Inkunaabeleista YouTubeen:

Vierailulla Vilnan yliopiston kirjastossa

Vilnan yliopiston kirjastossa esimerkiksi e-aineistoja on käytössä melko vähän, mutta pyrkimys moderniksi 2010-luvun palvelulaitokseksi on vahva. Vietin syyskuussa 2011 viikon Erasmus-vaihdossa Vilnan yliopiston kirjastossa. Ohjelmassa oli vierailut 9 eri osastolla kirjastossa sekä keskustelut kirjaston johdon kanssa.

Jesuiitat perustivat opinahjon Vilnaan - nykyisen Liettuan pääkaupunkiin – vuonna 1570. Tuosta oppilaitoksesta alkunsa saanut Vilnan yliopisto on yli 400-vuotias instituutio, jonka sokkeloisella pääkampuksella (mm. 13 sisäpihaa) vierailija aistii historian siipien havinan.  Yliopiston pääkampus on (osana Vilnan historiallista keskustaa) Unescon maailmanperintökohde, ja myös suosittu turistien vierailukohde. Vieraat tutustuvat yliopistolla yleensä ainakin kirkkoon (ks. kuva 1.) sekä Smugleviciuksen saliin (ks. kuva 2). Anekdoottina kerrottakoon, että Neuvostoliiton miehityksen aikana kirkko palveli ensin kirjaston lehtivarastona ja sittemmin museona.

Pyhän Johanneksen kirkko                                                              Smugleviciuksen sali (osa) kirjastossa

Hankalat tilat

Koska kirjastokin on osa ”maailmanperintöä”, tilojen rakenteellinen muuttaminen ja vaikkapa hissien rakentaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Kirjaston toiminnot sijaitsevat useassa eri rakennuksessa ja ”siivessä”; kerroksia on maanalaiset varastokerrokset mukaan luettuna yhteensä yhdeksän. Osastosta toiseen siirtyminen olikin tottumattomalle melkoista reippailua. Kirjaston toimintojen ja prosessien kannalta olisi hyvä, jos yhden osaston henkilöstö voisi työskennellä samassa tilassa tai lähellä toisiaan, mutta tämä ei aina ole mahdollista. Harvoilla työntekijöillä on omia työhuoneita, ja työpisteitä on sijoiteltu suomalaisen näkökulmasta melko erikoisiin paikkoihin: entiseen kappeliin, näyttely- ja juhlatilan laitamille. Tämä kuva antanee käsityksen kampusrakennusten sokkeloisuudesta.

 

Havainnekuva pääkampuksen rakennuksista.

 

 Arvokkaat ja harvinaiset aineistot

Kirjastossa käytetään paljon resursseja erityisesti eurooppalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen. Tarkoitan tällä lähinnä vanhan, arvokkaan tai harvinaisen kirja- ja käsikirjoitusaineiston restaurointia, digitointia ja tutkimista. Esimerkiksi inkunaabeleita (ennen v. 1500 painettuja kirjoja) kokoelmissa on 315 kpl. Hauska erikoiskokoelma on ns. minikirjat – näitä korkeintaan 10 cm korkuisia kirjoja on 358 kpl.

Restaurointiosastolla työskentelee 28 henkilöä. Työ jakaantuu kahteen pääalaan: on rikkinäisten kirjojen korjausta ja sidontaa sekä ennaltaehkäisevää restaurointia, minkä avulla pyritään erityisesti takaamaan hyvin vanhojen aineistojen säilyvyys jälkipolville. Osastolla työskentelee kemistejä, mikrobiologeja ja paperin historiaan perehtyneitä henkilöitä. Työ vaatii huomattavaa erikoisosaamista, ja henkilökunnan osaamista ja työprojekteja dokumentoidaan tarkasti. Vaativimpia erikoistehtäviä pääsee tekemään vasta 15-vuotisen työssäkouluttautumisen jälkeen. Virallista restaurointikoulutusta Euroopassa tarjotaan Tanskassa ja Espanjassa.

Harvinaisten kirjojen osastolla tutkitaan ja dokumentoidaan harvinaiseksi katsottuja kirjoja kirjaston kokoelmista – näitä on 1400-luvulta alkaen n. 160 000 kpl. Tällä osastolla on töissä historiantutkijoita ja kielitieteilijöitä. Kaikilta edellytetään useiden vieraiden kielten osaamista; tärkeimpinä kielinä minulle mainittiin latina, puola, saksa, venäjä ja tanska. Kirjoista dokumentoidaan tietokantaan paitsi bibliografiset tiedot, myös ns. provenance eli tiedot kirjan aikaisemmasta omistuksesta yms.

 

 Kirja harvinaisten kirjojen osastolta

 

Vanhat aineistot ovat pääosassa myös käsikirjoitusosastolla sekä digitointiosastolla. Kirjojen ja käsikirjoitusten digitointia on Vilnassa tehty reilut 10 vuotta; tähän kalliiseen ja hitaasti etenevään työhön on saatu varoja EU:n rakennerahastoista.

Hyppäys nykyaikaan

Pyrkimys moderniin palvelukulttuuriin ja eräänlaiseen imagonkohottamiseen erityisesti opiskelijoiden suuntaan näkyy mm. kirjaston kotisivuilla sekä sosiaalisen median käytössä.
Tiedottamiseen ja markkinointiin käytetään sosiaalisen median välineitä (Facebook, Twitter, RSS-syötteet, Skype). Kirjastolla on myös oma YouTube –kanava, jossa julkaistaan sekä keveitä pikkutiedotteita että videoita näyttelyiden avajaisista ym. kirjaston virallisista tilaisuuksista.

Haasteita kirjastolla riittää monissa asioissa, esimerkiksi e-aineistoja ja kokotekstitietokantoja on käytössä vasta vähäisessä määrin. Tiedonhankintataitojen opetusta annetaan, mutta enimmäkseen vain ensimmäisen vuoden opiskelijoille, ja tuntimäärissä on kasvattamisen varaa. Asiakkaiden omatoimisuus vaihtelee kovasti ja tiedon hakeminen vaikkapa vain kirjaston omasta tietokannasta ei ole kaikille ollenkaan tuttua. Toisaalta 5,4 miljoonan niteen kokoelmista n. 4 miljoonan osalta tiedot löytyvät ainoastaan vanhanaikaisesta pahvikortistosta.

 

Itsepalvelu on vielä melko uutta, ensimmäinen itsepalveluperiaatteella toimiva lainausasema on otettu käyttöön tänä vuonna. Aineiston löytyvyyskin saatetaan kokea ongelmaksi; useimmat asiakkaat kysyvät virkailijalta, kun haluavat löytää jonkun tietyn teoksen. Asiantilaan vaikuttaa luonnollisesti myös se, että kokoelmista noin kaksi miljoonaa sijaitsee suljetuissa varastoissa, joista asiakkaat tilaavat tarvitsemansa kirjat. Varastotilauksen voi tehdä itse tietokannassa ja tilatut kirjat saa yleensä tunnin kuluttua. Valtaosan aineistosta saa ainoastaan lukusalilainaan. Tähän liittynee myös termi, jolla kirjaston henkilökunta puhui asiakkaista. Lähes aina käytettiin sanaa lukija (reader). Kirjastokorttikaan ei ollut library card, vaan reader´s  card. Meillä Suomessa kirjaston käyttäjät, sekä paikalliskäyttäjät että etäkäyttäjät, ovat asiakkaita.

National Open Access Scientific Communication and Information Center

Nykyistä asiakaslähtöisempää palvelukulttuuria Vilnan yliopiston kirjasto pystyy tarjoamaan vuonna 2012 valmistuvassa uudessa rakennuksessa, joka sijaitsee 15 km Vilnan keskustasta, Sauletikiksen alueella. Tälle rakennukselle ei edes nimenä ole annettu kirjaston statusta (uuden rakennuksen nimitys löytyy väliotsikosta yllä). Uusi toimipaikka tulee ainakin osittain olemaan avoinna asiakkaille vuorokauden ympäri. Rakenteilla olevaan taloon muuttavat ensi vuonna yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden ja fysiikan painetut aineistot sekä YK-kokoelma, muut painetut aineistot jäävät pääkampukselle. Uudet tilat mahdollistavat myös entistä paremmin aineistojen sijoittamisen avohyllyihin. Yliopiston tiedekunnista Sauletikiksen alueella on tällä hetkellä neljä tiedekuntaa, ja suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa muitakin tiedekuntia siirtyy alueelle. Joka tapauksessa ensi vuonna Vilnan yliopiston kirjastolla tulee olemaan kaksi hyvin erilaista päätoimipaikkaa. Erasmus-vaihtajasta alkaa tuntua, että olisi pitänyt lähteä vaihtoon vasta ensi vuonna – sitten vasta olisikin paljon mielenkiintoista nähtävää ja kysyttävää.

 

Vilnan yliopiston kirjaston v. 2012 valmistuva toimipaikka

 

16.12.2011

Teksti ja kuvat:

Leena Horsma-aho,
osastonjohtaja, Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto