Sisältöön
tampereen yliopisto: johtamiskorkeakoulu: tutkimus: tutkimusohjelmat: tila ja poliittinen toimijuus:
JohtamiskorkeakouluTampereen yliopistoJohtamiskorkeakoulu
Tila ja poliittinen toimijuus

Meneillään olevat hankkeet

Sexuality, Migration, and the Urban Politics of Difference and Encounter
This project is developing a queer-political approach to the geographies of difference and encounter in the context of public debate and scholarly work on migrant settlement, reception, and citizenship. Building on queer work highlighting the mutual constitution of sexuality and race, this project approaches sexuality as an aspect of urban ‘diversity’ that is still often ignored in broader discussions around migrant integration and multiculturalism. Drawing on interviews with racialized queer migrants living in Sydney, Australia, this project examines how queer spaces figure into the settlement and reception experiences of queer migrants, as well as how sex and dating become important contexts for encounter across difference. This research aims to develop a better understanding of queer migrants’ experiences of citizenship and exclusion at the intersection of race and sexuality, as well as an analysis of the place of sexuality in all migrants’ experiences of settlement and reception. More broadly, it will highlight how regimes of racialization and sexual normativity shape the opportunities and obstacles that migrants face as they work to make a place for themselves in receiving societies.

Researcher: Derek Ruez
Duration: 01.05.2017–31.10.2018
Funding: Academy of Finland, RELATE Centre of Excellence

Yksin tulleiden lasten ja nuorten ylikulttuurisen kuulumisen tukeminen (TRUST)
Vuoden 2015 aikana yli 95 000 yksin tullutta pakolaislasta ja –nuorta haki turvapaikkaa Euroopasta. Hakijoiden määrän yllättävä kasvu johtuu pitkittyneistä sodista ja konflikteista Lähi-idässä ja Afrikassa. Nykyiset suojelu- ja integraatiotoimenpiteet useissa EU-maissa eivät ole pystyneet reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen kestävästi. TRUST-projekti perustuu yhdessä oppimiseen yksin tulleiden ja käytännön hoivassa vastaavien yhteistyökumppaneiden kanssa. TRUST kehittää uusia käytännön työkaluja, joiden avulla yksin tulleita voidaan tukea ja suojella entistä huomioivammin vastaanottavissa yhteiskunnissa. Projektissa keskitytään tunnistamaan ja tukemaan yksin tulleiden ylikulttuurisia ja ylipaikallisia kuulumisen käytäntöjä. Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa toteutettavien kokeiluiden ja pilottien avulla TRUST luo ensikäden tietoa tavoista, joilla sosiaalinen integraatio ja kuuluminen voidaan rakentaa sisään hoivakäytäntöihin ja politiikkoihin. Tutkimus toteutetaan Johtamiskorkeakoulussa ja TRANSIT tutkimuskeskuksessa.

Researchers: Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen (johtaja), Kristiina Korjonen-Kuusipuro (tutkijatohtori),  Jaakko Tuominen (tutkimusapulainen)
Duration: 1.10.2016–31.9.2018
Funding: Academy of Finland, key project funding

Using geosocial realities to do altergeopolitics: international accompaniment for peace in Colombia
This project extends the argument for understanding some nonviolent activism as altergeopolitics by thinking through how the geopolitical, geoeconomic, and geosocial are entangled – and how these connections are leveraged and perhaps reworked by those doing altergeopolitics. Empirically this work focuses on international accompaniment, and in particular how it is shaped by global dynamics of race. International accompaniment is a strategy whereby accompaniers who are less at risk serve as what are sometimes called 'unarmed bodyguards' for peace and justice activists in conflict zones. The accompaniers are less at risk because they have various entangled privileges (usually race, class, and passport, i.e. being from the global North), and because they use that position to pressure various state entities (going from North to South) to ensure both their security and that of the person or community they are accompanying. Accompaniment in Colombia is drawn in to the racially charged geographic imaginary of tropicality that, while not as frequently studied, appears to be as global and enduring as Orientalism. In Colombia it has taken a particular form, where the higher areas in the Andes mountains are imagined as more European, because they are cooler, and the hotter lowlands are imagined as more savage and violent. This is a geosocial dynamic where global and local logics of practice differ, and this work turns to how accompaniers navigate and leverage these in their daily practices.

Researcher: Sara Koopman
Duration: 15.08.2016–31.12.2016
Funding: Academy of Finland, RELATE Centre of Excellence

Spaces of Post-Socialism: Transitional Justice in Yugoslavia's Successor States
The European integration project was conceived as an antidote to a troubled past, especially during the first half of the twentieth century. In fact, its very raison d'être was to overcome burdensome heritage and to avoid once and for all future wars and authoritarian regimes. This was true not only in relation to and in the aftermath of WWII and the Holocaust, but also with regard to the Southern and Eastern enlargement rounds, which were inter alia motivated by embracing European countries that had left behind the yoke of authoritarianism and/or totalitarianism. This European enlargement and integration project has gone largely unchallenged, until recently. In 2014 to openly question the ‘transition’ to capitalism and the expansion of the new Europe post-1989 – and an expanding neoliberal European Union – became commonplace in Yugoslavia’s successor states. Resistance sprang from Zagreb to Ljubljana, from Skopje to Sarajevo, as popular movements across the region responded to two common enemies, rapacious neoliberal capitalism and the post-democratic governance of corrupt and continually divisive elites. And as such, instead of division and fragmentation – the common language of Balkanist literature and a long-held Orientalist perception of the Balkans from a Western viewpoint – citizen-activists in the post-socialist Yugoslav successor states entered an era of multicultural and multiethnic resistance, treading a path towards a future of justice and democracy beyond national borders and territorial disputes. Spaces of Post-Socialism is as a result, an important and timely initiative for understanding transitional justice post-Yugoslavia, grass-roots political movements in the post-socialist successor states of the ex-Yugoslavia, the ‘transition’ to capitalism and its discontents, and everyday spaces of post-socialism in the ex-Yugoslavia and post-socialist spaces beyond its former territory.

Researcher: James Riding
Duration: 01.08.2016–31.12.2016
Funding: Academy of Finland, RELATE Centre of Excellence

Pakolaisavun uudet tilat: innovatiivisuus ja humanitaarinen ajattelu Lähi-Idän pakolaiskriisissä (SA295297)
Tutkimushankkeessa tarkastellaan teknologisten ja sosiaalisten innovaatiopolitiikkojen käyttöä humanitaarisen avun annossa Lähi-Idän pakolaiskriisin kontekstissa. Lähtökohtana esitetään, että näiden politiikkojen vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota humanitaarisen työn tilallisiin ja materiaalisiin ulottuvuuksiin, jotka määrittelevät pitkälti avunannon lopputuloksia. Teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot eivät ole ainoastaan uusia yleisten ja erityisten humanitaaristen tavoitteiden saavuttamisen keinoja, vaan ne voivat muokata perustavalla tasolla avunantojärjestöjen ja avunsaajien suhteita. Näihin kysymyksiin pureudutaan hankkeessa etnografisen tutkimuksen keinoin tarkastelemalla Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) innovaatiotoimiston toimintaa Jordanian ja Libanonin pakolaisasutusalueilla. Huomio kohdistetaan erityisesti informaatioteknologioiden käyttöön ja pakolaisten toteuttaman pienimuotoisen yritystoiminnan tukemisen menetelmiin.

Researcher: Elisa Pascucci
Duration: 01.09.2016–19.08.2019
Funding: Academy of Finland, Postdoctoral project

MALPE-koordinaatiosta integroivaan visiointiin (BEMINE) (SA303550)
Suomen kaupunkiseuduille on kehitetty MALPE-toimintamallia pyrkimyksenä sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelunäkökulmia valtion ja kuntien yhteistyönä. Tästä mallista ponnistaen hanke pyrkii 1) kokoavaan käsitykseen Suomen kaupungistumisprosesseista ja kasautumisdynamiikoista - eurooppalaiseen kehitykseen vertaillen ja tarkastellen niiden kytkentöjä kestävyyteen, toimivuuteen ja elinvoimaisuuteen; 2) näkemyksellisyyteen epäselvyyksistä, jotka liittyvät poliittiseen toimijuuteen, tiedonhallintaan ja eri politiikkatoimien koordinaatioon nykyisessä MALPE-työssä sekä 3) kehittämään normatiivisia ratkaisukeinoja näihin kehityskulkuihin kiinnittymiseksi. Näitä tutkimuksellisia oivalluksia hyödyntäen hanke pyrkii 4) kytkemään laadullisesti uutta tietoa hallintosektoreiden ja –tasojen yhteiskoordinoinnissa ja 5) tuottamaan luovan yhteiskehittelyn menetelmin politiikka- ja suunnittelusuosituksia MALPE-työhön osallistuneille kaupunkiseuduille.

Tutkijat: Jouni Häkli (johtaja), Pia Bäcklund, Kirsi Pauliina Kallio, Olli Ruokolainen
Kesto:
01.04.2016–31.3.2019
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, STN

Rajanylityksiä, diasporan tiloja: paperittomien siirtolaisten EU (SA275307)
EU:n alueella elää arviolta 3,8 miljoonaa paperitonta siirtolaista, joiden sosiaaliset oikeudet ovat viime aikoina nousseet tutkimuskysymyksiksi, mutta joiden arjen maantieteestä tiedetään edelleen hyvin vähän. Kuinka he selviävät kaupunkitiloissa, joissa heitä ei virallisesti ole olemassa ja joissa heidän ei tulisi näkyä? Tutkimus kartoittaa paperittomien arkea eri osissa EU:ta ja tuo esille, 1) kuinka kansalliset maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikat muokkaavat paperittomien tilallisia käytäntöjä paikallisesti ja 2) mitä nämä diasporan tilat puolestaan kertovat parhaista käytännöistä EU:ssa. Tutkimusote on korostetun tilallinen, mutta liikkuu kaupunkimaantieteen lisäksi muuttoliike- ja kehitystutkimuksen rajapinnassa. Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat näkyvyys, liikkuvuus, liikkuvat metodit, vallan rekisterit, kehitys sekä oikeus kaupunkitiloihin.

Tutkija: Inka Kaakinen
Kesto: 01.01.2016–31.12.2018
Rahoittaja: Suomen Akatemia, Tutkijatohtorin projekti

Päättyneet hankkeet

Urbaaninen viherympäristön hallinta - suunnittelun tietopohjan rakentuminen institutionaalisen epäselvyyden kontekstissa
Hankkeessa tutkitaan millä tavalla suunnittelun käytäntöihin rakentuu patologisia tilanteita tai todellisuuden lukkoja sellaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa, jota leimaa moninaisuus niin suunnittelun toimintaympäristön kuin toimijajoukonkin osalta. Patologisilla tilanteilla tarkoitetaan tiedostamattomia, keskenään ristiriitaisia toimintatapoja ja todellisuuden lukoilla käytäntöjä, jotka tunnistetaan hallinnon sisällä ongelmiksi, mutta ongelmien rakentumisen prosessi ja näin myös niiden ratkaisukeinot ovat vaikeasti paikannettavissa. Tarkastelun ytimessä on se, miten nämä vaikuttavat suunnittelun tietopohjan sisältöön ja laatuun ja  erityisesti asukkaiden kokemuksellisen tiedon merkitykseen. Tutkimusasetelma tekee näkyväksi millaisia tiedon olemukseen ja hyödyntämiseen liittyviä eksplisiittisiä ja implisiittisiä rajauksia nykyisiin käytäntöihin on muodostunut ja miten ne ehdollistavat sekä suunnitteluprosessien demokraattisuutta että samalla myös ”tavoiteltavan” viherympäristön määrittymistä. Hanke nojautuu suunnitteluteoreettisiin tulkintoihin demokraattisista prosesseista sekä kokemuksellisen tiedon käsitteen soveltamiseen myös julkishallinnon sisäisen toiminnan analysoimisessa.  

Tutkija: Pia Bäcklund
Kesto: 1.8.2015–31.3.2018
Rahoittaja: Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Strateginen maankäytön suunnittelu toimijuuksia muokkaavana skenaariotarinoiden kerrontana: haaste legitimaatiolle?
Strategisuus maankäytön suunnittelussa on viime vuosina korostunut osana yhteiskunnan managerialistista käännettä. Erilaisia vapaamuotoisia suunnitteluinstrumentteja on sisällytetty suunnitteluun mukaan korostaen tarinallista suunnitteluotetta. Näiden strategisen suunnittelun uusien muotojen suhde lakisääteiseen suunnittelujärjestelmään on kuitenkin jäänyt epäselväksi, erityisesti liittyen suunnittelun legitiimisyyteen. Tutkimuksessa etsitään keinoja integroida vapaamuotoiset ja lakisääteiset strategisen maankäytön suunnittelun muodot suunnitteluprosessien legitimaation paremman hallinnan kannalta tarkastellen 1) osallisten oikeuksia ja vastuita, 2) demokratiaa ja valtaa sekä 3) tiedon muodostusta. Tutkimukseen sisältyy Tampereen Tammelaan kohdistuva case-tutkimus sekä Suomen kaupunkiseuduille laadittujen epämuodollisten rakennemallien analyysi. Hanke toteutetaan kahdessa tutkimusryhmässä, Aalto yliopiston (konsortion johtaja prof. Raine Mäntysalo) ja Tampereen yliopiston (osahankkeen johtaja dosentti Helena Leino) yhteistyönä.

Tutkija: Pia Bäcklund
Kesto: 1.9.2015–31.3.2018
Rahoittaja: Suomen Akatemia

Lapsuudessa koetun pakotetun siirtymisen ylikulttuuriset muistot: tunne-tilallisia käytäntöjä jäljittämässä (SA266161)
Pakotettu siirtyminen muuttaa yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisia ja tilallisia kokemuksia. Kysymys kuulumisesta johonkin yhteisöön ja paikkaan tulevat haastetuiksi. Pakotettu siirtyminen vaikuttaa ihmisten elämään pitkäkestoisesti. Tässä tutkimuksessa keskitytään pakotetun siirtymisen pitkäkestoisiin tilallisiin kokemuksiin ja kehollisiin tunteisiin. Tutkimuksessa analysoidaan aikuisten muistoja lapsuudessa koetusta pakotetusta siirtymisestä ja sitä kuinka näitä lapsuusmuistoja uudelleen tuotetaan visuaalisessa kulttuurissa. Tämä kaksitahoinen näkökulma mahdollistaa kehollisten muistojen sekä tunne-tilallisten taktiikkojen tarkastelun, joissa kuulumisen paikkoja ja siteitä rakennetaan. Tutkimus osoittaa, kuinka pakotetun siirtymisen muistelukäytännöt ovat ylikulttuurisia. Tämä uusi ymmärrys selventää moniulotteisen kuulumisentunteen syntyä ja luo mahdollisuuksia ymmärtää aiempaa laajemmin, miksi pakotettu siirtyminen vaikuttaa niin syvästi yksilöihin ja kulttuurisiin yhteisöihin.

Tutkija:  Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen
Kesto:
01.09.2013–31.08.2018
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Akatemiatutkijan projekti

Poliittinen osallisuus lapsen oikeutena (SA258341)
Tutkimuksessa perehdytään laajamittaisesti lasten ja nuorten poliittisen toimijuuden problematiikkaan. Painopisteenä on lasten ja nuorten asemien, roolien, suhteiden ja toiminnan tarkastelu heidän elämismaailmoistaan käsin, suhteessa transnationaaleihin hallinnollisiin ja poliittisiin yhteisöihin, joiden jäseniä lapset niinikään ovat sekä aktiivisina toimijoina että sosiaalistavan toiminnan kohteina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on teoretisoida lasten ja nuorten poliittista toimijuutta kontekstisidonnaisesti, kehittää teoreettisesti perusteltu metodologinen malli ja menetelmiä lasten ja nuorten poliittisen toimijuuden empiiriseen tutkimukseen sekä tuottaa uutta tietoa ja toteuttaa vertailevaa analyysiä lasten kokemuksellisista poliittisista yhteisöistä ja heidän eletyista poliittisista maailmoistaan. Hankkeen tulokset tulevat vaikuttamaan merkittävästi tutkimukseen, jossa pyritään ratkaisemaan lasten ja nuorten sosiaalistamisen, sosiaalistumisen, toimijuuden ja osallistumisen monimutkaista problematiikkaa.

Tutkija: Kirsi Pauliina Kallio
Kesto:
01.01.2013–31.12.2017
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Akatemiatutkijan projekti

Child politics: Nation, place-making and subjectivity
By bringing together current approaches in the study of nationalism and study of childhood and children, this project explores the manifold relations between nation, childhood and children. Nation and childhood provide frames of reference for societies, place, subject formation, actions, and particular morals and ethics. Nationally established and administered institutions make nationhood a powerful but mostly invisible shaper of social relations, practices, places and materialities. Such a framing is an inescapable part of the daily lives and activities of children, and in turn children re/produce through embodied routines, place-making, emotions and practices a national view of the world, including inclusions and exclusions. Symbols and narrations convey multivocal and multivalent national messages and children understand them and use them in particular and differing ways and at different times. Children's creative re/interpretations and performances of nationhood often show little similarities to those leveled at them. The project is guided with the following questions: How do national agendas related to economic, social and political problems exploit children and tighten their regulation? How do representations of nations take advantage of ideals of childhood and how do children understand and perform those? How does one emerge as a national and political subject?

Researcher: Zsuzsa Millei
Duration: 1.2.2015–31.12.2016
Funding Academy of Finland, RELATE Centre of Excellence

Refugees and the Material Politics of Humanitarian and Migration Governance
Recent research in political geography, anthropology, and international development has highlighted the emergence of new governance assemblages in which migration control and humanitarianism intersect. Encompassing international organizations, private contractors, states, and NGOs, these apparatuses are characterized by transnational, de-centred, and ‘hybrid’ practices of bordering in which migrants’ material cultures, labour, and networks of affective and social relations are increasingly mobilized. When setting out to understand these phenomena, it is therefore essential to look not only at the dynamics of their formation through legal and policy changes, but also at the role migrants play in countering, as well as in reproducing, these emerging technologies of migration and humanitarian governance. Based on field research conducted in Egypt (in the Cairo and Aswan regions) between 2011 and 2014, the research project sets out to explore these issues through two interrelated axes of ethnographic and theoretical inquiry. In the first, the concept of ‘semiotic and affective infrastructure’ is used for an ethnographic exploration of the role of refugee community organizations in delivering care and assistance to migrants ‘stranded’ in detention centres and victims of trafficking in Egypt. In doing so, the projects seeks to problematize notions of migrant politics of the ‘commons’, shedding light on the complex intertwining of migrants’ autonomous organizing and informal labour within the global ‘aid industry’. The second stream of research addresses theoretically the question of what forms political agency can take for subjects confronted with these ever-shifting transnational technologies of governance. In doing so, it focuses in particular on three aspects: migrant neoliberal subjectivity and the NGO world; humanitarianism and transnational belonging among refugees living in cities of the Global South, and everyday life and political becoming in abject spaces (camps, detention centres, deprived neighborhoods).

Researcher: Elisa Pascucci
Duration: 1.10.2014–31.12.2016
Funding: Academy of Finland/RELATE

Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436)
Hanke on osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien marginalisaatiouhkien torjumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen keskittyvää Suoman Akatemian tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan lasten ja nuorten valtaistumisen avulla on mahdollista pienentää marginalisaatioriskiä jo ennen kuin varhaisen puuttumisen toimia tarvitaan. Teoreettinen perusta tälle lähtökohdalle on luotu SPARGn aiemmassa Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (Skidi–Kids) -tutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (ks. alla). Tutkimushankkeessa kehitetään positiivisen tunnistamisen strategioita ja käytäntöjä, joiden avulla voidaan tukea lapsia ja nuoria heidän arkisissa elinympäristöissään. Täydentämällä marginalisaatiouhan tunnistavia varhaisen puuttumisen keinoja menetelmillä, joiden tavoitteena on lasten ja nuorten positiivinen tunnistaminen ja valtaistuminen, voidaan lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja kuulumisen tunnetta tukea laajamittaisesti. Hanke tuottaa lasten ja nuorten sosiaaliseen kuulumiseen, kansalaisuuteen ja toimijuuteen liittyvää uutta tietoa ja politiikkasuosituksia. Tuloksilla on sekä tieteellistä että käytännöllistä arvoa ja merkittävyyttä lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämistyössä Suomessa ja muualla.

Tutkijat: Jouni Häkli (johtaja), Kirsi Pauliina Kallio, Riikka Korkiamäki, Elina Stenvall, Pia Bäcklund
Kesto:
01.01.2013–30.6.2016
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Skidi–Kids II

Rethinking the Ontological Politics of Power and Exception
My current research project focuses on the questions related to the political geographies of exceptionalism and government. Particular focus is on the Middle East conflicts, especially on the situation in the occupied Palestinian territories, but also on rethinking the notion of the ‘political’ in terms of ontology and space. It is in my interest to examine how manifold, even contradictory, techniques of government are implemented, normalized and used, especially in the prolonged conflict-situation in the occupied Palestine, but also to tease out the ontological politics involved in the process. While the former objective has more to do with the aim to map out different forms of power and techniques of government, the latter is connected to the ways in which these techniques are framed, spaces produced, bodies shaped, and everyday human life & non-human entities ordered. Here the tasks is to study the variety of ontic techniques, forms of power and spatial logics of government through different thematic contexts from the refugee camps to the water regulation, and everyday life to the role children in the conflict. Moreover, the project also seeks to elaborate the question of ontological politics, not just in relation to different thinkers from Agamben to Heidegger and Foucault, but also in proportion to questions of subjectivity, political agency, resistance, and the ontological constitution of space beyond the constrains of territorial/relation divide. The project is a continuation of my earlier work dealing with themes such as globalization, ontology of planetary space, topology, philosophy of space, and the history of spatial thinking.

Researcher: Mikko Joronen
Duration: 01.04.2014–31.7.2015
Funding: Academy of Finland, RELATE Centre of Excellence

Hallinnon logiikat – legitimiteetti ja rationaliteetti hallinnan verkostoissa
Hanke on jatkoa Suomen Akatemian rahoittamalle tutkijatohtoriprojektille (2011-2014). Hankkeessa syvennetään entisestään näkemyksiä hallinnan verkostojen vaikutuksista ihmisten poliittiseen toimijuuteen. Hankkeessa tarkastellaan sitä, miten erilaiset hallintatavat määrittelevät hallinnan territorioita eri yhteyksissä sekä sitä, miten hallintatavat vaikuttavat suunnittelun tietopohjaan. Tutkimuskohteena ovat erityisesti maankäytön suunnittelun uuden muodot (esim. MAL-työ). Lähtökohtana on se, että suunnittelun kompleksisuus koskettaa paitsi erilaisia tavoitteita ja käsityksiä hyvästä kaupungista, myös erilaisia tulkintoja siitä millaisin prosessein ja tiedollisin tarpein suunnittelua pitäisi tehdä. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelun käytäntöjä julkishallinnon sisällä, myös suunnittelun toimijoiden omien kokemusten kautta.

Tutkija: Pia Bäcklund
Kesto: 1.9.2014–31.8.2015
Rahoittaja:
Suomen Akatemia/RELATE

Paikallinen poliittinen toimijuus ja hallinnan verkostot (SA253845)
Tutkimukseni fokuksessa on kysymys siitä kuinka mielekäs poliittisen toimijuuden aluetaso on tulevaisuudessa hallinnollinen (territoriaalinen) kunta asukkaiden arjen näkökulmasta, jos suunnittelu, päätöksenteko ja palveluiden tarjonta tapahtuvat yhä enemmän erilaisissa seudullisissa ja epävirallisissa yhteistyöverkostoissa uusien kumppaneiden kanssa hallinnolliset kuntarajat ylittäen. Tarkastelen kysymystä tutkimalla sitä, miten kunnallishallinnon käytännöissä mahdollistetaan tilaa asukkaiden elämismaailmojen näkyväksi tekemiselle, millaista poliittista toimijuutta julkishallinnon ja hallinnan käytännöt mahdollistavat juuri kuntatasolla ja millaisiin tulkintoihin asukkaan ja asuinalueen suhteista hallinnolliset käytännöt nojautuvat. Tutkimukseni on luoteeltaan tieteiden välinen ja sen teoreettinen viitekehys pohjautuu kulttuurisen maantieteen alueellis-tilallisiin tulkintoihin, hallinnon tutkimuksen käsityksiin uusista hallinnan verkostoista sekä suunnittelu- ja demokratiateoreettisin tulkintoihin asukkaiden osallistumisen merkityksestä osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Hallinnollinen alue nähdään tutkimuksessa ajallis-paikallis-poliittisesti rakentuvana hallinnan käytäntöjen konstruktiona, diskurssiivisena tuotteena (Häkli 1994), joka kuitenkin samanaikaisesti määrittelee kansalaisten poliittisen osallistumisen aluetasoa. Kuntaliitoksissa alue tuotetaan todeksi erilaisin hallinnan mekanismein. Tässä kontekstissa on tärkeää tunnistaa se, millaisina asukkaiden tilalliset sidokset ”aluepuhunnassa” näyttäytyvät, millaiseksi näiden sidosten merkitys ajatellaan aktiivisen poliittisen toimijuuden kannalta ja mitä merkityksenantoja poliittinen toimijuus lopulta saa osana demokraattista yhteiskuntaa.

Tutkija: Pia Bäcklund
Kesto: 01.08.2011–31.8.2014
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Tutkijatohtorin projekti

Tilallinen sosialisaatio kutistuvassa maailmassa (SA133521)
Tutkimuksessa tarkastellaan kansallisen ja ylikansallisen keskinäistä rakentumista sosiaalisen toiminnan sfääreinä. Haastamme käsityksen kansallisesta sfääristä 'globaalien voimien' uhrina tarkastelemalla niitä monimutkaisia prosesseja, joissa kansallinen/ylikansallinen dikotomiaa arvioidaan uudelleen. Pyrimme tähän tutkimalla institutionaalisia ja ei-institutionaalisia (poliittisen) sosialisaation käytäntöjä, jotka vaikuttavat uusien subjektiviteettien muodostumiseen. Avainkysymyksemme on, millä tavalla maailma jäsentyy lapsille ja nuorille muina kuin alueellisina tiloina ja millaisia käytännöllisiä vaikutuksia uusilla maantieteellisen kuvittelun muodoilla on. Tutkimustehtävä on jaettu kolmeen osahankkeeseen, joista ensimmäinen keskittyy niihin tilallisuuden muotoihin, joiden kautta Suomi rakentuu kansallisvaltiona, yhtä aikaa kansallisena ja ylikansallisena kokonaisuutena. Toisessa osahankkeessa tarkastellaan kansallisen ja kansainvälisen välittymistä kun kodin ja virtuaalisten yhteisöjen poliittisen sosialisaation tilat sekoittuvat. Kolmannessa osahankkeessa tutkitaan suomalaisuuden ylikansallista rakentumista koulun kontekstissa. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa tulevista kulttuurisen identifikaation ja poliittisen subjektiviteetin muodoista sekä tavoista, joilla paikallinen ja globaali kietoutuvat monimutkaisesti yhteen. Tutkimustuloksillamme on sekä tieteellistä että käytännöllistä arvoa globalisaation vaikutusten säätelyyn tähtäävässä politiikassa. Odotamme myös, että tutkimuksen tulokset muuttavat 'kansallisen' ja 'kansainvälisen' kuvaamista koulujen opetusmateriaaleissa.

Tutkijat: Jouni Häkli (johtaja), Kirsi Pauliina Kallio, Kristiina Vihmalo, Eeva Rinne
Kesto: 01.01.2010–31.12.2013
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden toimikunta

Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949)
Hanke toteutetaan osana Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (Skidi–Kids) tutkimusohjelmaa. Tavoitteenamme on tutkia teoreettisesti marginalisaation syntymekanismeja ja kehittää keinoja lasten pahoinvoinnin ehkäisemiseen ja marginalisaatioriskien hallintaan osallistavan kehittämisen avulla. Lähtökohtanamme on syrjäytymisuhan alaisten lasten yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Keskitämme huomiomme erityisesti niihin lapsiryhmiin, joiden psykososiaalisia riskitekijöitä ei yleensä pystytä tunnistamaan syrjäytymisindikaattoreilla. Valtaistamisen välineenä tarkastelemme paikkalähtöisen osallistumisen muotoja, joiden katsomme tarjoavan erinomaisia välineitä lasten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hankkeessa selvitämme aluksi, kuinka kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset strategiat sekä niihin liittyvät osallistumista tukevat hankkeet ovat onnistuneet tai epäonnistuneet syrjäytyvien lasten ja nuorten huomioimisessa ja osallistamisessa. Näkemyksemme mukaan lasten äänet eivät tule tyypillisesti kuulluiksi osallistavissakaan suunnitteluprosesseissa. Erityisesti ne lapsi- ja nuorisoryhmät, joihin kohdistuu marginalisaatioriski, mutta jotka jäävät tunnistamatta varhaisen puuttumisen käytännöissä, jäävät yleensä myös osallisuuden ulkopuolelle. Paikkalähtöinen osallistaminen, joka perustuu alueelliseen kattavuuteen ja erilaisten väestöryhmien tavoittamiseen, tarjoaa välineitä juuri näiden lasten ja nuorten valtaistamiseen. Näin ollen se tukee ja täydentää syrjäytyviksi jo tunnistettuihin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia varhaisen puuttumisen lapsipoliittisia strategioita. Hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä lasten ja nuorten paikkalähtöistä osallistumista tutkivien ryhmien kanssa.

Tutkijat: Jouni Häkli (johtaja), Kirsi Pauliina Kallio, Pia Bäcklund, Elina Stenvall
Kesto:
01.01.2010–31.12.2013
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Skidi–Kids I

Lapset poliittisina toimijoina (SA126700)
Tutkimuksessa perehdytään lapsia voimaannuttamaan pyrkivän politiikan ja jokapäiväisessä toiminnassa tapahtuvan arkipolitiikan periaatteisiin, ilmenemismuotoihin ja toteuttamisen tapoihin. Tavoitteena on parantaa ymmärrystä siitä millä tavoin lapset pystyvät ja haluavat toimimaan poliittisesti. Hankkeessa selvitetään millaisia ongelmia lasten ja nuorten voimaannuttamiseen liittyy ja millä tavoin virallisen politiikan toimenpiteiden ulkopuolelle tyypillisesti jäävien lasten ja nuorten osallistumista ja kuulemista voitaisiin parantaa. Tarkastelun avulla tuotetaan tietoa lasten poliittisuuden erilaisista ulottuvuuksista ja arvioidaan, kuinka muutoksessa olevassa kansallisessa lapsi- ja nuorisopolitiikassa ja sen alueellisessa toteuttamisessa pystytään vastaamaan kansainvälisiin lasten ja nuorten osallistumista koskeviin säädöksiin (erit. YK:n lapsen oikeuksien julistus). Tutkimuksessa kehitetään lasten poliittisuuden mallia, joka tarjoaa sekä teoreettisia ja metodologisia välineitä tutkimuksen käyttöön että käytännön sovelluksia lapsi- ja nuorisopolitiikan arviointiin ja kehittämiseen.

Tutkija: Kirsi Pauliina Kallio
Kesto:
01.01.2009–31.12.2011
Rahoittaja:
Suomen Akatemia, Tutkijatohtorin projekti

 
Johtamiskorkeakoulu
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO
puh. (03) 355 111 (vaihde)
Ylläpito: jkk.info@uta.fi
Muutettu: 10.10.2018 14.10 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti