Apupelinjohtaja voisi toimia esimerkiksi siten, että hän ottaa jonkun kampanjassa olevan vaikutusvaltaisen ei-pelaajahahmon roolin ja päättää tämän tekemisistä. Varsinainen pelinjohtaja pitää hänet ajan tasalla kampanjan muiden tapahtumien suhteen, ja apupelinjohtaja reagoi tietoihin hahmonsa logiikalla.

Esimerkki #1
- Pelaajahahmot ovat sotilaita armeijassa. Apupelinjohtaja ottaa jonkun korkeamman upseerin roolin. Varsinainen pelinjohtaja lähettää hänelle tietoa pelaajahahmojen teoista sekä muista kampanjan tapahtumista, ja apupelinjohtaja voi päättää palkita hahmoja näiden ansioiden mukaan antamalla joko kunniamerkkejä tai sikaa. Hän voi myös lähettää heidät uusiin tehtäviin. Pelaajahahmot ovat hänelle kuitenkin vain yksi sotilasjoukkue muiden joukossa. Hän ei ole joka päivä tekemisissä hahmojen kanssa, mutta päättää paljon heidän elämästään.

Esimerkki #2
- Apupelinjohtaja ottaa pelaajahahmojen kotimaan kuninkaan roolin. Kuningas ei aluksi tiedä pelaajahahmoista yhtään mitään, vaan hän keskittyy hoitamaan hallitsijan tehtäviä päättäen sodasta ja rauhasta sekä ratkoen sisäpoliittisia ongelmia. Varsinainen pelinjohtaja pitää hänet ajan tasalla valtakunnan sisäisistä tapahtumista sekä naapurimaiden politiikasta. Jos pelaajahahmot saavuttavat mainetta uroteoillaan, lopulta tieto heistä voi kantautua kuninkaankin korviin. Hän voi päättää kutsua heidät linnaansa ja lähettää uusiin tehtäviin, mikäli katsoo heidät pystyviksi ja luotettaviksi. Tai eliminoida heidät, jos katsoo heidät uhaksi.

Esimerkki #3
- Pelaajahahmot ovat suututtaneet voimakkaan rikollisjärjestön. Apupelinjohtaja ottaa rikollisjärjestön johtajan roolin. Hän tahtoo tietenkin kostaa hahmoille, mutta ei suoralla hyökkäyksellä, sillä se ei kuulu järjestön toimintatapoihin, ja sitä paitsi nopea loppu olisi liian helppo kohtalo hahmoille. Hän voi lähettää vakoojia hahmojen perään ja saada asiamiestensä välityksellä lisätietoja näiden liikkeistä. Hän voi laatia pirullisen suunnitelman heidän päidensä menoksi ja iskeä, kun hetki on otollinen. Mutta hänen täytyy myös pitää huolta omasta turvallisuudestaan siltä varalta, että hahmot päättävät iskeä ensin.

Näiden esimerkkien kaltaisissa skenaarioissa varsinaiselle pelinjohtajalle tulee lisätöitä siitä, että hän joutuu pitämään apupelinjohtajan ajan tasalla kampanjan suhteen lähettämällä tälle säännöllisesti tietoja maailman tapahtumista. Mutta hän myös hyötyy yhteistyöstä, koska apupelinjohtajalta saa uusia ideoita, ja apupelinjohtaja voi myös jatkokehitellä hahmoaan ja tämän kontrolloimaa organisaatiota.

Apupelinjohtajalta puolestaan edellytetään riittävää tuntemusta pelimaailmasta tai edes pelin genrestä sekä nopeaa reagointia varsinaisen pelinjohtajan lähettämään informaatioon. Apupelinjohtajana toimiminen voisi sopia erityisen hyvin pelinjohtajalle, joka haluaa säilyttää tuntuman pelinjohtamiseen mutta jolla ei ole aikaa vetää omaa kampanjaa. Pelinjohtajat voivat päättää keskenään, miten käytännössä toteuttavat yhteistyönsä.

Ei-pelaajahahmon pelauttaminen apulaisella on tietenkin vain yksi mahdollinen yhteistyön muoto. Pelinjohtajat keksivät varmaan tarvittaessa muitakin. Jotkut apupelinjohtajat ehkä olisivat valmiit tekemään enemmänkin kuin vain pelaamaan yhtä hahmoa. Apua voisi löytyä esim. juonikuvioiden, henkilöhahmojen, organisaatioiden tai uskontojen suunnittelussa.

Apupelinjohtajan värvääminen voidaan suorittaa samaan tapaan kuin uuden pelaajankin hankkiminen: pelinjohtaja lähettää postituslistalle viestin, jossa ilmoittaa tarvitsevansa apupelinjohtajaa kampanjaansa, ja kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan häneen.