Interaktion historian lyhyt oppimäärä

Kirjoitus pohjautuu Olavi Parosen ja Matti Piispan esseen "Muuttuva suomalainen ainekerho" parhaisiin paloihin. Oheisesta esseestä on myös kirjoitettu Jukka Peltokosken toimesta artikkeli ainejärjestömme lehteen Sosiopaattiin.

ALUKSI TEETÄ JA SYMPATIAA

Tuona synkkänä ja myrskyisänä päivänä, lokakuun 5. päivänä 1965 uusi uljas ainejärjestö koki syntymisensä. Interaktio perustettiin. Päiväkirjojen mukaan kokoukseen osallistui "satapäinen joukko sosiologian opiskelijoita", eli ainakin yli kymmenen henkeä! Kokous päättyi yhdessä nautittuun teehetkeen.

Interaktio alkuvuonnaan pyrki järjestämään opintoneuvontaa, opiskelijoiden tapaamisia ja järjestää keskustelutilaisuuksia sekä tutorohjausta uusille opiskelijoille. Tärkeimmäksi tehtäväksi ainekerholle jäi edustuksen järjestäminen laitoshallintoon (nyk. laitosneuvosto). Ja jottei homma mennyt liian jäykäksi tai kuivaksi, järjestettiin jäsenistölle laulu- ja kaljailtoja.

SOSPSYKAILIJAT MUKAAN TOIMINTAAN

Opiskelijoiden vulgaari ja alkukantainen käyttäytyinen herätti heti alkutaipaleella huomiota. Ensimmäinen kerhon vuosittainen kevättapahtuma eli INTERAKTIAADI järjestettiin Teatteriravintolassa keväällä 1967. Teemana oli "Ovatko arvomme ja tapamme viime vuosisadalta?" Pienimuotoinen yhdessäelo sai loppua, kun Interaktio muuttui sosiologian "päiväkerhosta" sosiologian ja sosiaalipsykologian aineyhdistykseksi syksyllä 1967. Aikakirjoihin on merkitty, että tuolloin yhdistyksellä oli hulppeat 253 jäsentä.

Koska kerhosta tuli aineyhdistys, oli tehtävä muutoksia sosiologian ja sos.psykan laitosten rakenteissa (lue: täytyi päteä). Esitettiin kurssivaatimusten muuttamista työmarkkinoita silmälläpitäen. Myös opintojen venymiseen kiinnitettiin huomiota. Lääkkeeksi keksittiin alustavan tutkimussuunnitelman vaatimista opiskelijoilta jo cum laude -vaiheessa. Tämä kaikki jo vuonna 1967! Siis noin 30 vuotta ennen ns. Mustajoen työryhmän mietintöä.

Huolestuttiin ammatillisista näkymistä. Epäiltiin, että lähivuosina esiintyy sosiologien ylitarjontaa ja sosiologiaan suhtaudutaan "eräänlaisena katsomustapana, jonka välttämättömyydestä vain sosiologit ovat vakuuttuneita" (nii-in!). Yhtälailla huolestuttiin voimakkaasti kasvaneiden teknisten ja kaupallisten tieteenalojen hallitsevasta asemasta. He kun kilpailevat yhteiskuntatieteiden kera työmarkkinoilla - samoilla aloilla (?).

PILVIVEIKOT YHTEISKUNTATIETEILIJÖINÄ

Läntisen, kapitalistisen yhteiskunnan kritiikki yhdessä nk. "hippieliikkeen" kera saavutti myös Tammerkosken rannat ja se oli jättävä oman merkkinsä Interaktion kylkeen. Keväällä 1968 järjestetystä toisesta Interaktiaadista oli myös poliisi kiinnostunut. Aiheena oli hashis ja osallistujina maan parhaat asiantuntijat (Hannu Salama, Johan Weckroth sekä pari psykologia). Esitettiin mielipiteitä "Matkasta", "Matkan fysiologisista vaikutuksista" jne.

Huumekulttuuri saattoi tuohon aikaan olla vielä lapsenkengissä, sillä kaikkihan me tiedämme, että "matkalla" tarkoitetaan lähinnä LSD:llä tuotettua "trippiä"! Interaktiaadin yhteydessä perustettiin erityinen "Underground Section", jonka harteille jäi erilaisten underground -näyttelyiden järjestäminen. Interaktio tuli myös radioyleisön tietoisuuteen toimittamalla "Höyry" -ohjelman, jossa kirjailija Väinö Linna otti kantaa opiskelevaan nuorisoon sekä M.A. Numminen esitti laulut "Olen jo viisi vuotta opiskellut" ja "Koskela juovuksissa".

PARTY FOR YOUR RIGHT TO FIGHT

Aika ennen sähköpostia saattoi olla perin tuskallista. Kun vielä vuonna 1968 Interaktio järjesti sosiologipäiviä sulassa sovussa yhdessä Westermarck -seuran kanssa, pidettiin jo seuraavana vuotena kyseistä seuraa taantumuksellisena. Interaktiolaiset haistattivat pitkät vuoden 1969 sosiologipäiville ja lähettivät tulenkivenkatkuisen viestin, sillä informaation kulku W-seuran ja Interaktion välillä ei interiläisten mielestä ollut riittävää.

Sosiologia tuli Tampereen Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoiden opetusohjelmaan syksyllä 1969 (lieneekö tällä osuutta 1960- ja 70-lukujen vaihteen verraten DDR -henkiseen rakennustyyliin - vrt. Pohjois-Hervanta). Arkkareiden kanssa järjestettiin yhteiset kaljaillat, mutta: "havaittiin ideologisen työsaran olevan teekkareiden kohdalla mittaamaton. Valitettavasti se työsarka jäi kyntämättä, koska teekkareiden yhteiskunnallinen tietoisuus katsottiin toivottoman alhaiseksi." Eipä ole maailma muuttunut!

Yliopiston hallintouudistuksen puolesta käyty kamppailu huipentui helmikuussa 1970 käytyyn luentolakkoon, joka Tampereella venyi kymmenpäiväiseksi. Interaktiolla oli edustaja lakkotoimikunnassa ja monet yhdistyksen jäsenet toimivat lakkovahteina ja luennonmurtajina. Toisaalta savukkeiden polttaminen oli tuolloin sallittua sisätiloissa, mukaan lukien luennot, joten tämä saattoi rauhoittaa erityisesti tupakoitsevien opiskelijoiden tunteita.

RAHA EI TEE KETÄÄN ONNELLISEKSI

Kun Helsingissä hyperaktiiviset, keskiluokkaiset kommunistit valtasivat oman talonsa (Vanhan ylioppilastalon valtaus syksyllä 1968), tyytyivät tamperelaiset interaktiolaiset järjestämään mm. jokaviikkoisia tanssi-iltoja. Tilaisuuksien johdosta ainejärjestön talous paisui, toiminta sai jopa "liikeyritysmäisiä piirteitä" ja vuokrattiinpa oma toimisto! Paisunut organisaatio toi omat ilmentymänsä Interaktion toimintaan. Vuosikokouksessa lokakuussa 1970 käytiin todellinen kädenvääntö "sosialistien" ja "edistyksellisten" kesken. "Sosialistit" halusivat Interaktiosta ideologisesti yhtenäisen järjestön, kun taas "edistykselliset" lähinnä järjestää disko -iltamia.

Vuosikokouksessa sosialistit jäivät vähemmistöksi, mutta jo kolme kuukautta myöhemmin järjestetty uusi hallituksen vaali merkitsi niin demokraattisten ja sosialististen tavoitteiden sotkeutumista pahemman kerran. Jäädytetyt yhdistyksen varat oli käytettävä joko edistyksellisen tai sosialistisen kirjallisuuden hankkimiseen. Kompromissiratkaisuna päätettiin hankkia ".edistyksellisen sosialistisen kirjallisuuden hankkimiseen Tampereen yliopiston kirjastoon". Hanke oli kaatua, sillä Interaktion taloudenhoito oli rempallaan: pankki- ja tilikirjat olivat jonkin aikaa kadoksissa ja tositteet täysin sekaisin! Lienevätkö samat henkilöt olleet mukana ns. Punapääoman romahduksessa 1980- ja 90 -lukujen taitteessa?

Interaktion tiedotusvastaava Pekka Putkinen 1999-2000