Kieliopintojen korvaaminen

Yleisperiaatteet

Opiskelija voi lukea hyväksi tutkintoonsa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiaan kieliopintoja. Muualla suoritetuilla kieliopinnoilla voi joko korvata kieliopintoja tai sisällyttää ne tutkintoon sellaisinaan. Kielikeskus voi antaa korvaavuuksia vain sen oman opetussuunnitelman mukaisista suomen, ruotsin ja vieraiden kielten opintojaksoista. Tieteenalayksiköt päättävät muunlaisten kieliopintojen sisällyttämisestä tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Kielikeskus ei vastaa puheviestinnän opetuksesta eikä siten myöskään puheviestinnän kurssien korvaavuuksista.

Kielikeskus myöntää korvaavuuksia pääsääntöisesti vain toisissa suomalaisissa yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettujen kieliopintojen perusteella. Yleiskielen taitoa mittaavilla ulkomaisilla tai kotimaisilla kielitutkinnoilla tai ylioppilastutkinnon kielikokeilla ei voi korvata kieliopintoja. Korvaavuuskäytännöt noudattavat pääpiirteissään AHOT korkeakouluissa -hankkeen suositusta hyväksiluvuista (http://www.uta.fi/laitokset/kielikeskus/opiskelu/ahot/AHOT kielet suositus formaali.pdf).

Korvaaminen

Korvaamisella tarkoitetaan kieli- ja viestintäopintojen korvaamista muilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Korvaavuudet käsitellään kielikeskuksessa tai opiskelijan omassa tieteenalayksikössä.

Sisällyttäminen

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Opintojen sisällyttäminen tutkintoon hoidetaan aina opiskelijan omassa tieteenalayksikössä.

Arvosanat

Kielikeskuksessa korvatuista suorituksista annetaan numeerinen arvosana vain ruotsin kielessä, jossa suoritukset merkitään rekisteriin samoilla arvosanoilla kuin alkuperäiset suoritukset. Muissa kielissä sekä suomen tieteellisessä kirjoittamisessa korvaava suoritus merkitään rekisteriin arvosanalla hyväksytty.