Tiiliskivi?

Tiiliskivi Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n jakama kirjallisuuspalkinto. Palkinnon ideana on nostaa vuosittain esiin laadukkaita, mutta valtamediassa vähälle huomiolle jääneitä kotimaisia kaunokirjallisia teoksia.

Tiiliskivi-ehdokkaiden valintaprosessissa on pyritty ottamaan mahdollisimman kattavasti huomioon monenkokoiset kustantamot ja eri kaunokirjallisuuden lajit. Tiiliskiven historia ulottuu vuoteen 2001, mistä lähtien tuo Finlaysonin tehtaan seinästä peräisin oleva järkäle on kiertänyt jo yhteensä kymmenen kirjailijan luona. Vuoden 2010 Tiiliskivi-voittajaksi valittiin Teemu Manninen, joka ansaitsi palkintonsa teoksellaan Futurama. Uudelle omistajalle Tiiliskivi siirtyy 12. helmikuuta 2012 Tampereen kulttuuritalo Telakalla järjestettävällä Tiiliskivi-klubilla.

Tiiliskivi-raati koostuu Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoista. Tänä vuonna raadin jäseninä vaikuttavat Kamilla Billiers, Pertti Huotari, Emma Laakso, Titta Minkkinen, Hanna Oksanen, Tanja Peltonummi, Laura Raninen, Maarit Valtonen ja Miikka Vuori. Raadin puheenjohtajina ja tapahtuman tuottajina toimivat Susanna Koskimaa (susanna.koskimaa@uta.fi / 050 5495859) ja Lauri Tapaninen (lauri.tapaninen@uta.fi / 050 3586581).

Vuoden 2011 Tiiliskivi-finalistit:

TIILISKIVI-KLUBI 11.2.2012 Tampereen Kulttuuritalo Telakalla. Vapaaehtoinen pääsymaksu.

Tiiliskivi-klubilla julkistetaan vuoden 2011 Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon voittaja. Tilaisuus toimii myös samana päivänä Tampereen työväenmuseo Werstaalla järjestettävän Elävän Kirjallisuuden Festivaalin iltaklubina.

up Ylös

ohjelma

Tiiliskivi-klubin ohjelma:

19:00 Tervetuloa!
19:15 Finalistien esittelyvideot
Toteutus Monadi-Filmi
19:30 Juha Raution duo Perikato
Runoutta ja minimalistista elektronista musiikkia yhdistävä runobändi
Joona Ruusuvuori
Esikoisrunoilijan maaginen lavashow
20:30 Tiiliskivi-finalistit lavalla
Finalisteja haastatellaan kiperin kysymyksin
21:30 Juho Kytömäki
Akustista folk-rockia
22.30 Palkinnon jako
Paras kirja palkitaan
23.00 Ochre Room
Tyylikästä americana-folkia melankoliseen makuun

up Ylös

Tiiliskivi-palkinnon finalistit 2011

Lihakuu

Janica Brander: Lihakuu (Otava)

Raati:
Tarinoiden mielikuvituksellisuus kiehtoo, teoksessa on erityinen, maaginen tunnelma. Kielenkäyttö on osuvaa ja kekseliästä. Absurdeja yksityiskohtia. Melankoliaa ja tummaa huumoria. Haikeaa ja hassua. Lohdullista. Jännitteistä. Koskettavaa. Synkistyviin syysiltoihin.

Janica Brander (10.6.1983) on syntynyt ja asunut koko ikänsä Tampereella. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan puheviestintä, lisäksi hän opiskelee tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Brander on työskennellyt lehti- ja radiotoimittajana sekä mainostoimiston copywriterinä. Brander on palkittu useissa kirjoituskilpailuissa, hän voitti ensimmäisen palkinnon mm. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon ja Otavan järjestämässä Suuri Rakkaustarina -kilpailussa. Esikoisnovellikokoelmassa Lihakuu absurdit tapahtumat ja maaginen lataus johdattavat kohti oivallusta.

Kuva & teksti: Otava

Niin kauas kuin vyötä riittää

Jermu Koskinen: Niin kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat)

Raati:
Monitasoisesti vääristynyt. Kamppailee todellisuuden kanssa. Elämän ja kuoleman välinen absurdius. Tilannekuvia, pieniä tapahtumia, otoksia, henkilökuvia, arvoituksellisuutta. Kauheutta ja sähköistä kaihoa. Pierutyynyt, home ja hunaja.

Jermu Koskinen (s.1976) on runouden ystäville tuttu kirjallisuuslehdistä ja runoantologioista. Vuonna 2004 Koskinen sai kunniamaininnan J.H. Erkon novellikilpailussa. Niin kauas kuin vyötä riittää on Koskisen esikoisrunoteos. Kun turkulainen runoilija Jermu Koskinen tekee havaintoja arjen pienistä ja suurista asioista, on tuloksena komeaa proosarunoutta. Koskisella on poikkeuksellinen kyky liikkua tunteesta, tunnelmasta ja ympäristöstä toiseen. Konstailemattoman kielensä, osuvien iskujensa ja yllätyksellisyytensä ansiosta Koskinen onnistuu vangitsemaan runoihinsa kokonaisia tarinoita. Koskisen runojen maailma liukuu hetkittäin absurdin puolelle, menettämättä kuitenkaan elämänmakuaan.

Kuva & teksti: Helsinki-kirjat

Sininen punainen

Riikka Palander: Sininen punainen (Sanasato)

Raati:
Ihastunut on sopiva sana. Runoissa on tavoitettu jotakin kiinnostavan inhimillistä. Uudiskielistä ja kevyttä, silti syvää. Helppoa, mutta moniulotteista. Jopa kuulasta. Liikautti rakennelmani syvintä. Vain kyseenalaistamalla, erottamalla värit toisistaan, voi löytää sen, mikä maailmassa on olennaisinta.

Riikka Palanderin (s. 1986) toisessa kokoelmassa etsitään maisemaa, maaperää, johon painaa jälkensä. Mutta painauma on kuin katse, se ei kiinnity maisemaan vaan liikkuu havainnon mukana. Runokuvat kantavat hetkellisyydessään ohittamatonta viisautta. Kun pysähtyy runojen äärelle, ne alkavat keriytyä auki. Palanderilta on julkaistu aiemmin runokokoelma Maa muistaa matkustajan (2010).

Kuva & teksti: Sanasato

Linnun Muotokuva

Juha Siro: Linnun Muotokuva (Like)

Raati:
Kaunis ja hieno. Hallittua kerrontaa, rakenteellisesti kiehtova. Tapahtuuko vai eikö tapahdu? Luin tätä junassa ja olin vähän pettynyt, kun juna ei jämähtänyt lumimyrskyyn ja olin perillä liian aikaisin ja täytyi keskeyttää lukeminen. Tätä olisin jaksanut vaikka lukea toiset kaksisataa sivua.

Juha Siro (s. 1951) on tamperelainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja graafikko. Siron neljäs romaani ja kaikkiaan kahdeksas kaunokirjallinen teos liikkuu nykyhetkessä ja nostaa pintaan lähihistoriaa: Mussolini valkoisessa puvussaan Palazzo Venetsian parvekkeella, Gil Hilario mustissa laseissaan missikilpailujen tuomarina, vanha sarjakuva ja tuleen syttyvä televisio kesken ”Lassien kotiinpaluun”. Linnun muotokuva on tarina elämän tärkeimmistä ratkaisuista. Osaammeko valita oikein, onko siihen edes mahdollisuutta? Harva meistä ymmärtää mitä tapahtuu, me vain luulemme tietävämme. Tumman huumorin sävyttämä tarina kykenee yllätykseen vielä viime sivuillaankin.

Kuva & teksti: Like

Katmandun Unet

Tero Tähtinen: Katmandun unet (Savukeidas)

Raati:
Tarina vie matkalle taianomaiseen Katmanduun ja erilaisten maailmankatsomusten maailmaan. Tähtisen tekstiä on ihana lukea, se vie vaivattomasti toiseen maailmaan ja koskettaa. Kuulostaa satumaiselta ja ihmeelliseltä. Avaa uuden maailman. Tähtisellä on sanoma, joka ei jää epäselväksi.

Tero Tähtinen (s. 1978) on FM, vapaa toimittaja ja kriitikko, joka kirjoittaa muun muassa Parnassoon, Voimaan ja Aamulehteen. Hän harrastaa hatha-joogaa, zen-meditaatiota, hyvää kirjallisuutta ja Suomesta lähtöjä. Vaikka tiede väittää selvittäneensä maailmankaikkeuden salat, miksi elämä tuntuu muuttuneen yhä vaikeammaksi ja merkityksettömämmäksi? Voisivatko länsi ja itä sittenkin kohdata? Mitä on pyhä ja miksi hiljaisuus on niin tärkeää? Muun muassa näihin kysymyksiin Tähtinen etsii uudessa kirjassaan vastauksia. Samalla hän samoilee niin Himalajan satumaisessa autuudessa kuin suomalaisen mäntymetsän siimeksessä. Tämä on erilainen matkakirja. Tämä on matkakirja uniin.

Kuva & teksti: Savukeidas

Kirjeitä kiven alle

Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (Tammi)

Raati:
Taitava kirjoittaja. Teos yllätti positiivisesti. Värikästä kieltä sekä ihailtavaa murteen ja uudissanojen leikkiä. Tarinana hyytävän karu. Romaanin alku tyrmää lukijansa heti. Omaleimainen ja laadukas sukupolviromaani. Joululahjakirja.

Marja Leena Virtanen (s. 1943) asuu Loimaalla ja on harrastanut kirjoittamista aina. Kun hän oli jäänyt eläkkeelle sairaanhoitajan työstään, ilmestyi esikoisromaani Aida (2010). Supisuomalainen tarina vetää väkevyydessään vertoja maagisen realismin mestariteoksille. Se työntyy lukijan mieleen niin syvälle ja niin moninaisin juurin, ettei hevin hellitä. Suru ja kiihko, kamppailu ja sopeutuminen kiertyvät keräksi kolmen naisen kouriintuntuvassa tarinassa.

Kuva & teksti: Tammi

up Ylös

Tiedotteet

Tiiliskivi-palkinto Jermu Koskisen teokselle Niin kauas kuin vyötä riittää

Tiedote 13.2.2012

Turkulaisen Jermu Koskisen esikoisrunokokoelma Niin kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat) on voittanut vuoden 2011 Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon. Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n myöntämä palkinto jaettiin Koskiselle lauantaina 11.2. kulttuuriravintola Telakalla järjestetyllä Tiiliskivi-klubilla.

Tiiliskivi-palkinto myönnetään vuosittain huomionosoituksena kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle, joka valtamediassa on jäänyt arvoansa vähemmälle huomiolle. Tiiliskivi on Tampereen Finlaysonin seinästä peräisin oleva tiili, joka on kiertänyt kirjailijoilla jo vuodesta 2001. Edellisen kerran Tiiliskivi-palkinnon voitti Teemu Manninen runokokoelmallaan Futurama (poEsia).

Tiiliskivi-raadin mukaan Niin kauas kuin vyötä riittää on tyylikäs kokoelma älykästä runoutta, joka ei sorru muka-intellektuelliin koukeroisuuteen. Teoksessa elämän ja kuoleman välinen absurdius luo runoihin kiinnostavalla tavalla nyrjähtäneen näkökulman. Koskisen tyyli on yhtäaikaa ihastuttavan humoristinen ja vakava. Koskinen kuvaa omintakeisella tavallaan todellisuuden järkyttämän ihmisen kaoottista tapaa katsoa ympärilleen ja tuntea todellisuutta, jota leimaa monitasoinen vääristyneisyys.

Jermu Koskisen lisäksi vuoden 2011 Tiiliskivi-palkintoehdokkaina olivat Janica Brander novellikokoelmallaan Lihakuu (Otava), Riikka Palander runokokoelmallaan Sininen punainen (Sanasato), Juha Siro romaanillaan Linnun muotokuva (Like), Tero Tähtinen esseekokoelmallaan Katmandun unet (Savukeidas) ja Marja-Leena Virtanen romaanillaan Kirjeitä kiven alle (Tammi).

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadissa toimivat puheenjohtajat Susanna Koskimaa ja Lauri Tapaninen sekä raatilaiset Kamilla Billiers, Miikka Vuori, Maarit Valtonen, Laura Raninen, Pertti Huotari, Emma Laakso, Tanja Peltonummi, Hanna Oksanen ja Titta Minkkinen.


Vuoden 2011 Tiiliskivi-finalistit on valittu

Tiedote 13.1.2012

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoista koostuva raati on valinnut seuraavat teokset vuoden 2011 Tiiliskivi-palkintoehdokkaiksi: Juha Siron Linnun muotokuva (Like), Janica Branderin Lihakuu (Otava), Marja Leena Virtasen Kirjeitä kiven alle (Tammi), Jermu Koskisen Niin kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat), Tero Tähtisen Katmandun unet (Savukeidas) ja Riikka Palanderin Sininen punainen (Sanasato).

Tiiliskivi-voittaja julkistetaan Tampereella järjestettävän Elävän Kirjallisuuden Festivaalin (EKF) päätösklubilla Kulttuuritalo Telakalla 11.2.2012.

Tiiliskivi-palkinto on vuodesta 2001 alkaen jaettu kiertävä kirjallisuuspalkinto. Palkinnon tavoitteena on nostaa esiin tuoretta kotimaista kaunokirjallisuutta, joka valtamediassa on jäänyt arvoansa vähemmälle huomiolle. Palkinnon myöntää vuosittain Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry.

Tämän vuoden finalistien joukossa on sekä esikoiskirjailijoita että jo aiemmin julkaisseita. Lajityypeistä edustettuna ovat novelli, romaani, essee ja lyriikka. Viime vuonna Tiiliskivi-voittajaksi valittiin Teemu Mannisen runoteos Futurama.

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadissa toimivat puheenjohtajat ja tapahtuman tuottajat Susanna Koskimaa ja Lauri Tapaninen sekä raatilaiset Kamilla Billiers, Miikka Vuori, Maarit Valtonen, Laura Raninen, Pertti Huotari, Emma Laakso, Tanja Peltonummi, Hanna Oksanen ja Titta Minkkinen.

up Ylös

Historiaa

Tiiliskivi on kiertänyt suomalaisilla kirjailijoilla jo vuodesta 2001 lähtien. Aiempien vuosien Tiiliskivi-voittajia ovat:

Palkinnon tarkoituksena on alusta alkaen ollut nostaa esiin valtamediassa arvoansa vähemmälle huomiolle jäänyttä kirjallisuutta ja keventää lukuisten suomalaisten kirjallisuuspalkintojen jäykkiä perinteitä. Tiiliskivi-raati koostuu tamperelaisista kirjallisuudenopiskelijoista ja on valinnoissaan avoin kaikille edellisen vuoden aikana julkaistuille kaunokirjallisille teoksille, joita ei ole palkittu tai muuten nostettu merkittävissä määrin esiin.

Tiiliskivi toimii seuraajana 1990-luvulla jaetulle varjo-Finlandianakin tunnetulle Koskenkorva-palkinnolle, joka pyrki niin ikään tarjoamaan (ainoan oikean) vaihtoehdon kirjallisuusinstituution sisäkähmäisille palkinnoille. Koskenkorva-palkinnosta vastaava raati päätti kuitenkin jakaa palkintoa ainoastaan 1990-luvun ajan, ja on suositellut mielekästä aikarajaa myös muille kirjallisuuspalkinnoille. Tästä näkökulmasta katsottuna kossupullon paikalle riippumattomien kirjallisuuspalkintojen riviin muurattua Tiiliskiveä onkin jaettu jo aivan liian kauan, yli kymmenen vuoden ajan.

Tiiliskiven tulevaisuus ei kuitenkaan ole vielä uhattuna, vaan todennäköisesti palkintoa tullaan jakamaan niin kauan kuin pystissä on tilaa uusille laatoille. Järjestäjinä ajattelemme, että Tiiliskivi-perinnettä on tärkeää jatkaa, sillä tällä tavoin elävöitämme julkista näkymää suomalaiseen nykykirjallisuuteen sekä nostamme esille kiinnostavia vaihtoehtoja koko kansan bestseller-kirjallisuuden oheen. Tiiliskivi toimii myös väripilkkuna Suomen vakiintuneiden kirjallisuuspalkintoinstituutioiden joukossa, sillä se on alusta loppuun asti nuorten tamperelaisten kirjallisuusalan opiskelijoiden järjestämä omaleimainen kulttuuritapaus. Myös Tiiliskivi-perinteestä ponnistaneen Elävän Kirjallisuuden Festivaalin kehitys on osoittanut, että talkoovoimin on mahdollista luoda uutta ja laadukasta kulttuuritarjontaa, jolle Tampere tarjoaa erityisen lämminhenkiset puitteet.

Täällä kirjallisuuden on hyvä elää.

Aiempien Tiiliskivi-voittajien lehdistötiedotteita voitte lukea Teeman sivuilta klikkaamalla tästä.

up Ylös