Valtio-oppi

Valtio-oppi on tieteenalana kansantaloustieteen ja sosiologian ohella yksi perusyhteiskuntatiede. Tampereen yliopistossa valtio-oppi kohdistaa päähuomionsa politiikka-ilmiön moninaisuuden ja sen jatkuvan muutoksen ilmentymiin. Politiikkaa ja sen muutosta lähestytään laaja-alaisesti, mutta samalla rajatusta näkökulmasta kiinnittäen huomiota sekä uusiin poliittisen toiminnan muotoihin että vakiintuneempien poliittisten instituutioiden ja toiminnan muuttuviin merkityksiin. Globalisaatio ja Euroopan integraation syveneminen muodostavat tärkeän tutkimus- ja opetushaasteen. Keskeisenä lähtökohtana pidetään politiikan tutkimusta, joka etsii erilaisia vaihtoehtoisia politiikkakäsityksiä ja kehittää vaihtoehtoisia lähestymistapoja politiikka-ilmiön analyysivälineiksi.

Valtio-opissa pyritään tulkitsemaan valtio-opin perinteisiä peruskäsitteitä, kuten politiikkaa, poliittisuutta ja valtaa, uudella tavalla. Politiikan sektoroituminen esimerkiksi talous-, ympäristö- ja integraatiopolitiikkaan on nähty liian rajoittuneeksi, minkä vuoksi on haluttu etsiä erityistä, koko yhteiskunnan läpäisevää poliittista ulottuvuutta. Täten politiikkaa ei voida pitää yksinomaan esimerkiksi puolueiden, hallituksen ja eduskunnan harjoittamana toimintana.

Opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota opetusmenetelmien uudistamiseen mm. uuden tietotekniikan avulla. Kansainvälistä koulutusyhteistyötä kehitetään siten, että mahdollisuudet suorittaa opinnot osittain ulkomailla laajenevat ja monipuolistuvat.

Valtio-opin opiskelu Tampereen yliopistossa

Valtio-oppi, josta tieteenalana käytetään myös nimityksiä politiikan tutkimus ja politologia, tutkii politiikkaa, valtaa, poliittisia aatteita, poliittisia instituutioita ja järjestelmiä sekä päätöksentekoa ja sen vaikuttavuutta. Valtio-opin tutkimuksessa analysoidaan poliittisen osallistumisen erilaisia muotoja, poliittisen osallistumisen organisoitumista poliittisiksi voimiksi, poliittisten järjestelmien rakenteellisia piirteitä ja niiden suhdetta muihin yhteiskunnallisiin laitoksiin, poliittista päätöksentekoa ja sen vaikutuksia erilaisissa valtiollisissa ja ei-valtiollisissa poliittisissa järjestelmissä sekä poliittista ajattelua, poliittisia ideologioita ja politiikkaa koskevia filosofisia oppijärjestelmiä. Tampereen yliopiston valtio-opin opetuksessa ja tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota poliittisen elämän uusiin virtauksiin, uusiin osallistumismuotoihin, vaihtoehtoisiin politiikkakäsityksiin sekä kansainvälistymisen ja globalisaation yhteydessä esiintyviin epävarmuuden, hallittavuuden ja demokratian uudenlaisiin ongelmiin.

Valtio-opin opetus järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoina. Perusopinnoissa opiskelijoille annetaan yleiskuva poliittisen elämän keskeisistä ilmiöistä ja alan keskeisistä käsitteistä. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheeseen kuuluvissa aineopinnoissa opiskelijaa valmennetaan käsitteelliseen ajatteluun ja tutkimusmenetelmiin, minkä lisäksi opiskelija perehtyy yksityiskohtaisemmin joihinkin määrättyihin politiikan tutkimuksen erikoisalueisiin. Tarjolla olevia erikoisalueita ovat politiikan teoria, poliittinen kommunikointi ja retoriikka, kansalaisyhteiskunta ja poliittinen kansalaistoiminta, poliittiset instituutiot ja prosessit, politiikan tuotos, Suomen poliittinen järjestelmä sekä Eurooppa ja globalisaatio. Kandidaatin tutkinto huipentuu kandidaatintutkielmaseminaarissa tehtävään kandidaatin tutkielmaan.

Maisterin tutkinnossa opiskelija kehittää teoreettisia ja metodisia valmiuksiaan, perehtyy syvällisemmin johonkin määrättyyn valtio-opin erityisalueeseen ja valmistaa pro gradu -seminaarissa ohjausta saaden oman pro gradu -tutkielmansa.

Valtio-opin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua eri kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin. Yksikössä järjestetään lisäksi runsaasti englanninkielistä opetusta, ja opiskelijat voivat hakeutua myös erillisiin vieraskielisiin maisteriohjelmiin, joita oppiaine järjestää yhdessä Tampereen yliopistossa toimivan International School of Social Sciences -yksikön kanssa. Opiskelijat voivat myös hakeutua maisterivaiheen opintoihin liittyvään vapaaehtoiseen työharjoitteluun.