Sisältöön
tampereen yliopisto: kirjasto: bulletiini: arkisto: arkisto 2012:
Tampereen yliopiston kirjastoTampereen yliopisto Tampereen yliopiston kirjasto
Bulletiini


Tieto suoraan tutkijan käyttöön – FinELibin tutkijakyselyn tuloksia

Miten tutkijat hakevat ja käyttävät tieteellisiä julkaisuja? Tätä selvitettiin syksyllä 2011 FinELibin (Kansallinen elektroninen kirjasto) organisoimassa käyttäjäkyselyssä. Kysely suunnattiin suomalaisissa yliopistoissa, yliopistollisissa sairaaloissa ja FinELib-konsortioon kuuluvissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille.

Kyselyn tavoitteena oli kerätä aineistoa, jonka avulla kirjastot ja tietopalvelut voivat kehittää tutkijoille suunnattuja elektronisten aineistojen palveluitaan. Samalla selvitettiin, mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä ja vastaavatko nyt saatavilla olevat elektroniset julkaisut tutkijoiden tarpeita. Kyselyllä kartoitettiin myös, ovatko tutkijat elektronisia julkaisuja käyttäessään kohdanneet ongelmia ja jos ovat, niin minkälaisia.

Koko maassa kyselyyn vastasi yhteensä 3830 henkilöä, joista suurin osa työskenteli yliopistosektorilla. Yliopistojen vastauksista noin puolet tuli Helsingin yliopistosta, joten tulokset eivät kata tasaisesti koko maata. Vinoutumaa saattaa aiheuttaa myös se, että verkkolomakkeena toteutettu kysely elektronisten aineistojen käytöstä voi innostaa juuri aiheesta kiinnostuneita vastaamaan.

Tampereen yliopistosta kyselyyn tuli 223 vastausta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) 32 vastausta. Kyselyssä sai valita useamman organisaation, joten joukossa on muutamia vastaajia, jotka ovat töissä sekä Tampereen yliopistossa että Taysissa. Yliopiston vastaajissa oli eniten tutkijoita/erikoistutkijoita (75 henkilöä eli 34 %) ja tohtoriopiskelijoita (57 henkilöä eli 26 %). Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat professorit 35 henkilöä (16 %) ja yliopiston lehtorit/yliopisto-opettajat 31 henkilöä (14 %). Myös Taysissa samat ryhmät vastasivat eniten kyselyyn.

Tampereen yliopiston 223 vastaajaa edusti eri tieteenaloja seuraavasti:

  • yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet 84 (37,7 %)
  • lääketiede ja terveystieteet  42 (18,8 %)
  • humanistiset tieteet ja kielitieteet 31 (13,9 %)
  • tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet 27 (12,1 %)
  • biotieteet ja maataloustiede 16 (7,17 %)
  • taloustieteet 13 (5,83 %)
  • matematiikka ja geotieteet 3 (1,35 %)
  • muut tieteenalat 7 (3,14 %)

Tieteellisistä julkaisuista suurin osa elektronisena

Kyselyn tuloksista selviää, että suurin osa tutkijoista saa kaiken tai suurimman osan tarvitsemistaan tieteellisistä julkaisuista elektronisessa muodossa. Tampereen yliopiston tutkijoista jopa yli 14 % saa kaikki aineistonsa elektronisena. Vain 7,8 % Tampereen yliopiston vastaajista kokee, että merkittävä osa heidän tarvitsemistaan julkaisuista on painetussa muodossa.

taulukko_1.jpg

Taulukko 1. Kuinka suuri osa tutkijan käyttämistä tieteellisistä julkaisuista on saatavilla elektronisessa muodossa

Tampereen yliopiston tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin koko maan vastaukset. Koko maan vastaajista noin 14 % kertoi saavansa kaikki käyttämänsä aineistot elektronisessa muodossa, lähes kaksi kolmasosaa sai suurimman osan elektronisena ja ainoastaan painettuja julkaisuja käytti vain 1 % vastaajista.

Aikaisemmissa tutkimuksissa (esimerkiksi Tenopir et al. 2010) on todettu tieteenalan vaikuttavan eniten elektronisten aineistojen käyttöön. Maantieteellisesti, tutkijan iän tai statuksen mukaan verrattuina erot eivät ole kovin merkittäviä. Vertailu Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan välillä vahvistaa tietoa tieteenalan merkityksestä. Yliopistollisessa sairaalassa, jossa on lääketieteen tutkijoita, käyttö kohdistuu lähes ainoastaan elektronisiin aineistoihin, mutta monitieteisessä Tampereen yliopistossa näkyy julkaisujen käytön kirjo elektronisista painettuihin aineistoihin.

Tiedonhaku aloitetaan Nellistä ja Googlesta hakusanoilla tai lähdeviitteillä

Kysymykseen, mistä aloitat tiedonhaun, useimmat Tampereen yliopiston tutkijat (75,7 %) vastasivat aloittavansa tiedonhakunsa kirjaston kotisivulta tai kirjaston tiedonhakuportaalin (Nelli) etusivulta. Tiedonhaku aloitetaan usein myös tekemällä haku hakukoneella, esimerkiksi Googlella (74,3 %). Kysymyksessä sai valita vain kolme eniten käyttämäänsä vaihtoehtoa, joten Nellin käyttö on luonnollista, koska sitä kautta pääsee kaikkiin kirjaston hankkimiin elektronisiin aineistoihin.

taulukko_2.jpg

Taulukko 2. Mistä tutkija aloittaa tiedonhaun

Taulukosta 2 selviää myös, että suosittu tapa lähteä liikkeelle on mennä suoraan kustantajan, tietokannan tai lehden kotisivuille. Tällöin aineisto on todennäköisesti jo ennestään tuttu. Taysin tutkijat suosivat kirjaston kotisivua ja tiedonhakuportaalia lähtöpisteenään vielä enemmän kuin yliopiston tutkijat yleensä. Taysin vastaajamäärä on kuitenkin melko pieni, joten suuria johtopäätöksiä ei voi tästä aineistosta tehdä. Koko maan vastauksissa käytetyimmät tiedonhaun aloitustavat olivat samoin Google tai muu hakukone (74 %) ja oman kirjaston kotisivu tai Nelli-portaali (61 %). Tampereen yliopistossa tiedonhakuportaali Nelli on siis vielä suositumpi kuin keskimäärin koko maassa.

Seuraava taulukko antaa vastauksia kysymykseen, mistä lähteistä ja miten tutkijat löytävät tarvitsemansa tiedon.

taulukko_31.jpg

Taulukko 3. Mistä lähteistä tai minkä kanavien kautta tutkija saa tarvitsemansa tiedon

Hakusanoilla hakeminen ja lähdeviitteiden käyttäminen e-aineistoissa on kaikkein suosituinta Tampereen yliopistossa. Selaamalla painettuja tai e-aineistoja monet tutkijat löytävät ainakin satunnaisesti tarvitsemaansa tietoa. Kollegat ovat tärkeitä, ja sähköpostitiedotteet täydentävät tiedonhankintaa. Sen sijaan RSS-syötteitä ei koeta kovinkaan merkittäviksi: 86 % ei ole koskaan käyttänyt syötteitä. Taysin tutkijoiden profiili noudattelee kutakuinkin yliopiston tutkijoiden profiilia tässä asiassa.

Lehtiartikkelit luetaan tietokoneelta ja kirjat vielä painettuna

Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten tutkijat lukevat eri julkaisuja. Vastauksissa sai valita useita vaihtoehtoja. Tampereen yliopiston tutkijat lukivat tieteellisiä lehtiartikkeleita eniten sekä suoraan tietokoneen ruudulta (82 %) että tulostettuna (80 %). Perinteistä painettua tai kopioitua lehteä käytti 42 %. Mobiililaitteita, kuten esimerkiksi e-kirjalukijaa, käytti lehtiartikkeleiden lukemiseen vain 5 %.

Tieteelliset monografiat eli kirjat luetaan selvästi eniten perinteisenä painettuna versiona (88 %), tietokoneen ruudulta luki 40 %. Mobiililaitteelta kirjoja luki vain 2 %. Mobiililaitteiden käyttö oli sekä Tampereen että myös koko maan vastauksissa hyvin vähäistä.

Tuloksissa näkyy, että lehtiä julkaistaan paljon elektronisena ja niitä on jo totuttu lukemaan elektronisina, jolloin uusimman tiedon saa nopeasti omalle tietokoneelleen. Mielenkiintoista vastauksissa on tulostettujen artikkeleiden suuri määrä. Lehtiartikkelithan voi yleensä tallentaa itselleen, jos haluaa arkistoida ne, joten tarvetta tulostukseen ei sikäli pitäisi olla. Kirjojen lukemiseen eniten painettuna vaikuttaa varmaankin se, että vaikka elektronisia kirjoja on jo paljon, kaikkia, varsinkaan suomenkielisiä kirjoja, ei ole kuitenkaan saatavana elektronisina.

Elektronisten kirjojen käyttömuotoja kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kirjojen lukemista helpottava e-kirjan latausmahdollisuus omalle laitteelle (kannettavalle tai tabletille) on otettu käyttöön jo useissa kirjaston e-kirjapalveluissa. E-kirjan voi siis lainata samaan tapaan kuin painettu kirja lainataan eikä tarvitse joka kerta kirjautua erikseen palveluun lukeakseen e-kirjaa.

Tiedotusta ja lisätietoa aineistoista kaivataan

Kysyttäessä mitä apua tai tukea tutkija toivoo oman organisaation kirjastolta, suurin toive sekä Tampereen yliopistossa että koko maan vastauksissa oli saada lisää tietoa käytettävissä olevista aineistoista. Elektronisten aineistojen määrä on kasvanut todella nopeasti: Tampereen yliopistolla on tällä hetkellä yli 378 000 e-kirjaa ja yli 33 000 e-lehteä, joten lisätiedon tarve on ymmärrettävää.

Tiedotuksen lisäksi tutkijat kaipaavat myös lisää e-aineistoja. Tällaisina aineistoina mainittiin useimmin kirjat, sekä vanhat että uudet kirjat, ja erityisesti tutkimusmenetelmäkirjat. Seuraavaksi eniten elektroniseen muotoon kaivattiin tieteellisten lehtien vanhoja vuosikertoja, joista tarvitaan erityisesti tutkimusmenetelmiä koskevaa tietoa. Myös tieteellisiä lehtiä ylipäänsä kaivattiin lisää elektronisina. Elektronisten julkaisujen puutteet ja tiedon saannin ongelmat tulivat ilmi kautta koko valtakunnallisen kyselyaineiston (Merimaa, 2011).

Kyselyn vapaissa kommenteissa tutkijoilta tuli paljon pohdintoja ja kysymyksiä elektronisista aineistoista. Suurin osa kysymyksistä koski e-aineiston saatavuutta: miksi kaikkien alojen kaikki aineistot eivät ole e-muodossa, miksi jotkut yksittäiset lehdet eivät päästä uusimpaan aineistoon, miksi e-lehtien vanhempia aineistoja ei ole käytettävissä, miksi kirjaston e-kirjat eivät käy Kindleen tai miksi kotimaista aineistoa ei ole riittävästi elektronisena. Tampereen yliopiston Kirjastoikkuna-blogissa on vastattu näihin kysymyksiin.

Tarkempia tietoja kyselyn tuloksista löytyy maaliskuussa 2012 ilmestyneestä raportista (Merimaa, 2012). Aiempia kyselyjä ja artikkeleita löytyy verkosta FinELibin sivulta.

 

Teksti:

Sisko Sallama
informaatikko, Humanistis-kasvatustieteellinen osasto

Aniita Ahlholm-Kannisto
informaatikko, pääkirjasto, hankintaosasto

Mervi Ahola
tietoasiantuntija, Terveystieteiden osastokirjasto

Eija Poteri
osastonjohtaja, pääkirjasto, tietopalveluosasto

Lähteet

Ahlholm-Kannisto, A. & Ahola, M. (2011): Kirjasto tarjoaa enemmän e-aineistoja kuin tiedetään. Kirjastoikkuna-blogi 14.11.2011

Merimaa, M. (2011): Tieto tutkijan pöydälle: kysely elektronisten aineistojen käytöstä. Kansalliskirjasto 2011:4.

Merimaa, M. (2012): Tieto tutkijan pöydälle! : raportti elektronisten aineistojen käytöstä tutkimustyössä. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja79; Raportit ja selvitykset.

Poteri, E. & Ahola, M.: Yliopiston ja Taysin tutkijat löytävät suurimman osan tarvitsemistaan julkaisuista e-muodossa. Kirjastoikkuna-blogi 7.11.2011

Tenopir, C.; Wilson, C. S..; Vakkari, P.; Talja, S. & King, D. W. (2010).: Cross country comparison of scholarly e-reading patterns in Australia, Finland, and the United States. Australian Academic & Research Libraries 41:1, pp. 26-41.

”Tieto tutkijan työpöydälle” -käyttäjäkysely

 
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
Ylläpito: bulletiini@uta.fi
Muutettu: 18.5.2012 7.56 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi

YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yhteistyö
Yksiköt
Yhteystiedot

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Opiskelijablogi
Rehtoriblogi
» lisää ajankohtaisia

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle

SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle (learning2)
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Tamcat
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti