Etiopian korkeakoulutuksen tulevaisuutta tehdään Tampereella

Julkaistu 16.2.2018 - 15:22
Abbagidi Fadil Jihad/ Kuva: Jonne Renvall
Etiopialainen Abbagidi Fadil Jihad iloitsee Tampereella järjestetystä korkeakouluhallinnon tohtorikurssista. Vain Tampereen talvi aiheuttaa ongelmia.

Kuusi etiopialaista aloitti korkeakouluhallinnon tohtorikurssin Tampereella

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

Etiopian ja Itä-Afrikan korkeakoulujärjestelmän tulevaisuutta rakennetaan Tampereella, kun kuusi etiopialaista aloitti tammikuussa viisi kuukautta kestävän korkeakouluhallinnon tohtorikurssin Tampereen yliopistossa.

Tohtorikurssi on jatkoa Tampereen yliopiston korkeakouluhallinnon tutkimus- ja koulutusyksikön Afrikka-yhteistyölle, joka alkoi Ugandasta vuonna 2010.

– Seuraava askel on lähteä yhdessä ugandalaisten ja etiopialaisten partnereiden kanssa laajentamaan koulutusta Itä-Afrikkaan, sanoo emeritusprofessori Seppo Hölttä, joka johtaa useita korkeakouluhallinnon koulutushankkeita Aasiassa ja Afrikassa.

Kova talvi mutta
innostava opetus

Tohtorikurssin Tampereella aloittaneet kuusi etiopialaista vakuuttavat tyytyväisyyttään koulutukseen, mutta Suomen talvi on monelle heistä uusi asia.

Tohtoriopiskelija Abbagidi Fadil Jihad kertoo, että muutamat joukosta ovat kokeneet aiemminkin eurooppalaisen talven Hollannissa ja Norjassa. Yllättävää Suomessa on valon puute, sillä tropiikin ilmastossa auringonvaloa on tarjolla vähintään 12 tuntia päivässä. Myös vaatetuksen kanssa on ollut työtä, sillä Etiopiassa ei tarvita käsineitä eikä muitakaan lämpimiä vaatteita.

– Koulutuksen olemme havainneet hyvin interaktiiviseksi, kiinnostavaksi ja sopivaksi meidän kannaltamme, Abbagidi Fadil Jihad kertoo ennen oppituntia, kun opiskelijat valmistautuvat esittelemään väitösaiheitaan.

Opiskelijat palaavat toukokuussa takaisin kotiyliopistoonsa Etiopiaan ja jatkavat kahden vuoden ajan väitöstyötään, jonka jälkeen he palaavat Tampereelle väitöstilaisuutta varten.

 

Etiopian tohtorikurssi/ Kuva: Jonne Renvall
Korkeakouluhallinnon tohtorikurssilaiset opettajineen luentotauolla.

 

Globaali talous
pelastaa Afrikan

Etiopian pääkaupunki Addis Abeba oli 1990-luvun alussa täynnä köyhiä ja kerjäläisiä, kun Seppo Hölttä vieraili siellä 1993 ensimmäisellä Afrikan-matkallaan, jonka pääkohde oli juuri itsenäistynyt Eritrea.

– Se oli hirveä kokemus. Olin nähnyt vain telkkarista köyhyyttä. Nyt näin nälkiintyneitä lapsia silmästä silmään. Kahtena ensimmäisenä yönä en nukkunut yhtään. Ajattelin, että kun täältä pois pääsen, en tule koskaan Afrikkaan.

Sen jälkeen Hölttä on käynyt Afrikassa noin 70 kertaa. Ugandasta alkaneet korkeakouluhallinnon koulutukset jatkuivat ensin Etelä-Afrikassa. Nyt on vuorossa Etiopia.

Addis Abeba on vaurastunut 1990-luvun vuosista niin, että keskustan vuokrat alkavat olla Helsingin tasoa. Samanlaisen kehityskulun Hölttä on havainnut Pekingissä, jossa hän vieraili myös 1990-luvulla.

– Globaali maailmantalous pelastaa Afrikan. Emme me sitä pelastaa. Voimme tukea sitä prosessia kouluttamalla ja kehittämällä yliopistoja, hyvää hallintoa ja terveydenhuoltoa, mutta talouden dynamiikka on tärkein, Hölttä sanoo.

Etiopian talous on kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia viime vuosikymmenten aikana. Lähtötaso oli matala mutta suunta on selvä. Addis Abeba houkuttelee pääkonttoreita ja liiketoimintaa, sillä työvoiman hinta on halvempi kuin Kiinassa.

Korkeakoulutus
kehityksen ytimessä

Etiopia investoi yliopistoihin valtavasti. 20 vuotta sitten maassa oli vain pari yliopistoa, nyt niitä on yli 30. Tämän vuoden alussa perustettiin kaksi uutta julkista yliopistoa.

– Korkeakoulutus ja ylipistot ovat Etiopian valtion taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen ytimessä. Kiinan ja Etiopian korkeakoulujärjestelmät kasvavat nopeiten maailmassa, Seppo Hölttä kertoo.

Valtava kasvuräjähdys aiheuttaa ongelmia, kun yliopistojen johtajat ja hallintoihmiset tulevat tehtäviinsä ilman minkäänlaista valmistautumista. Addis Abeban yliopiston lisäksi Etiopiassa on myös kaksi muuta vakiintunutta yliopistoa, jotka toimivat Tampereen yliopiston partnereina.

Uudet yliopistot ovat alkutilassa, jossa rakennukset ovat pystyssä ja rehtori valittu, mutta opiskelijat, henkilökunta ja ymmärrys yliopiston toiminnasta puuttuvat. Tähän tarpeeseen Tampereen yliopiston koulutus pyrkii nyt vastaamaan.

– Rakennamme johtajuutta organisaatioon, joka on peruslähtökohdiltaan hajanainen. On eri tieteenaloja, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Asiantuntemus on ruohonjuuritasolla. Professorit ovat hyvin ylpeitä omasta asemastaan eivätkä helposti kunnioita organisaation hierarkiaa. Sellaisesta asetelmasta pitää yliopistoa kehittää.

Hölttä näkee yhtäläisyyksiä käynnissä olevaan Tampereen yliopistofuusioon: Ensin tehdään rakenteet ja vasta sitten aletaan katsoa, mitä niiden sisälle tulisi.

– Meille luontainen tapa on auttaa ihmisiä ymmärtämään organisaatiota ja sen vuorovaikutusta ympäristön kanssa.

Seppo Hölttä/ Kuva: Jonne Renvall
Seppo Hölttä aloitti koulutusyhteistyön kehitysmaihin jo ennen kuin se alkoi muuttua konsulttien ja koulutusvientiyhtiöiden bisnekseksi.

Tuhat euroa
yliopistokurssista

Tampereen korkeakouluhallinnon koulutuksen mukainen ohjelma aloitettiin Ugandassa 8 vuotta sitten. Nyt se pyörii ugandalaisten omin voimin maksullisena koulutuksena.

– Ajatella, että ugandalaiset ovat valmiit maksamaan. Menepäs Suomessa pyytämään tuhatta euroa, Seppo Hölttä hämmästelee.

Tuhat euroa vuoden kestävästä kurssista on iso raha Ugandassa, jossa lehtorin kuukausipalkka on vain 300 euroa. Kurssille löytyy silti vuosittain 20–25 opiskelijaa.

– Juuri nyt Etiopia tarvitsee tällaista osaamista valtavan laajentumisen takia. Korkeakoulutuksella ja yliopistoilla on siellä tärkeä rooli kansallisessa kehittämispolitiikassa.

Yhteistyö ei ole vain tohtorikoulutusta. Tampereelta on valmistunut jo noin 20 etiopialaista maisteria Erasmus Mundus -ohjelman avulla.

Kansainvälisyys ei
ole pelkkää rahastusta

Seppo Hölttä jatkaa koulutusprojekteja, vaikka on jo eläkkeellä korkeakouluhallinnon professorin tehtävästään.

– Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus, kun voi elämässään tehdä sellaista, mistä tykkää ja vielä näkee sillä jotakin merkitystä. Puolet sydämestäni on Afrikassa, jossa voin tehdä töitä ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset tavoitteet.

Hölttä aloitti koulutusyhteistyön kehitysmaihin jo ennen kuin se alkoi muuttua konsulttien ja koulutusvientiyhtiöiden bisnekseksi. Hän on myös arvostellut koulutusvientiä helppojen voittojen tavoittelusta.

”Painajaiseni on, että Tampereen yliopisto tulee tunnetuksi sinne tänne markkinoiden perässä lentävistä dosenteistaan”, kirjoitti Hölttä vuonna 2011.

Onko sen jälkeen opittu mitään?

– Yliopistot lähtivät koulutusvientiin aika huolettomin mielin, mutta haluaisin nähdä, että siitäkin ajasta on jotakin opittu ja ymmärretty.

Kansainvälisyyden pitää Höltän mielestä lähteä omasta ajattelusta ja arvojen punnitsemisesta.

– Kansainvälistyminen ei voi olla vain rahan hankkimista. Ihan hyvä, jos koulutusvienti lähtee vetämään ja sillä on markkinoita.

Hölttä arvioi, että ennen kaikkea opettajankoulutukselle ja hyvän hallinnon koulutukselle on maailmalla runsaasti markkinoita.

Tampereen korkeakouluhallinnon koulutushankkeet Afrikassa ovat onnistuneet ulkoasiainministeriön rahoittaman HEI ICI -ohjelman (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) ansiosta.

Etiopialaisten tohtoriohjelma johtaa kaksoistutkintoon siten, että valmistuvat tutkinnot lasketaan sekä Tampereen yliopiston että etiopialaisen partneriyliopiston tutkinnoiksi. Näin myös Tampereen yliopisto saa oman hyötynsä rahoitusmallin laskentakaavan mukaisesti.