Sisältöön
tampereen yliopisto: johtamiskorkeakoulu: synergos - näköaloja palveluihin, johtamiseen ja hyvinvointiin: työhyvinvointi:
JohtamiskorkeakouluTampereen yliopistoJohtamiskorkeakoulu
Synergos - Näköaloja palveluihin, johtamiseen ja hyvinvointiin

Työhyvinvoinnin tutkimus

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tekemä tutkimus on pääosin luonteeltaan muutokseen ja kehittämiseen tähtäävää toiminta- ja interventiotutkimusta.

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Pienyrittäjien työhyvinvointi (Ilmarinen, 2018)

Ilmarinen lahjoitti 30 000 euroa Työhyvinvoinnin tutkimusryhmälle tutkimushankkeeseen, jossa edistetään yrittäjien työhyvinvointia ja työelämän laatua. Lahjoitus on osa Ilmarisen Suomi 100 -kampanjaa, jossa kerätään tekoja paremman työelämän puolesta.
Lahjoitus kohdistetaan tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on saada tietoa pienyrittäjien motivaatiosta ja mahdollisuuksista oman työhyvinvointinsa kehittämiseen. Lahjoitusvaroilla toteuttavassa hankkeessa kartoitetaan pienyrittäjien voimavaratekijöitä sekä sitä, mitkä ovat yrittäjien itsensä mielestä tärkeitä ja toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita heidän työhyvinvointinsa kannalta. Tarkoituksena on erityisesti selvittää, millaisten pienten askelten avulla yrittäjät voisivat parantaa työelämänsä laatua: mitä he haluaisivat kehittää ja mitä heidän on mahdollista kehittää työssään? Koska resurssit ovat pienyrityksissä usein niukat, on erityisen tärkeä keskittyä pieniin ja helposti toteutettaviin toimenpiteisiin, joiden avulla yrittäjät voivat vahvistaa omaa työhyvinvointiaan. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä pienyrittäjien kanssa ja siinä käytetään osallistavia menetelmiä. Pienyrittäjien omat tarpeet ja resurssit ovat hankkeen lähtökohtana.

Lisätietoja:
tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, p. 050 420 1532,  kirsi.heikkila-tammi@uta.fi

 

Työhyvinvoinnin, sosiaalisten verkostojen ja tuottavuuden yhteydet – tapaus Nordea Life (Työsuojelurahasto, 2016-2018)

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda uuttaa tietoa työhyvinvoinnin, työpaikan sosiaalisten verkostojen ja tuottavuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimuksen tulosten pohjalta etsitään keinoja, jolla tuottavaa hyvinvointia voidaan rakentaa ja sen esteitä poistaa palvelualan yrityksessä. Projektissa yhdistyvät organisaatiopsykologia, taloustiede ja operaatiotutkimus poikkitieteellisenä palveluliiketoiminnan tutkimuksena. Tutkimuksen juuret ovat Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa, jossa työnantajien ja työntekijäliittojen tavoitteena oli kehittää parempia työhyvinvointia, kilpailukykyä ja tuottavuutta tukevia toimintamalleja. Tutkimuksen kohteena on henkivakuutusyhtiön ja vähittäispankin muodostama kokonaisuus. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksen kanssa. (Osallistujille: tiedoksi kyselyaineiston käyttämisestä ja tieteellisen tutkimuksen rekisteriseloste)

Hanke oli esillä Vastuullisen liiketoiminnan päivillä 15.-16.3.2017.

Lisää tuottavuutta vai lisää hyvinvointia – mieluummin molempia - uutinen Finanssialan keskusliiton Uutismajakka- verkkojulkaisussa 3.5.2017

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work (Suomen Akatemia) 20162019

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimusnäyttöperusteiset ohjeet työpaikkaterveyden edistämiseen. Työpaikat yhteistyössä työterveyshuoltojen ja työsuojelun toimijoiden kanssa voivat motivoida työntekijöitä terveellisiin elintapoihin työkyvyn, työstä palautumisen ja työturvallisuuden näkökulmista. Räätälöidyistä, ammatin vaatimusten ja työn kuormittavuuden kannalta optimaalisista elintavoista tarvitaan tietoa, jota analysoimme olemassa olevista aineistoista. Ohjaus, myös videovälitteisesti, on keino edistää muutosta. Tutkimme, mikä ohjauksessa edistää muutosta vaikutettaessa ryhmien muutokseen, kulttuuriin ja sosiaaliseen tukeen. Suostuttelevat teknologiat tarjoavat myös uuden mahdollisuuden. Kehitämme ja vertaamme teknologiaintervention vaikutuksia mm. ohjaukseen erityisesti mikroyrittäjien työpaikkaterveyden edistämisen vertailututkimuksessa. Arvioimista varten tutkimme pienyrityksille sopivia taloudellisia vaikutuksia kuvaavia indikaattoreita. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Oulun yliopiston ja Kölnin yliopiston kanssa. 

USCO - Using Digital Co-Creation for Business Development (Tekes) 20162018

Tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä voidaan edistää organisaatiotasolla ja palveluiden kehityksessä. Tavoitteena on kasvattaa ja laajentaa yritysten liiketoimintaa digitalisaatiota hyödyntäen, esimerkiksi tarjoamalla uudenlaisia palveluita asiakkaille. Julkisen sektorin osalta digitaalisten palveluiden avulla voidaan sekä palvella asiakkaita paremmin että tehostaa toimintaa. Tutkimusprojektissa etsitään uutta tietoa ja kokemuksia digitaalisten, osallistavien työvälineiden ja menetelmien käytöstä. Yrityksissä otetaan käyttöön Start Up -yritys Viima Solutions Oy:n digitaalinen yhteiskehittämisen työkalu. Projektin aikana kehitetään yritysten tarpeiden mukaisesti helppokäyttöinen digitaalinen peli tai työkalu, jonka tavoitteena on edesauttaa digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä. Hankkeen osana järjestetään Cambridgen yliopistossa Englannissa yritysleirejä, joiden tarkoituksena on kehittää osallistujien kansainvälistä kilpailukykyä.

Hanke on Laurea ammattikorkeakoulun koordinoima ja toteutaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Hankkeeseen osallistuu useita erikokoisia yrityksiä: Danske Bank, Fennia, Humap Consultation, Isännöintiverkko, Kesko ja Silta Oy. Myös Verohallinto ja Keva kehittävät toimintaansa hankkeen avulla. Synergosin Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä tutkii, kuinka johtaminen, organisaatiokulttuuri ja työhyvinvointi voivat tukea organisaatioiden digitalisoitumista.

Suomalaisyritysten digitalisaatiota kehitetään miljoonan euron tutkimushankkeella, Tampereen yliopiston tiedote 10.2.2016

Opettajat digitalisoituvan työn kehittäjiksi - teknostressiä vai didaktista kukoistusta? (TSR) 2016–2017

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten koulut voivat kehittää toimintaansa siten, että digitalisoituminen tapahtuu niissä työhyvinvointia tukevasti eikä siitä muodostu uhkaa opettajan ammatti-identiteetille. Tutkimus tuottaa uutta kvantitatiivista tietoa työhyvinvoinnin, ammatti-identiteetin ja tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön (digitalisaation) yhteyksistä. Toiseksi tutkimus tuottaa kvalitatiivista tietoa siitä, mitkä tekijät voivat edistää ja ehkäistä TVT:n käyttöä kouluissa, ja miten itseohjautuvaa kehittämistä kannattaa tehdä kouluissa. Edelleen tämän tiedon pohjalta voidaan luoda alustava kuvaus kehittämisprosessista, jonka avulla kaikki Suomen koulut voivat kehittää TVT:n käyttöään. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön Tampere Research Centre for Information and media (TRIM) -tutkimuskeskuksen kanssa. 

 

Päättyneitä hankkeita

Tuottavuutta, laadukasta asiakaskokemusta ja työhyvinvointia informaatioergonomialla (Tekes, Liideri-ohjelma) 2015–2017

Hanke tarkastelee työhyvinvoinnin ja asiakastyön laadun kehittymistä informaatioergonomiaa vahvistamalla. Toimintatutkimuksellisessa hankkeessa tutkitaan informaatiokäytäntöjä ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja asiakastyön laatuun kolmessa organisaatiossa. Hankkeessa pyritään myös yhteiskehittämisen menetelmin parantamaan osallistuvien organisaatioiden informaatioergonomiaa niin, että informaatiokäytännöt ja työn tekemisen tavat tukevat työhyvinvointia ja asiakastyötä mahdollisimman hyvin.

Turva mukana työelämän tutkimushankkeessa - Ainutlaatuinen tilaisuus kehittyä ja kehittää, Turvatiimi 4/2014

 

HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous (Tekes, Liideri-ohjelma) 2014–2015

HYVE 2020 tarkasteli uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen, työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista. Tulevaisuuden työssä individualisoitumisen, monipaikkaistumisen ja moniarvoistumisen trendit asettavat haasteita työelämässä tapahtuvalle, työn merkityksellisyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeälle yhteisöllisyyden rakentumiselle. Hyvän työelämän ehdot ja uudet työelämän hyveet ovat edellytyksiä kestävälle taloudelle ja menestykselle. Tutkimuskysymykset käsittelevät yhteisöllisyyden rakentumista uutta työtä koskevissa teorioissa, uudenlaisissa tiloissa ja työpaikoissa sekä työntekijöiden kokemuksissa. Yhteisöllisyyden rakentumista tutkitaan etnografian, toimintatutkimuksen ja käsiteanalyysien menetelmin. Aineistoa kerätään erilaisissa työpaikoissa ja työtiloissa Suomessa, Tukholmassa ja New Yorkissa. Tutkimustuloksina saadaan uutta tietoa siitä, miten osallisuus ja kuuluminen, eräänlainen työntekijäkansalaisuus,  rakentuvat tulevaisuuden työssä. Tutkimushankkeeseen nivoutuu käytännön kehittämishankkeita. Tutkimushankkeeseen osallistuu tutkijoita neljästä eri tutkimusorganisaatiosta. Tutkimusaineistot kerätään yhteistyössä, ja tutkijat eri organisaatioista käyttävät osin yhteisiä aineistoja.

Rennosti ja läsnäolevasti sahalla. Aikalainen 7.4.2014

Kohtaamistaloudessa lisäarvo syntyy epämuodollisesta vuorovaikutuksesta, HYVE-tutkimuskonsortion tiedote 8.2.2016

 

Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? (KAKS) 2013–2015

Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa toteutettavassa hankkeessa luotiin kaupunkiorganisaatiolle sopiva, uudenlainen malli työhyvinvoinnin johtamiseen. Käytännössä rakennetaan esimiesten käyttöön sähköinen ja ketterä työhyvinvoinnin kehittämistyökalu. Työkalun perusidea on muotoiltu työpajoissa yhteiskehittämisen ja arvostavan haastattelun periaatteita yhdistäen. Työkalu antaa perustietoa työhyvinvoinnista, mahdollistaa työhyvinvoinnin tutkimisen sekä opastaa esimiestä ratkaisukeskeiseen ja voimavaralähtöiseen työelämän kehittämiseen.

Mäkiniemi, J.-P. & Heikkilä-Tammi, K. 2014. Measuring and developing wellbeing at work with co-creation and positive approach. Wellbeing at Work 2014 conference, May 26th-28th, Copenhagen, Denmark.

Espoossa kehitetään pika-apua työhyvinvoinnin tueksi. Polemiikki 2/2014

Mäkiniemi, Jaana-Piia, Heikkilä-Tammi, Kirsi & Manka, Marja-Liisa (2015). Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia? Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 92.

Uusi instrumentti työhyvinvoinnin parantamiseen. Kuntatyönantaja 1/2016.

 

Työhyvinvoinnin ennakoiva mittaaminen ja johtaminen - DIGILE Wellness Services (Tekes) 2013–2015

Tekesin rahoittamana DIGILE - ohjelman puitteissa toteutettavassa hankkeessa tutkittiin tiedonlouhinnan mahdollisuuksia työhyvinvoinnin johtamisessa ja yrityksen sisäisten ja ulkoisten tietovarantojen (ns. big data) hyödyntämisessä. Toteutamme hanketta yhetistyössä mm. ProImpact Oy:n, Mobile Wellness Solutions MWS Oy:n, Tampereen teknisen yliopiston, Turun yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa.

 

Inhimillinen pääoma - työhyvinvointia, kilpailukykyä, pidempiä työuria? (STM) 2014

Selvityksessä kartoitettiin viimeaikaisen tutkimuksen valossa inhimillisen pääoman osa-alueiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työurien kestoon sekä etsitään käytännön keinoja inhimillisen pääoman kehittämiseksi.

 

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä: Työelämä 2020 -esiselvitys (ESR, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) 2014

Selvityksessä kartoitetaan Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yritysten työelämä- ja työhyvinvointiosaamisen tilaa ja kehittämistarpeita. Selvitys toimii alueellisena lähtötilannemittauksena Työelämä 2020 -aluetyöryhmän toiminnalle sekä tuotaa tietoa yrityskohtaisen ja alueellisen kehittämistyön suunnittelua sekä käynnistämistä varten.

Larjovuori, R.-L., Bordi, L. & Heikkilä-Tammi, K. 2015. Etelä-Pohjanmaan pk-yritysten työhyvinvoinnin kehittäminen. Selvitys palvelutarjonnasta. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto.

Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010–2013 (STM) 20132014

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa selvityksessä tarkasteltiin suomalaisen työhyvinvointitutkimuksen luonnetta vuosina 2010–2013. Käytännössä analysoitiin mm. sitä, millaisia aiheita ja teemoja on tutkittu sekä millaisia käytännön keinoja tutkimusten perusteella voidaan esittää työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Lisäksi annettiin ehdotuksia ja suosituksia liittyen tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön. Selvitys oli jatkoa STM:n Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painoalueet terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta-raportille.

Mäkiniemi, J.-P., Bordi, L., Heikkilä-Tammi, K., Seppänen, S. & Laine, N. 2014. Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010–2013. Tampere: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Mäkiniemi, J.-P., Laine, N., Bordi, L. & Heikkilä-Tammi, K. 2014. Wellbeing at work research in Finland 2010 - 2013 – A Review. Wellbeing at Work 2014 conference, May 26th-28th, Copenhagen, Denmark.

 

LeadEmo – edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi (Tekes) 2011–2013

Tutkimushankkeen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten esimiesten tunneosaamista ja kehittää oppimisympäristö, jossa esimiehet harjoittelivat tunne- ja vuorovaikutustaitojaan omiin mittaustuloksiinsa pohjautuvin harjoittein. Tutkimuksessa hyödynnettiin videoanalyysiä ja edistyneitä neuro-psykofysiologisia mittauksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös psykologisen pääoman kasvattamisen keinoja.

Ravaja, N., Salminen, M., Saarinen, M., Manka, M.-L., Bordi, L., Manka, M. & Heikkilä-Tammi, K. 2014. LeadEmo - Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi. Aalto-yliopisto & Tampereen yliopisto.

Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Tunnetaitojen kehittäminen verkossa - case-tutkimus esimiehille suunnatusta oppimisympäristöstä. Työelämän tutkimuspäivät 2013, konferenssiesitys.

Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Learning emotional skills online - participants' experiences of an e-learning program for managers and supervisors. ICERI2013 Proceedings. ICERI2013 - 6th International Conference of Education, Research and Innovation, Seville 18th-20th November 2013. (Conference presentation)

 

Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona (TSR) 2011–2012

Tutkimushankkeessa selvitettiin, mitä eri sukupolviin kuuluvat odottavat hyvältä johtajuudelta. Tutkimus liittyi keskusteluun työurien pidentämisestä ja erityisesti työssä jatkamisesta, sillä aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että johtamiskäytännöt ja -tavat ovat oleellisia työssä jatkamisen edistäjiä. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin arvostavan haastattelun menetelmää.

Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K., Manka, M.-L. & Bordi, L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona - Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto.

Building Relational Leadership Practices - an Action Study of Leading the Members of Various Age Groups in Three Organizations. Wellbeing at Work Conference 2012, Manchester, England, 21 - 23 May 2012. Poster. Posterin sisältö tekstitiedostona.

Heikkilä-Tammi, Kirsi, Nuutinen, Sanna, Manka, Marja-Liisa, Manka, Marjut & Bordi, Laura 2011. LEADERSHIP AND THE GENERATIONS’ WORK-RELATED WELL-BEING. Paper presented in NES, 43rd Annual Conference of the Nordic Ergonomics Society, Oulu, Finland, 18 - 21 September 2011.

Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K., Manka, M.-L. Bordi, L. 2011. Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona. Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 3/2012. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Työelämän tutkimuskeskus.

Vuorovaikutteista johtajuutta etsimässä. JOIKU 10/2011.

Hyvä esimies muuntuu moneksi. JYTY 3, 2012.

Paremmaksi pomoksi. Advokaatti 5, 2012.

Halutaan kuunteleva pomo. Arvo, toukokuu 2012.

Pomo kutsuu, pelottaako? Savon Sanomat 25.1.2016

 
/synergos/tyohyvinvointi/tutkimus.html
Ylläpito: jkk.info@uta.fi
Muutettu: 8.9.2017 9.57 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti