Sisältö.......... Linkkejä Kirjallisuudenopiskelijaksi? Tuutorointi Kirjoituksia kirj. opiskelusta Tenttikysymyksiä

Linkkejä

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kirjallisuuden opetusta Suomessa:

Tampere, kirjallisuusaineet
Helsinki, kotimainen kirjallisuus
Helsinki yleinen kirjallisuustiede
Joensuu, suomen kieli ja kulttuuritieteet (kirjallisuus)
Jyväskylä, kirjallisuus
Oulu, kirjallisuus
Turku, kotimainen kirjallisuus
Turku, yleinen kirjallisuustiede
Åbo akademi, litteraturvetenskap

Ainejärjestöjä:

Putkinotko, Helsingin kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö
Katharsis, Helsingin yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoiden ainejärjestö
Muusa, Turun kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö
Lexica, Tampereen kieltenopiskelijoiden ainejärjestö
Kopula, Tampereen suomenopiskelijoiden ainejärjestö
Transla, Tampereen käännöstieteen opiskelijoiden ainejärjestö

Kirjallisuudenopiskelijaksi?

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmaan otetaan vuosittain kolmisenkymmentä uutta opiskelijaa. Lisätietoa opiskelijavalinnan perusteista ja käytännöistä saa opiskelijavalinnan sivuilta, joilla julkaistaan mm. viime vuosien valintakoetehtäviä.

Tuutorointi

Tuutoroinnin tarkoituksena on auttaa uusia opiskelijoita opiskelun alkuvaiheessa. Opiskelijat tutustutetaan yliopisto-opiskeluun, omaan oppiaineeseen ja muihin opiskelijoihin. Opinto-ohjaus järjestetään noin viiden hengen tutorryhmissä, joissa mm. tutustutaan yliopiston rakennuksiin ja tehdään lukujärjestykset. Tämän lisäksi luvassa on myös rennompaa ohjelmaa. Aikaisempina vuosina on eväsretkeilty Pyynikillä, käyty pelaamassa biljardia, vietetty peli-iltoja ja muuten vain hengailtu. Lisäksi joka vuosi järjestetään tutustumisbileet, jossa tapaat myös vanhempia opiskelijoita.

Kirjoituksia kirjallisuuden opiskelusta

Teema on koonnut yksiin kansiin kokemuksia siitä, mitä kirjallisuuden opiskelijan arki Tampereen yliopistossa on. Kirjoituksia kirjallisuuden opiskelusta -julkaisuun on kerätty opiskelukokemusten lisäksi valmistuneiden tarinoita työelämästä.

Julkaisun tarkoituksena on tarjota tietoa kirjallisuuden opiskelusta, opintojen suunnittelusta ja työllistymisestä. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on selvittää mitä kaikkea opiskelija voi tulevaisuudeltaan työelämässä odottaa, sillä kirjallisuuden opiskelu ei anna suoraan pätevyyttä mihinkään ammattiin. Ammattipätevyyttä täytyy hakea sivuaineilla.

- Pohdimme, että aiemmin kirjallisuutta opiskelleiden kokemuksista lukeminen voisi selkeyttää ajatuksia kirjallisuuden opiskelijan tulevaisuudesta ja opiskelun mielekkyydestä. Lisäksi niistä voisi saada vinkkejä esimerkiksi sivuainevalintoja varten. Kirjoitusten joukossa on tarinoita siitä, minkälaisilla sivuaineilla on päädytty tiettyihin ammatteihin sekä muutama kirjoitus siitä miten eri sivuaineiden opiskelu eroaa kirjallisuuden opiskelusta, julkaisutyöryhmää vetänyt Eveliina Kutila kertoo.

Yleisimpiä kirjallisuuden opiskelijoiden tulevaisuuden ammatteja ovat äidinkielen opettaja, toimittaja, kirjastonhoitaja ja tutkija. Kirjoitusten joukossa on myös kokemuksia erikoisemmistakin töistä, joita taideaineiden laitoksen kasvatit tälläkin hetkellä tekevät. Epätavanomaisia uravaihtoehtoja ovat esimerkiksi vienninedistäminen tai markkinointipäällikkönä toimiminen.

Julkaisun kohderyhmä on nykyisten opiskelijoiden lisäksi kirjallisuuden opiskeluja suunnittelevat: - Julkaisun viesti on, että erilaiset ihmiset ovat päätyneet erilaisimpiin ammatteihin omien intressien pohjalta. Mitään yhtä tietä mihinkään ammattiin ei ole, Eveliina Kutila kuvailee.

Julkaisuun on kirjoittanut nykyisiä kirjallisuuden opiskelijoita sekä taideaineiden laitokselta jo valmistuneita. Lisäksi on haastateltu laitoksen henkilökunnan edustajia ja muita opiskeluun liittyviä yliopistotahoja, mm. opiskelijaopinto-ohjaajaa sekä rekrytointipalvelun uraohjaajaa.

Teema myy julkaisua eri tilaisuuksissa 4 (neljän) euron hintaan. Lisäksi julkaisua voi tilata ottamalla yhteyttä Teeman rahastonhoitajaan (yhteystiedot "toiminta"-osiossa).

Tenttikysymyksiä

Kartuta arkistoa! Sinulta tentissä udellut kysymykset löytävät tiensä arkistoon, jos jätät ne Teeman ilmoitustaululle niille varattuun taskuun tai lähetät ne oheisella lomakkeella.
(Huom! Onnistuneen lähetyksen jälkeen siirryt kiitos-sivulle.)

Yhteiset perusopinnot

P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta

(Hypén, 19.9.2009)

1. Miten Anthony Easthope erottaa ns. perinteisen kirjallisuudentutkimuksen ja kulttuurin tutkimuksen kohteen perusteella?(Easthope)
2. Mikä asema kaunokirjallisuuden klassikoilla tulisi olla kouluopetuksessa Niemen mukaan?(Niemi).
3. Minkälaista kritiikkiä Markku Soikkeli esittää nykyistä kirjallisuuskritiikkiä kohtaan artikkelissaan "Kirjallisuuskritiikki portinvartijana".(Hypén)

(Niemi, 9.12.2008)
Vastaa kahteen seuraavista.

1. Pohdi kritiikin asemaa ja merkitystä kirjallisuusinstituutiossa.
2. Miten lukemista on tutkittu ja millainen kuva suomalaisesta lukemiskulttuurista on tutkimusten perusteella hahmoteltavissa?
3. Millaisia vaiheita suomalaisesta taidepolitiikasta on erotettavissa toisen maailmansodan jälkeen?

(Niemi, 20.2.2007, luentotentti)

1. Millaisia merkityksiä taideteoksesta tulkitaan, kun sitä lähestytään kontekstuaalisesti?
2. Miten sukupolvet ja ryhmittymät vaikuttavat kirjallisessa elämässä?
3. Pohdi kritiikin asemaa kirjallisuusinstituutiossa

P3A Suomen kirjallisuuden historia

(Hypén, 1.18.2009)
Vastaa yhteen.

1. Romaani - lajin tulo Suomeen 1800-luvulla
2. Volter Kilpi
3. 1950-luvun modernismin tunnusmerkkejä. Esittele lyhyesti myös yksi ajan modernistinen lyyrikko tai prosaisti.

(Hypén, 25.3.2006)

1. Aleksis Kivi
2. Suomenruotsalainen modernismi

(Hypén, 28.1.2006)

1. 1800-luvun lopun realismi
2. Suomenruotsalainen modernismi

P4A Suomalainen romaani ja novelli

(Piikkilä, 13.8.2007)
Luonnon merkitys Seitsemässä veljeksessä ja Maa on syntisessä laulussa

P4B Suomalainen lyriikka, draama ja muu kirjallisuus

(Piikkilä, 23.2.2008)
Pohdi kuvia ja kuvallisuutta Saarikosken Hämärän tansseissa. Kirjoita aiheesta lyhyt, korkeintaan konseptin mittainen essee ja otsikoi se.

P5A Länsimainen romaani ja novelli

(2008)

1. (Flaubert, Tolstoi) Mikä yhdistää, mikä erottaa toisistaan Emma Bovaryn ja Anna Kareninan?

P5B Länsimainen lyriikka, draama ja muu kirjallisuus

(Maria Mäkelä, 23.10.2010)

1. Millainen on Villonin Testamentin puhuja? Muistele mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä.
2. Vertaa kahden lukemasi näytelmän rakennetta.

1. (Tsehov: Lokki) Taiteen teema Lokki-näytelmässä
2. (Woolf: Oma huone) "Naiset ja kirjallisuus" -aiheen pääteesit

P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus

(19.5.2007)

1. (Swan, Montgomery, Burnett) Mitkä ovat näiden kirjojen orpotyttöjen selviytymiskeinot?
2. (Grimm, Andersen) Mitä kansansatua ja taidesatua erottavia piirteitä havaitsit lukiessasi näitä teoksia?

Suomen kirjallisuus

P2 Kirjallisuustieteen perusteet (vanhat vaatimukset)
(Hosiaisluoma, 18.11.2003, luentotentti)
Vastaa kysymyksistä kolmeen.

1. Miten Sigmund Freudin ja muiden psykoanalyytikkojen teoriaa voidaan hyödyntää kirjallisuudentutkimuksessa?
2. Mitä uutta uuskriitikot I. A. Richards ja T. S. Eliot ovat tuoneet kirjallisuudentutkimukseen?
3. Mitä uutta Roland Barthes ja Julia Kristeva ovat tuoneet kirjallisuudentutkimukseen?
4. Mitä tarkoitetaan käsitteillä:
   a) mise en abyme
   b) subteksti
   c) kiasmi
   d) aktantti
5. Kertojan havaittavuus ja luotettavuus.

P8A Maailmankirjallisuus: Antiikista renessanssiin (vanhat vaatimukset)
(Piikkilä 22.5.2004)
Vertaile ihmiskuvaa Sofokleen Kuningas Oidipuksessa ja Montaignen Esseissä.

P8C Maailmankirjallisuus: 1900-2000-lukujen kirjallisuus (vanhat vaatimukset)
(Piikkilä 17.6.2004)
Kirjoita ja otsikoi korkeintaan konseptin mittainen essee, jossa kuvailet aikaa ja paikkaa sekä pohdit niiden merkitystä tulkinnan kannalta seuraavissa teoksissa:
Kafkan Oikeusjuttu
Grassin Peltirumpu

A1 Kirjallisuuden teoria, kirja: Alanko & Käkelä-Puumala: Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä
(Ojajärvi 15.11.2003)
Vastaa kohtaan 1 ja kohdasta 2 joko a) tai b).

1. Teksti ja konteksti kirjallisuustieteen avainsanoina
2. a) metaforan ja symbolin käsitteet
   b) lajin käsite

A3D Uusin suomalainen kirjallisuus
(Hosiaisluoma 16.7.2007)

1. Ns. pahan koulukunta suomalaisessa kirjallisuudessa
2. Tarkastele kerronnallisia ratkaisuja ja/tai tematiikkaa Kiltin yön lahjoissa (Mörö: Kiltin yön lahjat)

A5 Suomen kirjallisuuden historia (vanhat vaatimukset)
(Hosiaisluoma 15.11.2003)
Vastaa kolmeen seuraavista.

1. Millaisia kulttuurilehtiä Suomessa ilmestyi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä?
2. 1920-luvun ajanvietekirjallisuus.
3. Miten suomalainen lyriikka uudistui 1950-luvun modernistien ansiosta?
4. Mitä suomalaisessa proosassa tapahtui 1980-90 –luvuilla?

Yleinen kirjallisuustiede

A2 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus (osin nyk. A1)
(Kosonen, heinäkuussa 1998)

1. Augustuksen aika Rooman kirjallisuudessa (Kaimio-Oksala-Riikonen)
2. Esittele pääpiirteissään Odysseian vaiheet/runot ja pohdi sen jälkeen Odysseian muotoa - mistä kirja kertoo? Perustele
3. Sokeuden ja näkemisen motiivit ja (juoni)figuurit Sofokleen näytelmässä Kuningas Oidipus?

(Vesala-Varttala, helmikuussa 2002)

1. Platon antiikin proosakirjailijana. (Kaimio, Oksala, Riikonen)
2. Vertaile keskenään Odysseuksen ja Aeneaan henkilöhahmoja sekä hahmojen rooleja omissa eepoksissaan. Perusta vastauksesti konkreettisiin esimerkkeihin Homeroksen ja Vergiliuksen teksteistä.

A2A Kirjallisuudentutkimuksen kehityslinjoja
(Tammi, 17.2.2007)

1. Mitä Eagleton kertoo kirjallisuudentutkimuksen synnystä Englannissa (pääpiirteittäin)? (Eagleton)
2. Millainen on Eagletonin käsitys dekonstruktiosta ja sen asemasta kirjallisuudentutkimuksen historiassa? (Eagleton)
3. Vertaile Todorovin, Hrusthevin ja Eagletonin käsitystä kirjallisuudentutkimuksen (poetiikan) tehtävästä (pääpiirteittäin). Mitä mieltä itse olet? (Eagleton, artikkelivalikoima)

A2B Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita
(Tammi, 13.10.2007)

1. (Auerbach: Mimesis) Mitä metodia Auerbach käsittääksesi käyttää (ts. miten hän perustelee väittämänsä)? Havainnollista kertomalla lyhyesti, miten metodia käytetään käsiteltäessä a) Montaignea b) Shakespearea.
2. (Jameson: Political Unconscious) Mitä, tarkkaan ottaen, Jameson tarkoittaa puhuessaan kertomuksesta "sosiaalisesti symbolisena toimintana"? Miten tämä ilmenee hänen analyysissaan Joseph Conradin kohdalla?
3. (Pesonen & Suni: Venäläinen formalismi) Mitä Tomashevski kirjoittaa kirjallisuudesta ja elämäkerrasta?

S1A (2002-2004 vaatimukset) Omavalintaiset väitöskirjat
(Tammi, 26.1.2008)

1. (Kekki: From Gay to Queer) Arvioi tutkimusta tieteellisenä monografiana. Kuinka tekijä määrittelee käsitteensä ja metodinsa ja kuinka onnistuneesti soveltaa niitä käytäntöön? Kuinka tasapainoinen työ on kokonaisuutena ja kuinka onnistuneita yksittäiset tekstianalyysit? (Havainnollista esimerkein.)
2. (Lehtonen: Kyklooppi ja kojootti) Mitä Lehtonen kertoo
   a) Wellekin & Warrenin teoksesta Kirjallisuus ja sen teoria
   b) V.V. Voloshinovista? (Pääpiirtein!) Miten tämä liittyy hänen tutkimuksensa keskeisiin väittämiin?
3. (Mehtonen: Old Concepts and New Poetics) Mihin Mehtosen tutkimuksessa viittaa keskeiskäsite fabula ja kuinka hän sitä tutkii? (Pääpiirtein.)
4. (Kosonen: Elämät sanoissa) Mitä Kosonen tarkoittaa käsitteellä "elämänkulku" ja kuinka soveltaa tätä käsitettä käytäntöön? Selosta, missä suhteessa nämä sovellutukset ovat hänen tutkimuksensa kokonaisuuteen.