IFLA 2011 San Juanissa keskittyi kirjastorajat ylittävään integraatioon, innovaatioihin ja tiedon vapaaseen saatavuuteen
Osallistuin Tampereen yliopiston kirjaston edustajana elokuussa 2011 IFLA-konferenssiin, joka järjestettiin San Juanissa, Puerto Ricossa. Konferenssin teemoina olivat kirjastojen sektorirajat ylittävä integrointi, innovaatiot ja tiedon vapaa saatavuus.
Näkymä konferenssikeskuksen edustalta. Kuva: Tuula Ruhanen
Suomalaisia kollegoita oli konferenssissa tapahtumapaikan etäisyyteen nähden poikkeuksellisen paljon, noin 60 henkilöä eri kirjastosektoreilta ja myös OKM:stä. Suomalaisilla oli kaksi erityistä tavoitetta muun ohjelman ohella: toisaalta oppia konferenssijärjestelyistä ja toisaalta promotoida ensi vuonna Suomessa järjestettävää IFLA-konferenssia. Opiksi varmasti otettiinkin, esimerkiksi avajaisjuhlan aikataulussa pysymisen tärkeys ja avajaisesitysten visuaalisuuden lisääminen nousivat esiin. Helsingin IFLAa promotoitiin Suomen näyttelyosaston lisäksi muutenkin, sillä konferenssin päätöstilaisuudessa Helsingin kaupunginkirjaston johtaja Maija Berdtson toivotti osallistujat tervetulleiksi Suomeen, ja tilaisuudessa heilutettiin Suomen lippuja näkyvästi. Yleisö taputti erityisesti Suomen IFLAn päätökselle antaa osallistujille pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkalippu konferenssin ajaksi.
Konferenssikeskuksen modernia arkkitehtuuria. Kuva: Anne Lehto
Järjestelyihin liittyvän tarkkailun lisäksi suomalaiset olivat näkyvästi esillä useissa eri sessioissa puhujina sekä voittoisina posterintekijöinä. Parhaan posterin palkinnon sai Laurea-ammattikorkeakoulun Kaisa Puttosen ja Satu Hyökin laatima posteri, jonka otsikko oli Library as an Open Living Lab Environment: User’s Eyes in Developing Laurea Library.
Työryhmätyöskentelyä ja tulevan esikonferenssin suunnittelua
Olen toiminut IFLAn Continuing Professional Development and Workplace Learning Standing Committee (CPDWL) –jaoston jäsenenä kolme vuotta. Jaoston toimintaan kuuluu muun muassa kirjastoammatilliseen kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien ohjelmaosuuksien järjestäminen ja koordinointi IFLA-konferensseissa. Lisäksi CPDWL järjestää erillisen esikonferenssin yleensä joka toinen vuosi. Keväällä 2010 käynnistyi Tampereella elokuussa 2012 järjestettävän esikonferenssin alustava suunnittelu. Mukaan järjestelyihin saatiin toinenkin jaosto, Information Literacy (IL) Standing Committee, jonka kanssa asiasta sovittiin vuoden 2010 konferenssissa. Esikonferenssin nimestä käytiin vuoden 2011 alkupuolella laajaa keskustelua ja lopulta seminaarin nimeksi valittiin The Road to Information Literacy: Librarians as Facilitators of Learning.
Puerto Ricossa pidimme tulevan esikonferenssin osalta palavereja sekä oman ryhmäni jäsenten kesken että yhteispalavereja IL-jaoston edustajien kanssa. Aiheina olivat erityisesti tuolloin valmisteilla ollut Call for Papers sekä key note –puhujan kartoitus.
CPDWL-standing committeen kokouksen osallistujia. Kuva: Anne Lehto
Poimintoja ja reflektointia konferenssin tarjonnasta
Konferenssin esitykset löytyvät IFLAn verkkosivustolta: http://conference.ifla.org/past/ifla77/programme-and-proceedings.htm
San Juanin vanhan kaupungin maamerkkejä Espanjan siirtomaa-ajalta. Kuva: Anne Lehto
Innovaatio - uusi keksintö - vai vanha ilmiö uusissa kääreissä?
Monet konferenssin sessiot käsittelivät innovaatioita tavalla tai toisella. Nykypäivän nopeasti muuttuvassa tietoympäristössä kirjastot joutuvat tilanteisiin, joissa uusia ajattelutapoja tarvitaan, koska ei ole aikaisempaa kokemusta tai ratkaisuja saatavilla. Rutiinitöiden osuus käy yhä pienemmäksi kirjastoammattilaisen työssä. Kuten muussakin asiantuntijatyössä, yhä useammin tarvitsemme ongelman ratkaisukykyä ja luovuutta ratkaisujen löytämiseen. Lisäksi ratkaisujen etsiminen tapahtuu useimmiten yhteistyössä muiden kanssa, koska yksilön osaaminen ei yksin riitä yhä monimutkaisemmassa sosioteknisessä ympäristössä. Kehitettäessä palveluja muille kuin itsellemme on erityisen tärkeää kuunnella asiakkaita.
Tanskalainen Jens Thorhauge esiintyi sessiossa, jossa käsiteltiin innovatiivisia tietopalveluja digitaalisessa ympäristössä. Thorhauge nosti esiin toiminnan arvioinnin merkityksen, myös epäonnistumisia on syytä tarkastella ja ottaa niistä opiksi. Hän korosti, että sellaisilla innovaatioilla, joiden suunnitteluprosessiin ei oteta mukaan asiakkaita, on suurempi taipumus epäonnistua kuin sellaisten, joissa asiakkaat pääsevät mukaan kehittämiseen. Aiheeseen liittyen Suomessa vietettiin kansallista epäonnistumisen päivää toisen kerran lokakuussa 2011. Päivän tavoitteena oli kiinnittää huomiota epäonnistumisista oppimiseen ja myös yrittää parantaa riskinottoa suomalaisten keskuudessa. Kulttuurissamme on totuttu häpeämään epäonnistumista. Päivän promoottorit kuitenkin sanoivat, että näin ei pitäisi asennoitua, sillä tärkeintä on jatkaa yrittämistä. Esimerkiksi maailmanlaajuiseen suosioon nousseen Angry Birds –pelin luonut mediayhtiö Rovio ilmoitti julkisuudessa, että yhtiön perusasenne on, että he ovat hyviä oppimaan.
Myös kirjastonhoitajat ovat hyviä oppimaan. Ammattikunta on omaksunut jo useamman uuden sukupolven informaatioteknologian välineet tiedon organisointiin entisten kortistolaatikoiden tilalle. Väitän, että informaatiolukutaidon hallinta tehostaa myös oman ammattikuntamme oppimista. Hyvän informaatiolukutaidon ansiosta osaamme määritellä kulloisenkin tilanteen tiedontarpeen ja tiedämme, miten ja mistä etsiä tehokkaasti. Lisäksi meillä on tietoa siitä, kuinka käyttää tietoa laillisesti ja eettisesti ja mikä tärkeintä - voimme jakaa tietoa muiden oppijoiden, esimerkiksi kollegoiden kanssa. Mielestäni toinen tärkeä menestystekijä on läheinen yhteistyö kirjaston asiakkaiden ja kehysorganisaation kanssa. On tärkeää varmistaa, että viestinnän kanavat mahdollistavat luontevan kommunikoinnin asiakkaiden ja kehysorganisaation edustajien kanssa ja että osapuolet ymmärtävät toisiaan.
Viisas johtaja voimaannuttaa henkilöstön ja antaa tilaa innovaatioille
Arjen kirjastotyössä strategiakeskustelu saatetaan joskus kokea etäiseksi henkilöstön näkökulmasta. Tässä onkin esimiehillä tärkeä tehtävä pyrkiä avaamaan strategiaa ja saamaan jokainen henkilöstön jäsen näkemään oman työnsä merkitys organisaation strategisten päämäärien saavuttamiselle. Työryhmäni järjestämässä sessiossa Continuing Professional Development (CPD) as a strategy to build strong libraries and library associations, kuulimme ruotsalaisen Catharina Isbergin mielenkiintoisen esityksen siitä, miten osallistava strategiatyö on viety läpi Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kirjastossa. Kirjastossa oli yhdessä sovittu arvoiksi muun muassa "Avoin viestintä ja yhteistyö" ja "Innovatiivinen ajattelu ja ratkaisukeskeisyys".
Catharina Isberg. Kuva: Anne Lehto
Catharina Isberg suositteli, että olisi tarpeen hyödyntää ulkopuolista konsulttia strategiaprosessin läpiviemisessä. Tampereen yliopiston kirjastossa on strategioita laadittu myös osallistavalla menetelmällä, viimeksi vuonna 2009, jolloin mukana strategian laadinnassa olivat lähes kaikki henkilöstön jäsenet sekä tiedekuntien ja opiskelijoiden edustajat. Prosessia ohjasi kirjaston ylikirjastonhoitaja, jolla oli vastaavista prosesseista laaja kokemus. Kirjastomme arvot, kuten ”Välitämme ja hankimme tietoa tutkimuksen ja opetuksen tiedontarpeisiin” heijastavat vahvaa integroitumista yliopistoyhteisöön. Isberg nosti esiin myös meille kaikille selvän asian, joka on kuitenkin hyvä muistuttaa mieleen: aivan jokainen kirjastoalan työntekijä joutuu priorisoimaan tehtäviä työssään. Koska priorisoinnin pitää olla linjassa strategisten päämäärien kanssa, on strategian ja jokapäiväisen kirjastotyön yhteys kaiken perusta.
Tutkimuksen arviointiin liittyvä luento nivoi yhteen tutkimuksen arvioinnin periaatteita ja kaupallisen kustantajan tähän tarkoitukseen räätälöimiä tuotteita
Elsevierin tutkimuksen arviointiin liittyvä luento keräsi paljon kuulijoita. Henk Moed esitteli tutkimuksen arviointiin liittyviä periaatteita ja sitä, miten Elsevierin tietokantapalveluja voidaan hyödyntää tutkimuksen arvioinnissa. Esityksessä kuultiin usein bibliometriikan koulutuksissa esiin tuleva viesti: Tutkimuksen arvioinnin tulisi perustua sekä laadulliseen vertaisarviointiin että määrällisiin bibliometrisiin analyyseihin. Esityksessään Moed käsitteli tutkimuksen arvioinnin ulottuvuuksia, eli arvioidaanko yksittäistä tutkijaa, ryhmää, laitosta, yliopistoa, maata tai koko tieteenalaa. Arvioinnin kohde vaikuttaa käytettävien bibliometristen ja muiden indikaattorien valintaan.
Henk Moed esittelee viittauskäytäntöjen ulottuvuuksia maittain. Kuva: Anne Lehto
16.12.2011
Anne Lehto
osastonjohtaja
Terveystieteiden osastokirjasto
