Lyhyt katsaus Patinan historiaan

Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle 1960, kasvoi opiskelijoiden määrä suuremmaksi heti seuraavina vuosina. Tämä loi pohjaa ainekerhojen perustamiselle. Historianopiskelijoidenkin piirissä heräisi halu perustaa opiskelijoiden tarpeisiin jonkinlainen järjestö. Pirkko Rommi, joka oli valittu laitoksella perustettuun assistentin virkaan, ehdotti vastaavanlaisen ainekerhon perustamista kuin Helsingin Yliopiston historianopiskelijoiden Kronos. Ajatus sai innostuneen vastaanoton.

Perustavan kokouksen kutsui koolle Ylioppilaskunnan kerhomestari 1.4.1963. Kokoukseen osallistui 10 historianopiskelijaa, joista Taina Huuhtainen äänestettiin kerhon puheenjohtajaksi ja Marjo Paavola sihteeriksi. Pirkko Rommi kutsuttiin kerhon kuraattoriksi. Patina äänestettiin nimeksi ensimmäisessä yleiskokouksessa 24.4.1963 14 ehdokkaan joukosta. Muita nimiehdotuksia oli mm. Traditio, Tiima ja Ajanhammas. Kerhon tarkoitus oli olla elin, joka hoitaisi yhteyksiä koulun omassa piirissä sekä muissa korkeakouluissa historiaa opiskelevien välillä.

Ensimmäisiä vuosia leimasi toiminnan vakiinnuttaminen. 1960-luvulla toimintaa pyörittivät eri asioiden tiimoilta toimikunnat, valiokunnat ja lopulta jaostot. Vuonna 1966 kerho muutti nimensä yhdistykseksi. Patina järjesti esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, retkiä ja opintomatkoja, bileitä ja otti kantaa opintoasioihin. Tuutorointiin ja yhteyksiin muiden korkeakoulujen historianopiskelijoiden kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota. Patina järjesti ensimmäisen valtakunnallisen historianopiskelijoiden viikonloppuseminaarin, jonka yhteydessä perustettiin myös Historian opiskelijain liitto, HOL. Kaiken kaikkiaan toiminta oli virkeää ja paljon saatiin aikaan.

1970-luvulla oli nähtävissä politisoitumista. Patinan hallitus jakaantui poliittisen suuntautumisen mukaan, enemmistönä oli vasemmisto. Tämä näkyi toiminnassa mm. Neuvostoliitto -myönteisyytenä, johon oikeistoa edustavat vastasivat boikotilla. Useat ulkomaanmatkatkin suuntautuivat Itä-Eurooppaan. Ajan hengen mukaan Patina otti osaa opiskelijaliikehdintään esimerkiksi luentolakkojen muodossa. Kansainvälisyys ja rauhanaate olivat Patinassa näkyvästi esillä. Patina osallistui useisiin avustuskeräyksiin, esimerkiksi Vietnam- ja Chile kampanjoihin 1974. 1970-luvulla perustettiin myös HiLe, Historian Lehti ainejärjestölehdeksi. Patina merkittiin viimein virallisesti myös yhdistysrekisteriin.

1980- ja 1990-luvulla Patinan poliittinen aktiivisuus laantui. Huomio kiinnitettiin yhä enemmän ajanvietetoimintaan, mitä lähemmäksi 2000- lukua tultiin. 1980-luvulla Patina oli innokkaasti mukana HOL-toiminnassa, järjesti väittely-ja keskustelua tilaisuuksia eli ns. Lauantaiseuraa, urheili aktiivisesti sählyn ja muiden lajien parissa, juhli ja matkaili Itä-Euroopassa. 1990-luvulla muodostuivat monet nykyisen Patinan peruspiirteet hallinnollisella ja käytännön puolella. 2000-luvulla uutta oli oma sähköpostilista ja nettisivut, ympäristöasiat ja kummilapsi Pelastakaa lapset ry:n kautta. 1990-luvulla alettiin järjestää legendaarisia Tommy Tabermann- runonlausuntabileitä, jotka keräävät patinalaisia ruotsalaisuuden päivän tietämissä edelleen yhteen.

Lähteenä Patinan neljä vuosikymmentä 1963-2003 Juhlakirja, Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 2003