Kirjastolla haasteita rinnakkaistallennuksen edistämisessä
Tampereen yliopiston kirjasto teki keväällä 2012 Open Access -kyselyn tutkijoille. Sen tarkoituksena oli selvittää tutkijoiden mielipiteitä avoimesta julkaisemisesta sekä markkinoida rinnakkaistallentamista ja sekä Tampereen yliopiston avointa julkaisuarkistoa TamPubia. Rinnakkaistallennustyön käytäntöjen kehittämistä varten tarvittiin myös tietoa tutkijoiden kokemista esteistä, koska rinnakkaistallennus ei ole rehtorin päätöksestä huolimatta käynnistynyt kunnolla yliopistossa. Kysely toteutettiin verkkolomakkeella maaliskuussa 2012. Idea kyselyyn saatiin Jyväskylän yliopiston kirjastosta, jossa puolestaan kysely ideoitiin Britanniassa tehdyn kyselyn pohjalta. Tampereen yliopiston kyselyyn vastasi 205 henkilöä, mikä on noin 10 prosenttia yliopiston henkilökunnasta. Myös muissa kyselyissä vastaajia on ollut samassa suhteessa tutkijayhteisöön.
Open Access -myönteisyys ei näy käytännössä
Kyselyyn vastanneista 93 % piti Open Access -periaatetta joko erittäin tai melko tärkeänä. Tästä huolimatta vain vajaa kolmannes (29 % vastaajista) pyrki julkaisemaan Open Access -periaatteella toimivissa lehdissä. Yliopistojen omia julkaisuarkistoja piti erittäin tai melko tärkeinä 78 % vastaajista. Tampereen yliopiston oma julkaisuarkisto TamPub ei kuitenkaan ollut tuttu 39 %:lle vastaajista. 61 % vastaajista kyllä tunsi TamPubin, mutta vain 12 % heistä oli tallentanut julkaisujaan TamPubiin.
Reilu kolmannes vastaajista (38 %) ei laittanut julkaisujaan avoimesti saataville mitään kautta. 15 % vastaajista kertoi julkaisevansa artikkelinsa tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa. Omia julkaisuja laitettiin TamPubin (11 %) lisäksi avoimesti saataville yleisimmin omien www-sivujen (10 %) tai oppiaineen/yksikön www-sivujen kautta (9 %).
Rinnakkaistallentamisen esteitä
TamPubiin tallentamisen esteinä mainittiin yleisimmin ajan puute, epävarmuus lupa-asioissa ja siinä, kuinka ylipäänsä rinnakkaistallennetaan. Rinnakkaistallentamista pidettiin myös vaivalloisena ja oli joukossa jonkin verran niitäkin, joilla ei ollut vielä julkaisuja, joita voisi TamPubiin tallentaa. Tutkijoiden periaatteellisen tason myönteisyyttä ja toisaalta käytännössä koettuja rinnakkaistallennuksen esteitä kuvaa hyvin erään vastaajan mielipide: ”Aivan ehdottoman kannatettava juttu – mitä helpommaksi se tehdään tutkijoille, sitä paremmin se tulee onnistumaan. Kannatan erityisesti lupakäytäntöjen selvittämistä kirjaston taholta ja julkaisemiseen liittyvien ohjeistusten kollektiivista tiedottamista.”
Tekijänoikeusasiat ja tutkimusrahoittajien vaatimukset avoimuudesta epäselviä
Kolmannes vastaajista kertoi tutustuvansa lehden tekijänoikeusehtoihin ennen artikkelin toimittamista lehteen. 41 % vastaajista kertoi tekevänsä näin joskus, ja 26 % vastaajista ei tutustunut lehden tekijänoikeusehtoihin ennen artikkelin toimittamista lehteen. 40 % vastaajista ei tiennyt, vaatiiko heidän rahoittajansa tutkimustulosten avoimuutta. Vain 6 % vastaajista ilmoitti, että heidän tutkimusrahoittajansa vaatii tutkimustulosten avointa saatavuutta.
Tutkimusrahoittajat edistävät avoimuutta
Tutkimusrahoittajien vaatimukset tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta tulevat varmasti lisääntymään, sillä esimerkiksi Britanniassa monet suuret tutkimusrahoittajat (The Research Councils UK ja Higher Education Funding Council for England) vaativat tutkimustulosten avointa saatavuutta. Myös Euroopan komissio (2012b) on antanut kesällä 2012 suosituksen tieteellisen tiedon avoimesta saatavuudesta ja säilyttämisestä. Lisäksi Euroopan komission kesäisessä lehdistötiedotteessa kerrotaan, että Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksensa saavien tutkimusten tutkimustulosten on oltava avoimesti saatavilla vuodesta 2014 lähtien. Komission tavoitteena on myös saada vuoteen 2016 mennessä 60 % Euroopan julkisrahoitteisissa tutkimuksissa tehdyistä artikkeleista avoimesti saataville. (Euroopan komissio 2012a.)
Onko rinnakkaistallennukselle todellisia esteitä?
Kuten edellä on jo todettu, tutkijat suhtautuvat periaatteessa varsin myönteisesti rinnakkaistallentamiseen. 76 % vastaajista olisi valmis tallentamaan artikkelinsa viimeisen tekijäversion ( post-print-version) TamPubiin, jos kirjasto tarkistaisi kustantajan lupakäytännön. 65 % vastaajista olisi myös valmis varmistamaan rinnakkaistallennusluvan artikkelin muilta tekijöiltä jo artikkelin kirjoitusvaiheessa. Suurimmalla osalla vastaajista (74 %) on tallessa artikkelinsa viimeisin tekijäversio, jonka kustantajat yleisimmin sallivat tutkijoiden rinnakkaistallentaa.
Myös kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esiin toive, että rinnakkaistallentaminen olisi varsin kannatettavaa, jos vain joku muu tekisi tämän tai ainakin auttaisi lupa-asioiden selvittämisessä. Kyselyn nämä tulokset viestivät siitä, ettei suurimmalla osalla tutkijoita ole todellisia esteitä rinnakkaistallentamiselle. Jonkun muun tulisi kuitenkin selvittää lupa-asioita ja auttaa tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.
Open Access -lehdillä hyvät viittauskertoimet
Tampereen yliopiston Open Access -kyselyn tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin Jyväskylän yliopiston ja Iso-Britannian yliopistoissa tehtyjen tutkimusten tulokset. Myös tunnettu tieteellinen kustantaja Wiley on tehnyt tänä vuonna Open Access -asioihin liittyvän kyselyn Wileyn kustantamissa lehdissä julkaistujen artikkelien kirjoittajille. Wileyn tutkimuksen mukaan kirjoittajat ovat huolissaan Open Access -lehtien tasosta ja tämä estää kirjoittajia julkaisemasta Open Access -lehdissä. Samanlaiset huolet tulivat esiin myös Tampereen yliopiston kyselyssä.
Wileyn kyselyn mukaan tutkijat arvostavat lehden vaikuttavuuskerrointa (Impact Factor), lehdessä julkaistujen artikkelien laatua, kansainvälistä kirjoittaja- ja lukijakuntaa sekä vertaisarviointiprosessin nopeutta. Björkin ja Solomonin (2012) tutkimuksen mukaan Open Access -lehdillä on kuitenkin lähes yhtä paljon viittauksia (yhtä korkea Impact Factor) kuin perinteisillä lukijamaksullisillä lehdillä. Joillakin aloilla Open Access -lehdillä oli jopa enemmän viittauksia.
Avoin julkaiseminen lisääntyy
Avoin julkaiseminen on tulevaisuuden julkaisumuoto. Laakson & Björkin (2012) uusimman tutkimuksen mukaan tieteellisten artikkelien Open Access -julkaiseminen on lähes kymmenkertaistunut vuosien 2001-2011 aikana. Vuoden 2011 Scopus-tietokannasta löytyvistä artikkeleista jopa noin 17 % oli avoimesti saatavilla viimeistään vuoden kuluttua artikkelin julkaisemisesta. 12 % oli saatavilla avoimesti heti julkaisemisen yhteydessä ja 5 % viimeistään vuoden kuluttua artikkelin julkaisemisesta.
Web of Knowledge -tietokannan artikkeleista lähes yhtä suuri osa (16,2 %) oli avoimesti saatavilla viimeistään vuoden kuluttua julkaisemisesta. Näissä luvuissa eivät ole mukana niin sanotun ”vihreän tien” eli rinnakkaistallentamisen kautta avoimesti saatavilla olevat artikkelit. Luvut sisältävät siis varsinaisissa Open Access -lehdissä, niin sanotuissa hybridi-lehdissä ilmestyneet sekä pienellä viiveellä avoimeksi tulevat artikkelit. Hybridi-lehdessä kirjoittaja voi ostaa oman artikkelinsa avoimesti saataville. (Laakso & Björk, 2012.)
Kyselyn jälkeen
Tampereen yliopiston Open Access -kysely antoi hyvää tietoa tutkijoiden näkemyksistä. Tutkijat kannattavat avointa julkaisemista. He kaipaavat kuitenkin tietoa ja neuvoa rinnakkaistallentamiseen. Rinnakkaistallennus olisi hyvä tehdä mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Kirjastolta toivotaan myös apua lupatietojen tarkistukseen. Kirjaston on myös lisättävä tietoa yliopiston omasta julkaisuarkistosta, sillä moni tutkija ei tuntenut TamPubia lainkaan. TamPub tulee tutummaksi ja ehkä kiinnostavammaksikin lähikuukausina, sillä TamPubiin siirretään yliopiston väitöskirjat joulukuussa 2012 ja gradut tullaan siirtämään keväällä 2013.
Kirjaston strategiassa vuosille 2010–2015 rinnakkaistallennus on alue, johon on päätetty suunnata resursseja. Mikäli rinnakkaistallentaminen halutaan saada osaksi tutkijoiden työprosessia ja TamPub tutkimusartikkeleiden arkistoksi, tulisi kirjaston vielä vahvistaa rinnakkaistallennukseen käytettäviä henkilöstöresursseja. Tutkijat tarvitsevat henkilökohtaista kehotusta tallentamiseen sekä apua rinnakkaistallennuslupien tarkastamisessa. Kyselyn perusteella tämä olisi tutkijoidenkin mielestä tärkeää. Kirjastoa motivoi myös se, että tutkijat tulevat tarvitsemaan tätä ”vihreää tietä” avoimen julkaisemisen väylänä yhä useammin, koska keskeiset tutkimusrahoittajat vaativat avointa saatavuutta.
Teksti:
Tanja Heikkilä
Erikoissuunnittelija
Tampereen yliopiston Open Access -kyselyn tulokset:
Sisättö, O., Heikkilä, T., Hyödynmaa, M., Melin, R. & Mäki, K. (2012). Tampereen yliopiston Open Access -kyselyn tulokset. Tampereen yliopiston kirjasto.
Muita lähteitä ja lisätietoa:
Björk, B-C. & Solomon, D. (2012). Open access versus subscription journals: a comparison of scientific impact. In: BMC Medicine 2012, 10:73.
Euroopan komissio (2012a). Avoimesti julkaistavat tieteelliset tutkimustulokset lisäävät innovointivalmiuksia Euroopassa. Lehdistötiedote 17.7.2012.
Euroopan komissio (2012b). Suositukset. Komission suositus, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2012, tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä (2012/417/EU)
Harjuniemi, M.-L. (2012). Open Access -kysely: tulokset. Mitä mieltä artikkelien rinnakkaistallentamisesta?. Jyväskylän yliopiston kirjasto.
Laakso, M., & Björk, B-C. (2012). Anatomy of open access publishing: a study of longitudinal development and internal structure. In: BMC Medicine 2012, 10:124.
Repositories Support Project & UKCoRR (2011). Survey of academic attitudes to open access and institutional repositories : an RSP and UKCoRR initiative
Wiley (2012). Author Survey on Open Access
