Toasin kootut
kohellukset
Toas on aivan kiva laitos, jonka tiskin takana istuu viattoman näköisiä tätejä. Mutta kun ongelmia tulee, meno muistuttaa lähinnä pankkialan hoitoa.

Tapaus 1

KANERVA ESKOLA

Hain heinäkuussa asuntoa. Sain soluasunnon, joka oli vain muutaman metrin päässä viimevuotisesta kämpästäni. Ajattelin, että olisi mukava päästä asumaan jo tutuksi tulleen kämppiksen kanssa ja soitin Toasille. Asia järjestyi hyvin. "Juu, sinä pääset nyt tähän vanhaan asuntoosi, kaikki on järjestyksessä."

Kun menin tekemään vuokrasopimusta, sain kuulla liikuttavan tarinan. Vanha kämppikseni oli muuttanut pois ja hänen huoneeseensa oli muuttanut tyttö. Myös tytön äiti oli saanut opiskelupaikan Tampereelta ja he halusivat asua yhdessä. Olisiko mitenkään mahdollista, että ottaisin jonkun muun vapaana olevan asunnon? Jalomielisyyteni palkittiin, sillä sain valita sillä hetkellä vapaina olevista asunoista. Päädyin asumaan kivaan, tilavaan yksiöön.

Kun sitten tapasin entisen solukämppikseni, kysyin, missä hän tällä hetkellä asuu. Hän asui edelleen entisellä paikalla, joten Toas-tätien kertomus äidistä ja tyttärestä paljastui huuhaaksi. Eihän minulla mitään valituksen aihetta ole, sillä sain solukaksion sijasta yksiön. Mutta minusta on inhottavaa, kun minulle syötetään pajunköyttä.


Tapaus 2

PAULIINA HAKALA
Kun sain tiedon pääsystäni Tampereelle, otin Toasin esitteen välittömästi käsiini ja valkkasin mieleiseni asuntokohteet. Lähetin asuntohakemukseni pikavauhtia eteenpäin.

Puolentoista viikon kuluttua aloin ihmetellä, kun asuntoasiasta ei ollut kuulunut inahdustakaan. Pirautin Toasille ja täti luurin toisessa päässä näppäili hetken tietokonettaan. Pian hän totesi: "Ei täällä kuule ole sinun hakemustasi." Minun hämmästykseni oli vielä suurempi. Kerroin, mihin kohteisiin olin hakenut, mutta tulos oli lohduton: "Ei näihin kuule ole enää mitään mahdollisuutta päästä." Tuumin sitten, että olisi kuitenkin kiva saada katto pään päälle. Täti oli samaa mieltä ja lupasi järjestää asian.

Laskettuani luurin aloin miettiä, olisiko posti voinut hukata hakemukseni. Muistin, että olin lähettänyt samalla yliopistolle paperin, jolla otin opiskelupaikkani vastaan. Soitin välittömästi tiedotusopin laitokselle, ja helpotuksekseni lappunen oli tullut perille. Teki mieleni soittaa Toasin tädille ja todeta, että "Te olette kuule hukanneet hakemukseni."

Jo seuraavana päivänä sain Toasilta hyväksymisilmoituksen. Nopea toiminta herätti epäilykseni. Rupesin etsimään Wäinölä-nimistä kohdetta Toasin esitteestä. Löytyihän se, Hervannan kohdalta...

Muutettuani lakaisin enimmät kärpäsen raadot huoneeni lattialta. Sinnikkäänä ihmisenä yritän viihtyä weikeässä Wäinölässä kevääseen saakka. En nimittäin haluaisi asioida Toasin kanssa aivan heti.


Etusivulle