KIELIKESKUKSEN TEHTÄVÄT JA ASEMA YLIOPISTOSSA
Kielikeskuksen tehtävä
Kielikeskus on Tampereen yliopiston keskushallinnon alainen erillislaitos. Yliopiston johtosäännön (1998, 29§) mukaan kielikeskus:
1) järjestää yliopiston tutkintoihin liittyvää tai muuten tarpeellista kotimaisten ja vieraiden kielten kielitaidon sekä siihen liittyvää kulttuurin tuntemuksen ja viestintätaitojen opetusta sekä
2) harjoittaa kielitaidon opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten arviointiin liittyvää tutkimus-, tiedotus-, palvelu- ja kokeilutoimintaa.
Tampereen yliopiston johtosääntö
Kielikeskuksen tehtävä pohjautuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista 794/2004:
6 §
Kielitaito
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa
1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun laina (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004
Kielikeskuksen asema yliopistossa
Kielikeskus on yliopiston johtosäännön 27 § mukainen tiedekuntaan kuulumaton erillinen laitos.
Tiedekuntaan kuulumattomia yliopiston erillisiä laitoksia ovat kielikeskus, kirjasto, lääketieteellisen teknologian instituutti, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea, terveystieteen laitos, tietokonekeskus, täydennyskoulutuskeskus, yhteiskuntatutkimuksen instituutti sekä yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Tampereen yliopiston johtosääntö
Johtokunta
Kielikeskuksella on johtokunta, josta johtosäännön 28 § säädetään seuraavasti:
Erillisen laitoksen johtokuntaan kuuluu, jollei jäljempänä toisin määrätä, puheenjohtaja, ja enintään 10 jäsentä, joista enintään puolet voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä.
Kunkin erillisen laitoksen johtokunnan jäsenet on valittava siten, että erillisen laitoksen mahdolliseen opetusalaan kuuluva asiantuntemus sekä laitoksen henkilökunta ja opiskelijat tulevat edustetuiksi, jollei jäljempänä toisin määrätä.
Erillisen laitoksen johtokuntaan kuuluvien opiskelijajäsenten ja varajäsenten valitsemisesta määrätään tämän johtosäännön 3 §:ssä.
Erillisen laitoksen johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Erillisen laitoksen henkilökuntaan kuuluva ei voi tulla määrätyksi tai valituksi johtokunnan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.
Kielikeskuksen johtokunnan tehtävänä on johtosäännön 37 § mukaisesti:
1) kehittää ja ohjata erillisen laitoksen toimintaa tulosvastuullisena yksikkönä;
2) laatia erillisen laitoksen taloutta ja toimintaa koskevat suunnitelmat, vahvistaa erillisen laitoksen opettajien työsuunnitelmat sekä päättää erilliselle laitokselle myönnettyjen määrärahojen käyttämisen yleisistä perusteista;
3) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja alansa opetuksen, tutkimuksen tai toiminnan kehittämiseksi;
4) valita johtokunnan varapuheenjohtaja;
5) määrätä yksi yliopiston virkamies suostumuksensa mukaisesti hoitamaan johtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estyneenä, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
6) hyväksyä toimintakertomus;
7) tehdä virkaehdotus professorin virkaan sekä esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta;
8) tehdä esitys kanslerille professorin nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen;
9) tehdä esitys rehtorille yliassistentin, assistentin, yliopettajan, päätoimisen tuntiopettajan, apulaisopettajan ja lehtorin nimittämisestä virkaan tai yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen;
10) tehdä esitys dosentin nimittämisestä kanslerille;
11) tehdä esitys hallintokeskukselle erillisen laitoksen muuhun kuin opetus- ja tutkimusvirkaan nimittämisestä ja tutkimusjohtajan, erikoistutkijan ja tutkijan virkaan nimittämisestä;
12) tehdä esitys hallintokeskukselle erillisen laitoksen muun kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnan sekä erikoistutkijan ja tutkijan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen;
13) tehdä esitys hallitukselle johtajan, tutkimusjohtajan ja tämän johtosäännön 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun virkaan nimittämisestä;
14) tehdä esitys hallintokeskukselle johtajan, tutkimusjohtajan ja tämän johtosäännön 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun henkilökunnan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen;
15) tehdä esitys hallintokeskukselle henkilökunnan ottamisesta työsuhteeseen toistaiseksi;
16) tehdä esitys rehtorille professoreille myönnettävästä virkavapaudesta yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemmin myönnetyn virkavapauden kanssa yli kahdeksi vuodeksi;
17) tehdä esitys rehtorille 9 kohdassa tarkoitetuille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville henkilöille myönnettävästä virkavapaudesta yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemmin myönnetyn virkavapauden kanssa yli kahdeksi vuodeksi;
18) tehdä esitys hallintokeskukselle johtajalle, tutkimusjohtajalle, erikoistutkijalle ja tutkijalle sekä muulle kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnalle myönnettävästä virkavapaudesta yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemmin myönnetyn virkavapauden kanssa yli kahdeksi vuodeksi; sekä
19) käsitellä ja ratkaista muut erillistä laitosta ja sen toimintaa koskevat periaatteelliset kysymykset sekä asiat, jotka on säädetty tai määrätty johtokunnan käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi.
Johtaja
Yliopiston johtosäännön 38 § mukaan kielikeskuksen johtajan tehtävänä on:
1) johtaa, valvoa ja kehittää erillisen laitoksen toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja taloudesta;
2) vastata erilliselle laitokselle osoitettujen määrärahojen käyttämisestä johtokunnan päättämien perusteiden mukaisesti;
3) seurata erilliseen laitokseen liittyvien tieteenalojen kehitystä;
4) nimittää erillisen laitoksen virkamiehet yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemman nimityksen kanssa enintään kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen;
5) ottaa erillisen laitoksen henkilökunta yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemman työsuhteen kanssa enintään kaksi vuotta kestävään työsuhteeseen;
6) nimittää sivutoimiset tuntiopettajat;
7) päättää virkavapaudesta sekä työsuhteisen henkilökunnan vastaavasta vapautuksesta yhtäjaksoisesti tai yhdessä yhden tai useamman aikaisemmin myönnetyn virkavapauden tai vastaavan vapautuksen kanssa enintään kahdeksi vuodeksi;
8) hyväksyä erillisen laitoksen opettajien työsuunnitelmat;
9) antaa virkamatkamääräykset;
10) laatia toimintakertomus; sekä
11) käsitellä ja ratkaista ne asiat tai asiaryhmät, jotka johtokunta on siirtänyt johtajalle sekä ne asiat tai asiaryhmät, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Johtaja voi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän.
Johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän määräämänsä virkamiehen ratkaistavaksi.
Johtaja tekee päätökset 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa vähämerkityksisessä asiassa ilman esittelymenettelyä.
Henkilökuntakokous
Johtosäännön 39 §:n mukaisesti:
Erillisen laitoksen yleisiä asioita käsittelemään erillisen laitoksen johtaja tai johtokunta kutsuu koolle laitoskokouksen.
Laitoskokouksen osallistumisoikeuteen ja koollekutsumistapaan sovelletaan soveltuvin osin, mitä 26 §:ssä määrätään.
26 §: Laitoksen yleisiä asioita käsittelemään laitoksen johtaja tai laitosneuvosto kutsuu koolle laitoskokouksen. Laitoskokoukseen voivat osallistua kaikki laitokseen kuuluvat sekä kaikki muut laitoksessa opiskelevat ja tutkimusta harjoittavat yliopistoon kuuluvat henkilöt. Laitoskokous on kutsuttava koolle kohtuullisessa ajassa, jos vähintään viisitoista edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvaa henkilöä sitä vaatii kirjallisesti.
YLÖS |
