ei havaittu yhteyttä aikuisiän tupakointiin. Ne nuoruusikäisinä tupakoimattomat vastaajat, joilla oli hammaskariesta ja/tai heikko itsetunto, olivat todennäköisemmin tupakoitsijoita aikuisiässä. Nuoruusiän tupakkalyhytinterventioilla ei tässä tutkimuksessa havaittu vaikutusta tupakointiin.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että tupakointi esiintyy usein samanaikaisesti muiden terveyden kannalta haitallisten tekijöiden kanssa. Näihin kuuluvat suun itsehoidon laiminlyönti, tupakoivien ystävien antaman esimerkin mukainen toiminta ja heikko itsetunto. Edellä kuvattujen tekijöiden avulla voidaan tunnistaa tupakointiriskissä olevia nuoria.  

                                          ******

Saaren väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2393, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1902, Tampere University Press 2018.