Sisältöön
tampereen yliopisto: johtamiskorkeakoulu: hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2017: työryhmät: työryhmä 7:
JohtamiskorkeakouluTampereen yliopistoJohtamiskorkeakoulu
Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2017


Työryhmä 7: Abstraktit

Prosessi- ja palvelutarvelähtöinen strateginen johtaminen. Rekisteri- ja arviointitutkimus iäkkäiden asiakas- ja palvelutarveohjauksen toteutumisesta Pirkanmaalla ja Kainuussa
Rauha Heikkilä

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asiakaslähtöisestä strategisesta johtamisesta ja iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeisiin perustuvista palvelukokonaisuuksista maakunnan ikäihmisten palveluihin.  Asiakaslähtöisyys tässä tarkoittaa, että henkilöt nähdään oman hyvinvointinsa asiantuntijoina ja he osallistuvat koko palveluprosessiin. Tarvitaan tutkittua tietoa ja yhteistä käsitystä palvelujen järjestäjillä siitä, mitä asiakaslähtöinen strateginen johtaminen tarkoittaa toiminnallisella tasolla. Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvata prosessilähtöisen strategisen johtamisen toteutumista Pirkanmaan ja Kainuun maakunnan ikäihmisten palveluissa sekä selittää siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  1. Millaisia palveluntarpeita iäkkäillä henkilöillä on eri palveluprosesseissa?
  2. Mitä palveluprosessien ja iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden alueelliset erityispiirteet ovat?
  3. Miten prosessilähtöisessä strategisessa johtamisessa toteutuu asiakaslähtöisyys?

Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden segmentointiin ja palveluprosesseihin käytetään THL:n RAI-järjestelmän käyttöönotto ja pitkäaikaishoidon benchmarking- ja Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriä. Toiseen tutkimuskysymykseen Pirkanmaan ja Kainuun maakuntien palveluprosessien ja iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden alueellisista erityispiirteistä käytetään THL:n RAI-järjestelmän käyttöönotto ja pitkäaikaishoidon benchmarking-, Sosiaali- terveydenhuollon hoitoilmoitus- ja Vanhuspalvelujen tila -rekisteriä. Muita tiedonlähteitä ovat Kainuun ja Pirkanmaan maakuntien dokumentit, politiikka-asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset.  Maakunnan iäkkäiden palvelukokonaisuuksien erilaisten toteuttamistapojen tarkastelussa tutkimus on ilmiötä etsivää, tunnistavaa ja tutkimusotteeltaan kartoittavaa ja kuvailevaa. Kolmanteen tutkimuskysymykseen prosessilähtöisestä strategisen johtamisen toteutumisesta Pirkanmaan ja Kainuun maakunnissa saadaan tietoa teemahaastattelemalla johtavia viranhaltijoita, joilla on merkittävä rooli maakunnan strategisessa johtamisessa.

Tämä tutkimus on organisaatiotutkimus, missä sovelletaan kontingenssiteoriaa. Teorian perusajatuksena on, että organisaation muuttujat (toiminnan varmuus ja vaihtelevuus, strateginen tila, organisaation sisäinen tila) ovat monitahoisessa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa ja ympäristön toimijoihin. Organisaatio toimii tehokkaasti, jos organisaation sisäinen tila ja prosessit on sovitettu ulkoisiin vaatimuksiin. (Lawrence & Lorsch 1967.) Prosessilähtöinen strateginen johtaminen keskustelee ympäristön kanssa ja on jatkuvassa valmiustilassa strategian vaatimiin muutoksiin (Mintzberg 1998).

Kuntien hyvinvoinnin edistäminen – yhteistyö, kumppanuus ja strategiaperustaisuus
Jaana Leinonen

Kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjinä on merkittävä. Niin kuntalaki kuin terveydenhuoltolakikin velvoittavat kuntia huolehtimaan kuntalaistensa hyvinvoinnista sekä edistämään väestönsä terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta. Lain mukaan kuntien on nimettävä hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä asetettava strategisessa suunnittelussaan paikallisiin tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi kunnat ovat velvoitettuja tekemään aktiivista hyvinvoinnin edistämisen yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Kunnat tekevät hyvinvoinnin edistämistyötä vaihdellen ja eritasoisin orientaatioin. Aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet kehittämistarpeita esimerkiksi poikkihallinnollisuuden ja ylipäätään osallisuuden vahvistamisessa osana edistämistyötä, johtamisvastuiden ja ohjaamisen selkeyttämisessä sekä hyvinvointitiedon systematisoinnissa. Haasteena kunnissa on myös resurssien puute sekä hyvinvoinnin johtamisen ja edistämisen irrallisuus talouden ja toiminnan suunnittelusta.

Tutkimuksessamme tarkastelemme kuntien hyvinvoinnin edistämistä, empiirisenä aineistona ja analyysikohteena Pohjois- ja Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen kuntien 2013-2016 laajat hyvinvointistrategiat. Tutkimustehtävänä on analysoida hyvinvoinnin edistämisen yhteistoiminnallisuutta ja strategista orientaatiota. Kyse on siis siitä, millaisilla osallisuus- ja kumppanuusrakenteilla sekä käytännöillä hyvinvointistrategiaa laaditaan ja toteutetaan, sekä muun muassa siitä, miten suunnitelmallista ja proaktiivista strategiatyö tällä hetkellä on. Analyysi perustuu kypsyysanalyysiin jossa yhteistoiminnallisuutta ja strategista orientaatiota arvioidaan neljällä kypsyystasolla (alkava, kehittyvä, hyvä, optimaalinen).

Analyysimme tulokset osoittavat kuntien hyvinvoinnin edistämisen yhteistoiminnallisuuden ja strategisuuden olevan pääasiassa sekä alkavalla että kehittyvällä tasolla. Vaikka kumppanuuksien merkitys tiedostetaan, asemoituu edistäminen varsin usein edelleen siilomaisiin rakenteisiin ja hallintokeskeisiin toimintatapoihin. Myös kuntien strategiakäytännöt ovat vielä kehittymättömiä ja vasta jäsentymässä olevia eikä hyvinvoinnin edistäminen näy tiiviinä strategisena toimintana. Moniäänisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta hyvinvoinnin edistämisessä voitaisiin vahvistaa esimerkiksi sosiaalisen markkinoinnin välineitä hyödyntämällä. Toisaalta strategiatyössä kunnilta edellytetään perinteisen strategia-ajattelun sijaan ymmärrystä strategiatyöstä laajana, hajautettuna ja kokemusperäisenä toimintana käytänteineen.

Kuntajohtajan johtoryhmän rooli ja ryhmän merkitys sen jäsenille
Reijo Siltala & Jenni Airaksinen

Tutkimus jakaantuu katsaukseen aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, empiiriseen tutkimukseen ja johtopäätöksiin. Teoreettisessa osiossa luodaan yleiskäsitys kuntajohtajan johtoryhmästä ja sen roolista organisaatiossa. Johtoryhmien roolia käsitteleviin teorioihin pohjautuen selvitellään, miten eri jäsenet johtoryhmän voivat kokea.

Tarkoituksena tutkimuksessa on selvittää johtoryhmän roolia ja merkitystä sen jäsenille. Tutkimusongelman voi kiteyttää seuraavasti: Mikä on kuntajohtajan johtoryhmän merkitys sen jäsenille?

Empiirisen tarkastelun kohteena ovat Satakunnan maakunnan kuntien (n=17) johtoryhmät, joiden jäsenten näkemyksiä johtoryhmän merkityksestä selvitettiin lomakekyselyn avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella kuntajohtajan johtoryhmän merkitys sen jäsenille on hyvin tärkeä. Väittämät tarpeellisuudesta ja merkityksestä saivat vastauksissa korkeita arvoja. Kuntajohtajan johtoryhmässä saadaan vertaistukea ja tehdään asioita yhdessä. Erityisesti yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu.

Tulosten perusteella johtoryhmä on jäsenilleen myös tiedon jakamisen ja tiedon saamisen paikka. Samoin valtaosa vastaajista kokee johtoryhmän paikaksi, jossa on mahdollista jakaa omaa osaamistaan.  Strategian osalta johtoryhmän rooli koetaan enemmän kehittämisen kuin toteutumisen valvomisen paikkana.

Henkilöstöjohtaminen erilaisilla kehityspoluilla – case -tutkimus kuudessa kunnassa
Riitta Viitala

Kuntakentässä on voimakkaan muutoksen alla moni asia: mitä kuntaorganisaatiossa tehdään; miten asiat tehdään; minkälaisin voimavaroin ja esimerkiksi osaamisen varassa tehdään; kenen kanssa tehdään ja missä tehdään. Henkilöstöjohtamisella on tässä murroksessa ratkaiseva rooli. Henkilöstöjohtamisella (Human Resource Management, HRM) huolehditaan, että organisaatiossa on oikea määrä oikeanlaista työpanosta oikein kohdennettuna ja edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle osaavan, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön kautta. Henkilöstöjohtaminen toteutuu henkilöstökäytäntöjen kautta (HR practices), joita ovat henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, suoriutumisen johtaminen, palkitseminen, osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnista huolehtiminen, kyvykkyyksien johtaminen sekä henkilöstön siirto- ja vähennysprosessit. Henkilöstöjohtaminen voi olla laadultaan hyvää tai huonoa, ja se voi luoda vahvoja tai heikkoja lähtökohtia tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiselle.

Verkostoprojektissa ’USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen 2015–2016’ ennakoitiin kuntien tulevaisuutta. Siihen osallistui 30 kunnan ja kaupungin poliittista ja ammatillista johtoa, Suomen Kuntaliiton ja FCG:n asiantuntijoita ja Tampereen yliopiston tutkijoita. Luovien menetelmien avulla ryhmässä hahmoteltiin vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuntakuvia pienille kunnille, keskikokoisille kunnille sekä kaupungeille. Työryhmän Edellä Lopputuotos tarjoaa hyvät lähtökohdat sen tarkentamiseen empiirisesti, minkälaisia henkilöstövoimavaroja ja minkälaista henkilöstöjohtamista eri kuntakuvissa voisi olla.

Tässä artikkelissa verkostoprojektin hahmottelemia kuntakuvia syvennetäänkin valitsemalla tarkasteluun kuusi erilaista kuntaa, joiden voisi olettaa kulkevan kohti kuutta projektissa hahmoteltua erilaista kuntakuvaa.  Lähempään tarkasteluun etsitään tulevaisuuden kuntakuvat -mallin jokaisesta kolmesta nelikentästä kaksi kuntakuvaa ja niitä muistuttavaa kuntaa, jotka poikkeavat toisistaan molempien ulottuvuuksien osalta. Niitä tarkastellaan henkilöstöjohtamisen näkökulmasta vertaillen. Kunnat kuvataan niin yleisellä tasolla, että kuntia ei voi tunnistaa.

Vastauksia etsitään kysymykseen ”miten kuudessa erilaisilla kehitysurilla olevassa kunnassa valmistaudutaan henkilöstöjohtamisen keinoin erilaisiin mahdollisiin kuntatulevaisuuksiin?”. Käsillä oleva tutkimusartikkeli perustuu ”Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella” (KuntaHejo) hankkeeseen, jossa selvitetään henkilöstöjohtamisen tilaa, kehitystarpeita sekä voimavaroja kunnissa. Aineisto on koottu yksilöhaastattelujen ja sähköisen kyselyn kautta kunnanjohtajilta ja henkilöstöjohtamisesta erityisesti vastaavilta viranhaltijoilta, esim. henkilöstöjohtajilta ja -päälliköiltä. Kunnat ovat Kuntaliiton Arttu 2 –ohjelmaan kuuluvia kuntia, jotka sijoittuvat eri puolille Suomea. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällön analyysiä ja tutkimusasetelmana on vertaileva case -tutkimus.

 








 
Johtamiskorkeakoulu
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO
puh. (03) 355 111 (vaihde)
Ylläpito: jkk.info@uta.fi
Muutettu: 9.11.2017 10.04 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti