JUFO-pilotti: Tieteelliset laatulehdet – saatavilla kirjastossa?

Tampereen yliopiston pääkirjastossa käynnistettiin kesällä 2012 pilotti, jossa selvitettiin kausijulkaisukokoelman ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita syksyn hankintapäätösten tueksi. Puuttuuko lehtikokoelmastamme tieteellisesti merkittäviä julkaisuja? Löytyisikö jotain karsittavaa? Evaluointimetodina päätettiin käyttää Julkaisufoorumin (JUFOn) uutta tieteellisten julkaisujen tasoluokitusta ja testata samalla sen sopivuutta kokoelmien kehittämisen työkaluna. Pilottiin osallistuivat Hannele Nurminen, Merja Hyödynmaa, Riikka Saharinen ja Sari Lundelin.

JUFO-tasot nostavat tieteelliset laatujulkaisut esiin[1]

Opetusministeriö uudistaa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2013 alkaen. Julkaisufoorumi-luokitus syntyi tähän tarpeeseen: se toimii indikaattorina tieteellisten julkaisukanavien laadun arvioinnissa. Aiemmin tieteellistä julkaisutoimintaa mitattiin vain määrällisesti, nyt uudistetussa rahoitusmallissa mitataan myös julkaisutoiminnan laatua.

JUFO-tasoja on kolme, joista paras (taso 3) kattaa alan ydinjulkaisut. Arviointiprosessi etenee niin, että aluksi tieteenalakohtaiset paneelit valitsevat tasolle 1 kunkin alan keskeiset tieteelliset julkaisut. Näistä (tason 1) julkaisuista valitaan arvostetuimmat tasolle 2, ja vastaavasti tason 2 julkaisuista valitaan vaikuttavimmat alan ydinjulkaisut tasolle 3.

Kuvio 1. Tieteellisten julkaisukanavien JUFO-tasot

Kaikki JUFO-tason saaneet lehdet ja kokoomateokset ovat tieteellisiä laatujulkaisuja. JUFO-luokitettujen julkaisujen on täytettävä seuraavat kriteerit[2]:

 

TASO 1   Tieteelliset julkaisukanavat	TASO 2 (~20%) Johtavat tieteelliset julkaisukanavat	TASO 3 (~5%) Korkeimman tason tieteelliset lehdet ja sarjat
- erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun   - tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta	- pääsääntöisesti kansainvälisiä tieteellisiä lehtiä ja kustantajia, joiden toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta edustaa eri kansallisuuksia	- näissä julkaistu tutkimus edustaa korkeinta tasoa omalla tieteen- tai tutkimusalalla   - toimituskunnissa tieteen- tai tutkimusalan johtavat tutkijat
- julkaiseminen edellyttää laadunarviointia (vertaisarviointi)	- kanavia, joissa tutkijat eri maista julkaisevat parhainta tutkimustaan	- tutkimuksen vaikuttavuus on erittäin suurta (viittausindikaattorit)
- suunnattu ensisijaisesti alan asiantuntijayleisölle	- suomen- tai ruotsinkielisiä johtavia tieteellisiä lehtiä ja sarjoja, jotka kattavat tieteenalansa suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja historian erityispiirteitä käsittelevää tutkimusta mahdollisimman laajasti	- kirjoittaja- ja lukijakunta on kansainvälistä   - kattavat tieteen- tai tutkimusalaa laajasti
- pääsääntöisesti vähintään puolet arvioijista ja kirjoittajista edustaa eri tutkimusorganisaatioita	- pääsääntöisesti vähintään puolet arvioijista ja kirjoittajista edustaa eri tutkimusorganisaatioita	- julkaisemista näissä lehdissä ja sarjoissa arvostetaan erittäin korkealle

 

Kesäkuussa 2012 JUFO-luokitettuja tieteellisiä lehtiä ja kokoomateoksia oli lähes 20 000. Vielä vuoden loppuun mennessä arviointipaneelit käyvät läpi 1727 uutta ehdotusta, joista tehdään valinnat tasolle 1. Näitä täydennysarvioita tehdään vuosittain. Kaikki tasoluokitetut julkaisut arvioidaan uudelleen kolmen vuoden välein – seuraavan kerran 2014.[3]

Puuttuuko pääkirjaston kokoelmasta yhteiskuntatieteellisiä ydinlehtiä?

Pilotissa testattiin pienen otoksen avulla, missä määrin pääkirjaston kausijulkaisukokoelma sisältää yhteiskuntatieteellisten alojen keskeisimpiä julkaisuja. Julkaisufoorumin tietokannasta listattiin kaikki kausijulkaisut, jotka oli luokitettu yhteiskuntatieteelliseen alaan kuuluviksi ja jotka olivat saaneet ylimmän tasoluokan 3. Kriteerit täyttäviä julkaisuja oli kaikkiaan 328 kappaletta.

Otosta verrattiin Tampereen yliopiston pääkirjaston omiin lehtitilauksiin sekä FinELib-konsortion kautta hankittuun e-aineistoon. Lopputulos on kiitettävä: pääkirjaston kokoelma kattaa huikeat 93 % otoksen JUFO-luokitetuista yhteiskuntatieteellisistä ydinlehdistä, ja niistä suurin osa on käytettävissä e-aineistona.

Alla on listattu otoksen loput 7 % eli 24 kokoelmasta puuttuvaa laatujulkaisua. Näistä lähes puolet on lakialan julkaisuja. Listalla on myös lehtiä, jotka eivät välttämättä kuulu ydintieteenalojemme joukkoon (esim. Music Perception).  Saadut tulokset ovat hyödyllisiä, kun tieteenalayksiköiden kanssa käydään keskusteluja kirjaston kokoelmien kehittämistarpeista.

	LAKIALAN JULKAISUT		MUUT JULKAISUT
0002-919X	American Journal Of Comparative Law	1045-2249	Behavioral Ecology
0307-5400	European Law Review	1366-7289	Bilingualism-Language And Cognition
0017-8063	Harvard International Law Journal	0007-0874	British Journal For The History Of Science
0020-5893	International And Comparative Law Quarterly	0007-6791	Business History
0952-8873	Journal Of Environmental Law	1045-5736	Journal Of Democracy
1369-3034	Journal Of International Economic Law	0146-8693	Journal Of Pediatric Psychology
0022-2186	Journal Of Law & Economics	1011-6702	Journal Of World Trade
8756-6222	Journal Of Law Economics & Organization	1072-0502	Learning & Memory
0047-2530	Journal Of Legal Studies	0730-7829	Music Perception
0143-6503	Oxford Journal Of Legal Studies	1069-9384	Psychonomic Bulletin & Review
		1572-3097	Review Of Finance
		0951-631X	Social History Of Medicine
		0037-7791	Social Problems
		0040-165X	Technology And Culture

FinELib mahdollistaa lehtien yhteishankinnan[4]

The Finnish National Electronic Library (FinELib) eli Kansallinen elektroninen kirjasto toimii Kansalliskirjastossa. Tämän palveluyksikön tehtävänä on neuvotella ja hankkia Suomen yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille monipuolinen kattaus e-aineistoa mahdollisimman kilpailukykyisesti FinELib-konsortion yhteishankintana.

Kuvio 2. FinELib-konsortion jäsenet vuoden 2012 alussa[5]

Opetusministeriö rahoittaa FinELibin toimintaa, jotta tutkimuksessa, opettamisessa ja oppimisessa saataisiin kustannustehokkaasti käyttöön laadukkaita e-lehtiä, e-kirjoja, hakuteoksia ja viitetietokantoja. Vuonna 2011 FinELib-konsortion kautta oli tarjolla mm. yli 35 000 e-lehteä[6]. Jo yksinomaan yliopistot hankkivat näitä lehtiä 11,8 milj. euron arvosta[7]. FinELib tarjoaa aineistot jäsenilleen Nelli-portaalin kautta.

FinELib-konsortion laajasta valikoimasta huolimatta tarjonta ei kata kaikkia kirjastojen aineistotarpeita, joten kirjastot tilaavat aineistoa myös suoraan välittäjiltä ja kustantajilta. Kesällä 2012 Tampereen yliopiston kirjastoon oli hankittu omana tilauksena 900 lehteä täydentämään kausijulkaisukokoelman FinELib-yhteishankintoja.

Kirjaston omat lehtitilaukset – löytyisikö jotain karsittavaa?

Kirjastojen hankintabudjetit ovat nykyisessä tilanteessa tiukkoja. Hankintapäätökset kiristyvät vuosi vuodelta, kun budjetoidut määrärahat eivät pysy aineistojen hintakehityksen tahdissa. Tämä aiheuttaa painetta kokoelmien laadun arviointiin. Pilotissa testasimme JUFO-tasojen avulla, osuvatko omat lehtitilauksemme tieteellisesti arvostettuun julkaisukenttään.

Arvioinnin kohteena oli kaikkiaan 900 lehteä, jotka Tampereen yliopiston kirjasto oli kuluvan vuoden aikana tilannut suoraan välittäjiltä ja kustantajilta. Kävi ilmi, että valtaosa eli 67 % näistä lehdistä on JUFO-luokitettu. Kirjaston omat tilaukset selvästikin kohdistuvat tieteellisesti merkittäviin julkaisuihin, ja ovat siten perustellusti hankintalistalla.

                                 

Kuvio 3. Tampereen yliopiston kirjaston omat lehtitilaukset JUFO-tasoittain (N=900)

Kolmannes eli 295 suoraan tilattua julkaisua on (toistaiseksi) ilman tasoluokkaa. Jos julkaisujen määrää on jossain vaiheessa karsittava, on selvää, että paine tilausten lopettamiseksi kohdistuu ensisijaisesti tason 0 lehtiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että JUFO-arviointiprosessi elää kaiken aikaa, ja se on monen julkaisun kohdalla vielä kesken.

Yhteenveto

Kokeilunomainen pilotti antoi rohkaisevia tuloksia Tampereen yliopiston kirjaston lehtikokoelman ajantasaisuudesta. Evaluointiotos osoitti, että pääkirjaston kokoelma kattaa kiitettävästi (93 %) yhteiskuntatieteellisiä JUFO-tason 3 ydinlehtiä. Pääkirjaston lehtikokoelmaan on selvästikin onnistuttu tilaamaan ao. tieteenalan laatujulkaisut. Myös koko kirjaston tasolla tarkasteltuna ⅔ kirjaston omista lehtitilauksista kohdentui tieteellisesti arvostettuihin, JUFO-luokitettuihin lehtiin.

Vaikka julkaisufoorumin tasoluokitus on vielä keskeneräinen, se helpottaa jo nyt tieteellisten lehtikokoelmien kehittämistyötä tuomalla esiin sekä kokoelmien hyvät että huonot puolet. Tasoluokituksen avulla kirjasto saa perustellumpaa näyttöä tärkeiden hankintojen tueksi, ja toisaalta karsinta voidaan rajata tarkemmin. Parhaimman hyödyn JUFO-luokituksesta saa perinteisten evaluointimenetelmien (kuten aineiston käytönseurannan) rinnalla.

Teksti:
Sari Lundelin
kirjastoamanuenssi, pääkirjaston tietokantaosasto

Lähteet: