Sisältöön
tampereen yliopisto: kirjasto: bulletiini: arkisto: arkisto 2013:
Tampereen yliopiston kirjastoTampereen yliopisto Tampereen yliopiston kirjasto
Bulletiini

Erasmus-henkilökuntavaihdossa Ruotsissa, Italiassa ja Saksassa: mitä eurooppalaisista yliopistokirjastoista opittiin?

Vuonna 2013 kirjastolaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Erasmus-henkilökuntavaihtoon. Maaliskuussa Anne Lehto kävi tutustumassa Uppsalan yliopiston kirjastoon. Kesäkuun alussa Eija Poteri tutustui Sapienza di Università Roma -yliopistoon ja sen kirjastolaitokseen Erasmus-henkilökuntavaihtoviikon puitteissa. Samoin kesäkuussa Tanja Heikkilä vieraili henkilökuntavaihtoviikon puitteissa Friedrich-Alexander-Universitätissä, Erlangenissa ja Nürnbergissä.

Laatu, osaaminen ja luovuus Uppsalan yliopistossa vuodesta 1477

Uppsalan yliopisto on perustettu jo vuonna 1477. Opiskelijoita yliopistossa on nykyisin noin 40 000. Yliopisto on sijoittunut useissa arvostetuissa yliopistojen ranking-listauksissa maailman 100 parhaan yliopiston joukkoon.

Tavoitteena Erasmus-henkilökuntavaihdossa Uppsalan yliopiston kirjastossa oli perehtyä kirjaston toimintaan erityisesti seuraavien osa-alueiden osalta: Kirjaston palveluiden ja tiedonhankintataitojen opetuksen organisointi, kirjaston rooli tutkimuksen arvioinnissa, bibliometriset palvelut sekä kirjaston rooli tieteellisessä kommunikaatiossa, myös siitä näkökulmasta, tekevätkö kirjastonhoitajat työhönsä liittyviä tutkimuksia ja julkaisevatko he tieteellisissä julkaisuissa.

Carolina Rediviva -rakennus Uppsalassa

Uppsalan yliopiston kirjaston Carolina Rediviva -rakennus vuodelta 1841 (kuva: Anne Lehto)

Uppsalan yliopiston kirjasto on perustettu vuonna 1620. Kirjaston hallinto, kirjaston ja yliopiston yhteiset toiminnot sekä kulttuuriperintötoiminnot sijaitsevat vuonna 1841 valmistuneessa Carolina Rediviva -rakennuksessa. Lisäksi kirjastolla on eri kampuksilla osastokirjastoja (bruksbibliotek), yksi myös Carolina Rediviva-rakennuksessa.  Kaikkien osastokirjastojen johtajana toimii kirjaston varajohtaja. Osastokirjastoissa on lähiesimiehet, jotka käyttävät puolet työajastaan esimiestyöhön ja puolet kirjastotyöhön. Henkilökuntaa näissä osastokirjastoissa on yhteensä noin 100. Uppsalassa kirjaston rahoitus koostuu monista eri kanavista, ja kulttuuriperinnön säilyttämistehtävät eivät kilpaile samasta rahoituksesta kuin osastokirjastojen rahoitus.

Kirjaston johtajana syksyllä 2012 aloittaneella entisellä kirjallisuustieteen professorilla Lars Burmanilla on johdettavanaan kirjasto, jonka tehtävänä on sekä ainutlaatuisen kulttuuriperinnön säilyttäminen että modernien yliopistokirjastopalveluiden kehittäminen.  Burman kertoi olleensa mukana Uppsalan yliopiston tutkimuksen arvioinneissa vuosina 2007 ja 2011 (KoF11) kirjallisuustieteen laitoksen johtajan ominaisuudessa. Kirjasto ei ollut tehnyt bibliometrisia analyysejä arviointeihin, mutta bibliometrisia palveluja oltiin parhaillaan kehittämässä.

Kirjaston johtaja kertoi ylpeänä, että kirjastossa työskentelee kaikkiaan noin 200 henkilöä, joista 16 on suorittanut tohtorin tutkinnon, ja useat näistä työskentelevät kulttuuriperinnön erilaisten asiantuntija-alueiden parissa. Kirjastonhoitajien oma tieteellinen julkaiseminen tapahtui lähinnä näiden tutkimusalueiden aloilla. Kirjastossa oli kuitenkin käynnistetty ns. plantskolan-projekti, jossa kirjastonhoitajat tukivat toisiaan abstraktien laatimisessa ja opettelivat tieteellistä kirjoittamista ja esitysten tekoa.

Informaatiolukutaidon opetuksen laajuus kaikissa tutkinto-ohjelmissa Tampereella herätti kirjastonjohtajan ja muun henkilökunnan kiinnostusta. Uppsalassa opetusta annetaan vaihtelevia määriä eri kampuksilla. Tuntimäärät ovat kuitenkin isossa yliopistossa suuria, esimerkiksi vuonna 2012 kirjasto antoi opetusta yhteensä 1 848 tuntia.

Lukupaikkoja Uppsalan yliopiston kirjastossa

Uppsalan yliopiston kirjastossa on monimuotoisia lukupaikkoja (kuva: Anne Lehto)

Erasmus-vaihto ohjelma oli laadittu Uppsalassa vastaamaan vierailijan toiveita ja oppimistavoitteita ja sisälsi paitsi tutustumisen kirjaston toiminnallisiin osastoihin ja tapaamisia asiantuntijoiden kanssa pääkirjastossa myös vierailun kolmeen eri osastokirjastoon, jotka olivat kaikki hyvin erilaisia. Varsinaisten kirjaston osastojen lisäksi oli mahdollisuus tutustua Nordiska Afrika institutetin kirjastoon ja ABM-laitokseen.

Yksi vierailun kohteista Uppsalassa oli Ekonomikum-kirjasto. Varsinaista kirjastotilaa ei ollut helppo löytää, koska se sijaitsee rakennuksen keskellä. Sisääntulokäytävän varrella oli ryhmätyöpöytiä täynnä nuoria opiskelijoita, jotka keskustelivat vilkkaasti ja työskentelivät. Pöydillä näkyi kertakäyttömukeja, läppäreitä ja kännyköitä. Vaikutelma oli rento ja sosiaalinen.

Ryhmatyohuoneita_Carolina-kirjastossa

Kirjaston ryhmätyöhuoneita Carolina-kirjastossa. Tilat olivat kaikkialla hyvin läpinäkyviä. (kuva: Anne Lehto)

Käytännössä yksi esimerkki palvelujen kehittämisestä nähtyjen ratkaisujen perusteella on Uppsalan BMC-kirjaston lyhytlainat, jotka oli sijoitettu kirjastossa avohyllyihin varsinaisten lainattavien kappaleiden viereen. Kirjaston lähiesimies kertoi, ettei heillä ole resursseja pitää lyhytlainakappaleita virkailijan takana. Asiaa oli pohdittu Tampereella jo aiemmin, ja keväällä pääkirjastossa Linnassa siirrettiin entisen kurssikirjalukusalin kirjat avokokoelmaksi asiakkaiden omatoimisen lainauksen piiriin.

Vanhan ja ainutlaatuisen aineiston arvostusta lisäsi Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluva käsikirjoituskokoelma. Erityisen vaikuttava kokemus oli päästä selaamaan latinankielistä Codex Caesareus (Kejsarbibeln) -pergamenttikäsikirjoitusta, joka on uskomattoman hyvässä kunnossa ollakseen peräisin noin vuodelta 1050. Kirjaston vanhin ja tunnetuin käsikirjoitus on kuitenkin 500-luvun Silverbibeln.

Sapienza di Università Roma ja Open Access -idea Valènciasta

Sapienza di Università Roma -yliopistoon suuntautunut Erasmus-vierailu tarjosi näköalapaikan eteläisen Euroopan yliopistoihin ja yliopistokirjastoihin, sillä suuri osa henkilökuntavaihtoviikon osallistujista oli Espanjasta, Ranskasta tai muualta etelästä. Sapienza-yliopiston kirjastolaitos vaikutti pohjoismaiseen tehokkuuteen tottuneesta melko jäsentymättömältä: yliopiston kirjasto koostui 56 osastokirjastosta. Pääkirjastoa ei ollut lainkaan. Yhteistä kokoelmatietokantaa ja elektronisen aineiston tilaamista varten oli tosin perustettu yhteinen hankintaosasto. Muuten kaikki hoidettiin itsenäisissä ja omien johtajien hallinnoimissa osastokirjastoissa. Tietenkin Sapienza-yliopiston laajuus (128 000 opiskelijaa!) ja levittäytyminen ympäri Roomaa vaatii monia kirjastopisteitä. Osasyy hajaannukseen on epäilemättä myös yliopiston pitkä historia: 700 vuoden aikana yliopisto ja sen tiedekunnat ovat ehtineet luoda omia rakenteitaan.

Sapienza-yliopiston pääkampus

Sapienza-yliopiston pääkampus (kuva: Eija Poteri)

Mikä sitten yhdisti pohjoismaista ja eteläeurooppalaista yliopistokirjaston henkilökuntaa?  Yhteinen puheenaihe löytyi kirjastojen Open Access -toiminnasta. Sapienza-yliopiston kirjastoissa on meneillään mittava keskiaikaisten ja muiden vanhojen kirjojen digitointiprojekti.  He myös tallentavat yliopiston väitöskirjat avoimeen julkaisuarkistoon Padisiin.  Olimme samaa mieltä, että Open Access -julkaisemisella voidaan yrittää estää angloamerikkalaisen tieteellisen julkaisemisen ylivaltaa.

Henkilökuntavaihtoon osallistunut Universitat Politècnica de Valèncian (UPV) kirjastonhoitaja Adriana Díaz kertoi heidän Open Access -mallistaan. Heidän avoimeen julkaisuarkistoonsa RiuNetiin voidaan tallentaa opinnäytteitä, konferenssipapereita, rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita mutta myös opettajien opetusmateriaaleja.

Tampereen yliopiston kirjaston hallinnoima yliopiston avoin julkaisuarkisto TamPub sisältää pitkälle samaa aineistoa kuin UPV:n RiuNet, mutta opetusmateriaaleja siellä on niukasti. Tietenkin voi pohtia, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan opetusmateriaalilla: onko se opettajan Powerpoint-kalvoja vai kokonainen verkkoon rakennettu oppimateriaali. Molempia liikkuu avoimessakin netissä. TamPubissa on ainakin tietojenkäsittelytieteen opetusmateriaaleja, jotka muistuttavat jo oppikirjoja. Jatkossa yliopistojen julkaisuarkistot voivat kehittyä yhä enemmän myös tähän suuntaan, jos niin halutaan. Opettajien ei silloin tarvitse käyttää omia kotisivujaan oppimateriaalien säilytyspaikkoina.

QR-koodeja ja inkunaabeleita Erlangenissa

Vierailu saksalaisessa Friedrich-Alexander-Universität Erlangenissa ja Nürnbergissa (FAU) oli sukellus vanhoista inkunaabeleista moniin nykyaikaisiin palveluihin. FAUn kirjastolla olikin mittavat kokoelmat inkunaabeleita, käsikirjoituksia, kolikoita ja vanhoja kirjoja. Vanhojen materiaalien säilytys tuo mukanaan omat ongelmansa, mm. niihin helposti pesiytyvien pikkuötököiden muodossa.

Informaatiolukutaidon opetus on tärkeää, ja se lisääntyy koko ajan myös FAUn kirjastossa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että opetusta antava kirjaston aihespesialisti (Fachreferent, Subject librarian) on itse myös opiskellut sitä tieteenalaa, jonka opiskelijoille tiedonhankintataitoja opettaa. Laajuudessaan ja kattavuudessaan IL-opetus on vielä kuitenkin aika kaukana Tampereen yliopiston mallista, jossa IL-opetus kuuluu kaikkien opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin.

Digitaalisia ja muita nykyteknologian mahdollistamia palveluja oli FAUn kirjastolla monia. Monet kirjaston palvelut olivat käytettävissä verkon kautta. Esimerkiksi opiskelija pystyy FAUdok-palvelun kautta tilaamaan kopioita yliopiston kirjaston toisen toimipisteen kokoelmiin kuuluvasta lehdestä tai kirjasta maksutta suoraan omaan sähköpostiinsa. Vanhojen kirjojen digitointia puolestaan harkittiin mm. sen mukaan, jos joku pyysi niitä nähtäväkseen tai kopioitavakseen.

Kirjaston palvelutiski talous- ja sosiaalitieteellisessa osastokirjastossa Nürnbergissa

Kirjaston palvelutiski talous- ja sosiaalitieteellisessä osastokirjastossa Nürnbergissä (kuva: Tanja Heikkilä)

Open Access -julkaiseminen nousi esiin myös Saksassa. FAUn kirjastossa on Open Access -palvelupiste, joka mm. jakaa rahaa yliopiston julkaisujen julkaisemiseen kirjoittajamaksullisissa Open Access -lehdissä. Varsinainen rinnakkaistallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon Opukseen on vähäistä. Web of Science -tietokannan mukaan avoimesti saatavilla olevat artikkelit viedään Opus-julkaisuarkistoon automaattisesti. Opinnäytteistä vain erittäin hyvät julkaistaan avoimessa verkossa.

QRkoodi kirjan kannessa

Kaksiulotteiset kuviokoodit eli QR-koodit olivat käytössä kirjastossa monessa eri yhteydessä. Lehtihyllyillä näkyi lehden e-versioon johtava QR-koodi, ja kurssikirjojen kannessa oli huomautus, että kirja löytyy myös elektronisessa muodossa. Myös kirjaston esitteissä näkyi näitä koodeja aika paljon.

Antoisia keskusteluja ja uusia perspektiivejä

Tutustuminen toiseen yliopistoon ja toiseen yliopistokirjastoon on hyvin avartavaa. Erasmus-vierailuilla syntyi antoisia keskusteluja yhteisistä aiheista kuten informaatiolukutaidosta ja Open Access -julkaisemisesta. Ongelmat eri maissa ovat hyvin samankaltaisia. Vierailu herättää ajatuksia omien palvelujen kehittämiseksi ja antaa perspektiiviä tarkastella yliopistossamme toteutettuja uudistuksia, joissa kirjasto on ollut mukana yhteistyökumppanina. Esimerkiksi tiedonhankintataitojen opetuksen tasa-arvoinen järjestäminen kaikissa yliopiston tutkinto-ohjelmissa on kansainvälisestikin harvinaista.  

Verrattuna eurooppalaisiin vanhoihin yliopistokirjastoihin Tampereen yliopiston kirjastolla on selkeästi erilainen profiili, sillä kirjastossa ei ole kilpailuvalttina laajoja, vuosisatoja vanhoja historiallisia kokoelmia. Näin ollen kirjaston onnistumista tavoitteissaan voi arvioida sen kautta, miten hyvin se pystyy tarjoamaan yliopiston tutkimuksen ja opetuksen sekä kansalaisten elinikäisen oppimisen muuttuviin tarpeisiin laadukkaat aineistot, tilat ja asiantuntijapalvelut. Dynaaminen kehittämisote kirjastossa edellyttää henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä, kansainvälisten trendien tuntemusta sekä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Erasmus-henkilökuntavaihto tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää henkilöstön osaamista ja edistää uusien palveluratkaisujen innovointia.

 

Teksti:
Tanja Heikkilä, informaatikko, pääkirjasto
Anne Lehto, palvelupäällikkö, pääkirjasto
Eija Poteri, informaatikko, pääkirjasto

Aiheesta lisää:
Poteri Eija, Heikkilä Tanja: Inkunaabeleista Open Accessiin (Kirjastoikkuna-blogi 26.6.2013). Saatavilla: http://taykirjasto.wordpress.com/2013/06/26/inkunaabeleista-open-accessiin-kirjastolaiset-erasmus-henkilokuntavaihdossa/

 

 
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
Ylläpito: bulletiini@uta.fi
Muutettu: 30.9.2013 15.25 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi

YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Opiskelijablogi
Rehtoriblogi
» lisää ajankohtaisia

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainväliset asiat
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle

SÄHKÖISET PALVELUT
Intra
Moodle (learning2)
Nelli
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Tamcat
Webmail
Wentti