 |
|
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Tampereen yliopistossa
- Henkilöstörakenteen hallinta - Henkilöstörakenteen kehittäminen
|
|
HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN
SUUNNITTELU JA TOTEUTUSKielikeskus on noin 65 henkilön monikulttuurinen työyhteisö, jossa työskentelee Opetushenkilöstöä Hallintohenkilöstöä Henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä vastaa laitoksen johtaja apunaan kielikeskuksen ohjausryhmä. Suunnitelmat vahvistaa johtokunta. Henkilöstörakenteen hallintaHenkilöstörakenteen suunnittelu perustuu yliopiston säädösten, johtosäännön ja yhteistoimintamenettelyn mukaisiin menettelyihin sekä yliopiston antamiin erillisiin ohjeisiin ja suosituksiin. Suunnitteluvälineinä käytetään lisäksi kielikeskuksen strategiaa, henkilöstösuunnitelmaa ja valmisteilla oleva tasa-arvosuunnitelmaa. Suunnitelmat päivitetään määräajoin ja johtokunta vahvistaa ne. Henkilöstömenoihin tarvittavien taloudellisten resurssien käyttö suunnitellaan kielikeskuksen voimavarojen käyttösuunnitelmassa. Virkarakenteen muutoksista (perustettavat ja lakkautettavat virat) sovitaan tulosneuvottelujen yhteydessä valtion virkamieslain (750/1994) ja virkamiesasetuksen (971/1994) mukaisesti. Virkojen ja virkasuhteiden täyttämisessä noudatetaan hallintoviraston ohjeita sekä asetusta korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä (309/1993). RekrytointiKielikeskuksen periaatteena on rekrytoida kielikeskuksen ja sen tavoitteiden kannalta mahdollisimman hyvää henkilöstöä. Tärkeitä kriteerejä opetushenkilöstöä rekrytoitaessa ovat pedagoginen pätevyys ja opetusalan kokemus sekä opetustaito. Hakijoilta edellytetään muiden hakuasiakirjojen lisäksi opetusportfoliota. Myös sivutoimisen ja määräaikaisen henkilöstön rekrytointi on strategisten linjausten mukaista. Virkojen täyttäminen Viranhauista tehdään aina viran haku- ja täyttöohje, jossa määritellään tehtäväpiiri ja onnistuneelle viranhoidolle tarvittavat edellytykset. Lehtorin virkojen täyttämisessä noudatetaan kielikeskuksen laatimaa virantäyttöprosessiohjetta. Virkaan valittavan lehtorin opetusansiot todennetaan opetusnäytteellä ja opetusportfoliolla, jota varten kielikeskus on laatinut opetusportfolio-ohjeet. Muissa virantäytöissä noudatetaan hallintoviraston yleisiä ohjeita. Määräaikaisten virka- ja työsuhteiden täyttäminen Kielikeskuksen johtaja nimittää opetus- ja muun henkilökunnan enintään kahden vuoden pituiseen määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen. Tämän jälkeen määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen nimittämisestä päättää yliopiston hallintokeskus kielikeskuksen johtokunnan esityksestä. Sivutoimisten opettajien nimittäminen Kielikeskuksen johtaja nimittää sivutoimiset opettajat. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyöJohtamisella ja esimiestyöllä luodaan edellytykset asiantuntevalle, yhdenvertaiselle ja oikeudenmukaiselle toiminnalle kielikeskuksessa. Vakinaisessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa olevat noudattavat ohjeita yliopiston palvelussuhdeasioista. Sivutoimiset tuntiopettajat ovat palvelussuhteessa yliopistoon opettamansa kurssin ajan ja heitä varten on laadittu erilliset ohjeet. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu on johtamisen ja esimiestyön tärkeä työväline. Johtaja käy päätoimisen henkilöstön kanssa vuosittain kehityskeskustelut. Lisäksi sivutoimisten opettajien kanssa käydään keskustelut tarpeen mukaan. Keskusteluissa käydään läpi työntekijän työtehtävät ja niiden vaativuus, työntekijän suoriutuminen tehtävistään, työntekijän tavoitteet osaamisensa kehittämisessä sekä johdolle ja työyhteisölle annettava palaute. Kehityskeskustelu on usein samalla palkkausjärjestelmän liittyvä arviointikeskustelu, joka dokumentoidaan tätä varten oleville lomakkeille. Arviointikeskustelu käydään opetushenkilöstön kanssa 1-3 vuoden välein, muun henkilöstön kanssa vuosittain. Kielikeskuksen johtaja käy kehitys- ja arviointikeskustelunsa hallintojohtajan kanssa. Lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien työtehtävät ja vastuut Kielikeskuksen virassa olevien lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien kokonaistyöaika on virkaehtosopimuksen mukaisesti 1600 tuntia, josta opetusvelvollisuus on 27 opintopistettä lukuvuodessa. Enintään opetusta voi kuitenkin olla 392 opetustuntia. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluvat opetuksen valmistelu ja opiskelija-arviointi, opiskelija-asiat, ammatillinen ja tieteellinen kehittäytyminen, laitostoiminta, kansainvälinen toiminta sekä verkostot ja yhteistoiminta. Lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat laativat työsuunnitelman lukuvuosittain rehtorin päätöksen mukaisesti SoleTM-järjestelmään. Työsuunnitelma laaditaan kevätlukukaudella, ja johtaja hyväksyy ne ennen kevätlukukauden päättymistä. Johtokunta vahvistaa työsuunnitelmat viimeistään syyslukukauden ensimmäisessä kokouksessa. Lukuvuoden aikana työsuunnitelmissa tapahtuvat merkittävät muutokset (esim. kurssin peruuntuminen ja siitä aiheutuvat muutokset) annetaan tiedoksi laitoksen johtajalle. Johtaja päättää, onko muutos tarpeen viedä johtokunnan hyväksyttäväksi. Työsuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta seurataan mm. kehityskeskusteluissa. Kokonaistyöaikaan voi sisältyä mainittua vähemmän opetusta, jos opettaja saa vähennystä opetuksesta opetuksen kehittämistä tai ammatillista kehittäytymistä varten. Opetushuojennukset ovat opettajien haettavissa erikseen sovittavina ajankohtina. Hakemukset käsittelee johtaja ja opetushuojennukset vahvistaa johtokunta. Sivutoimisten tuntiopettajien tehtävät ja vastuut Sivutoimisen opettajan opetuksen enimmäismäärä on 209 tuntia lukukaudessa. Sivutoimisen opettajan opetus vahvistetaan periodien alussa kursseittain, kun kunkin opetettavan kurssin toteutuminen vahvistuu (kurssilla on riittävä määrä opiskelijoita). Samassa yhteydessä sivutoimiselle toimitetaan ohjeet tehtävistä ja vastuista. Hallintohenkilöstön tehtävät ja vastuut Hallintohenkilöstön tehtävänä on luoda hyvät toimintaedellytykset opiskelijoille ja kielikeskuksen henkilökunnalle. Hallintohenkilöstön tehtäviin kuuluu henkilöstöasioiden, talousasioiden, opinto- ja opetusasioiden sekä av-asioiden hoitaminen sekä tiedottaminen. Hallintohenkilöstö noudattaa liukuvaa virastotyöaikaa. Osaaminen ja työhyvinvointiHenkilöstön ammattitaito ja työkyky on kielikeskuksen tärkein voimavara. Ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan mm. pitämällä yllä omaa käsikirjastoa, tekemällä yhteistyötä yliopiston kirjaston kanssa, järjestämällä omaa koulutusta sekä tukemalla henkilökunnan kehittämishankkeita. Henkilökunnan osallistumista koulutustilaisuuksiin, konferensseihin ja seminaareihin tuetaan. Osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä käytetään hyväksi yliopiston henkilöstö- ja muun koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia sekä ulkopuolista koulutustarjontaa. Koulutukseen osallistumisesta ja muista järjestelyistä sovitaan kielikeskuksen johtajan kanssa. Kielikeskuksen opetushenkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kansainväliseen opettajavaihtoon sekä kielikeskuksen omissa partneriyliopistoissa että ajoittain myös yliopiston muissa sopimusyliopistoissa. Ehdoista, kohteista ja aikatauluista sekä muista järjestelyistä sovitaan kielikeskuksen johtajan kanssa. Perehdytys Uuden opettajan perehdyttämisestä vastaavat sekä opettajakollegat että kanslia. Alkuperehdyttäjänä toimii toimistosihteeri (esittelyt, alkujärjestelyt, tutustuminen laitokseen ja sen tiloihin jne.) Sisällöllisestä perehdyttämisestä vastaavat kunkin kielen opettajakollegat ja yhteyslehtorit. Muun kuin opetushenkilökunnan perehdyttämisestä vastaa hallintohenkilökunta. Kielikeskuksen laitosportfolion (Moodle) työpaikkaoppaaseen on koottu käytännön työssä tarvittavia tietoja ja sitä päivitetään tarvittaessa. Perehdyttämisessä hyödynnetään yliopiston järjestämiä perehdytystilaisuuksia sekä Yliopiston perehdytyspolku -sivustoa. Työhyvinvointi Kielikeskus huolehtii mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden henkisestä jaksamisesta ja tukee myös fyysistä jaksamista yliopiston periaatteiden mukaisesti. TYKY-rahoja käytetään opetuksen kehittämisen lisäksi myös työkyvyn ylläpitämiseen liikuntasetelien ja muiden työhyvinvointipalvelujen avulla. YhteistoimintamenettelyYhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Tampereen yliopistossa on tehty sopimus yhteistoiminnasta 1.11.1989. Yhteistoiminta tapahtuu asioiden valmisteluvaiheessa, ja sen toteutumisesta vastaa asian valmistelija tai esittelijä. Kielikeskuksessa yt-menettelyelimenä toimii ensisijaisesti kuukausittain järjestettävä henkilökuntakokous. Lisätietoa:
Kielikeskuksen henkilöstösuunnitelma
Tampereen yliopiston tasa-arvosuunnitelma 2007-2009 ARVIOINTI JA KEHITTÄMINENHenkilöstörakenteen kehittäminenTulosneuvottelujen yhteydessä kielikeskuksen henkilöstövoimavaroja arvioidaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa hyödynnetään tietoja opetuksen tavoitteiden ja volyymien muutoksista, niiden vaikutuksesta henkilöstön rakenteeseen ja määrään sekä yliopiston laitoksen johtajalle toimittamia johdon tietojärjestelmän raportteja. RekrytointiKielikeskuksen henkilöstörakenteen kehittämistavoitteena on turvata pysyväisluonteisten tehtävien jatkuvuus arvioimalla kaikkien vapautuvien ja täytettävinä olevien virkojen ala yliopiston strategisten linjausten, kielikeskuksen sisäisten linjausten ja seurantatietojen, kielikoulutuspoliittisten linjausten ja muuttuvien työelämätarpeiden perusteella. Tämä työ konkretisoituu parhaillaan uudistettavana olevassa strategiassa ja henkilöstösuunnitelmassa. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyöTyöyhteisön ilmapiiri halutaan pitää avoimena ja keskustelevana, mikä tarkoittaa, että henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä on voitava antaa ja saada. Palautetta esimiestyöstä, henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja henkilöstön hyvinvoinnista saadaan erityisesti vuosittaisissa kehityskeskusteluissa sekä opetuksen suunnittelukokouksissa. Henkilöstövoimavarojen hallinnan onnistumista ja kehittämistarpeita arvioidaan vuosittaisissa tulosneuvotteluissa. Osaaminen ja työhyvinvointiKielikeskuksessa toteutetaan ajoittain erilaisia työtyytyväisyyskyselyjä ja työnohjausprojekteja. Arviointitietoa saadaan myös yliopiston henkilöstöhallinnon toteuttamien kyselytutkimusten tuloksina. Lisätietoa: Itsearvioinnit yliopiston tulosneuvotteluissa Toimijat tehtävineen
|
||||||||||
M
Päivitetty 12-Aug-2009 lance (at) uta.fi