Sisältöön
tampereen yliopisto: kirjasto: tietoaineistot: erikoiskokoelmat: käsikirjoitusarkisto:
Tampereen yliopiston kirjastoTampereen yliopisto Tampereen yliopiston kirjasto

Kokoelmat

A-J    K-P     R-Y

 

Aapa, Uula  (1900-1987)

= Akseli Olli Väänänen

  • sota- ja seikkailuromaanien käsikirjoituksia
  • luetteloitu 1992 (0,15 hyllymetriä)
  • Aavan arkistoluettelo (pdf)

Uula Aapa kuvaa suomalaista sotaa. Hänen teoksiaan ovat: Sissipartio iskee 1950, Partio väijyksissä 1951, Kaukopartion seikkailuja 1952, Yhteyspartio yllättää 1954, Jälkipartio varmistaa 1955, Partio pulassa 1959, Sallan kapina 1965. Tuhoon tuomittu partio 1966, Partisaanit iskevät 1968, Partioretki Murmanskiin 1972, Sallan partio 1973, Sotakoiria partioretkellä 1974, Partisaanisotaa 1975, Kaukopartio kierroksessa 1976, Sissisotaa Lapissa saksalaisia vastaan 1977.

 

    Arajärvi, Kirsti

    • Kangasalan Palo -suvun tilahistoriaa, Vesilahden, Messukylän ja Lempäälän historiaa, järjestämätöntä tutkimusaineistoa ja kortistoa yht. 0,78 hm.
    • Arajärven kansioluettelo (pdf)

     

    Aronpuro, Kari

    Tamperelainen runoilija Kari Aronpuro on lahjoittanut arkistoon kokoelmansa Merkillistä menoa (1983) eri työvaiheet alkuluonnoksista painoasun viimeistelyvaiheeseen.

     

    Aura, Erkki

    • näytelmien, elokuvien, kuunnelmien, käännösten, tutkimusten, romaanien ja runojen käsikirjoituksia, ohjauksiin liittyvää aineistoa, opetusmateriaalia, nuotteja
    • luetteloitu 1992, karttuva kokoelma (0,70 hm)
    • Auran arkistoluettelo ja luettelo käsikirjoituksista (pdf)

    Teatterinjohtaja Erkki Auran kokoelma perustettiin vuonna 1992, jolloin hän luovutti arkistoon käsikirjoituksiaan 0,70 hm. Kokoelmaa on tarkoitus täydentää jatkossa niin, että se tulee sisältämään Erkki Auran koko kirjallisen tuotannon ja draamaproduktioihin liittyvää aineistoa.

    Erkki Aura valmistui ohjaajaksi Tampereen yliopiston draamastudiosta vuonna 1968. Hän on toiminut ohjaajana ja johtajana teattereissa, perustanut omia ryhmiä ja toteuttanut free lancerina erilaisia produktioita. Näytelmien lisäksi Erkki Aura on kirjoittanut kuunnelmia, runoja, romaaneja ja novelleja. Hän on tehnyt myös tutkimuksia draamasta ja teatterista.

     

    Böök, Einar (1874-1957)

    • sosiaalitieteitä, vanhaa sosiaalilainsäädäntöä, muistelmia ym. aineistoa
    • osittain järjestetty 1992, luetteloimaton (0,65 hm)
    • Böökin kansioluettelo (pdf)

    Emil Einar Böök oli suomalaisen sosiaalihallinnon uranuurtaja. Hän tuli ylioppilaaksi 1892 ja valmistui sen jälkeen filosofian maisteriksi ja lakitieteen kandidaatiksi. Böök teki opintomatkoja Eurooppaan. Suomessa hän toimi lakimiehenä ja sosiaalihallinnon korkeimmissa tehtävissä osallistuen myös kansainvälisiin neuvotteluihin. Böök opetti YKK:ssa vuosina 1942-46.

    Arkistossa oleva Böökin kokoelma sisältää sosiaalihuollon historiaan liittyvää aineistoa, muistelmia, kirjeitä, puheita ja esitelmiä. Kokoelma on toistaiseksi tarkemmin järjestämättä. Sen kansioista on luettelo.

     

    Ellilä, Eino J.

    • kirjastoneuvos E.J.Ellilän kirjeet Arvo H.Nurmelle

     

    Erjakka, Helvi (1909-1975)

    Helvi Erjakan käsikirjoituskokoelma saatiin Kangasalan kunnankirjastolta vuonna 1984. Helvi Erjakka (vuoteen 1934 Eriksson) syntyi Tampereella vuonna 1909. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään hän toimi näyttelijänä. Erjakka kirjoitti ihmissuhderomaaneja, kuunnelmia, näytelmiä ja pakinoita.

    Erjakka sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuosina 1958 ja 1968 ja valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1969.

     

    Huntuvuori, Hilda (1887-1968)

    Hilda Huntuvuori valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1910. Hän toimi opettajana Jutikkalan koulussa ja sen jälkeen muissa alan tehtävissä. Vuonna 1965 hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi.

    Huntuvuoren esikoisromaani Karjalan Osman nuoruus ilmestyi v. 1919. Huntuvuoren teokset käsittelevät keskiajan historian tapahtumia ja henkilöitä, erityisesti Turun piispoja. Hän kirjoitti myös pitkiä jatkokertomuksia nuorisolehtiin ja aikakausjulkaisuihin, joita mm. kirjailija Helmi Krohn toimitti.

    Hilda Huntuvuori kuului historian ja opetusalan seuroihin ja Suomen kirjailijaliittoon. Lisäksi hän oli yhdessä Helmi Krohnin kanssa Suomeen perustetun Spiritualistisen seuran kantavia voimia. Kokoelma sisältää myös laajan kirjeenvaihdon.

     

    Huvinen, Anna

    Anna Huvinen lahjoitti 1960-luvulla arkistoon lehtileikkeinä satoja kirjoittamiaan novelleja ja kertomuksia, jotka on julkaistu Lahdessa ilmestyvässä Etelä-Suomen Sanomat -lehdessä vuosina 1935-1958. Kokoelmaan kuuluu myös pari pitempää novellikäsikirjoitusta.

    Viikon novellit ja Päivän novellit kuvastavat viihdekirjallisuuden arvomaailmaa ja ihmisten lukutottumuksia aikana ennen televisiota.

     

    Jaakola, Alpo (1929-1997)

    Arkistossa on taiteilija Alpo Jaakolan Ylioppilaslehdessä 1960-luvulla julkaistujen sarjakuvien alkuperäispiirrosten valokopiot, jotka hän lahjoitti itse kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.

     

    Jaakola, Pirkko

    • kuunnelmat Dalmatialainen susikoira ja Älä välitä Arnold
    • luetteloitu 1992 (0,02 hm)

    Kirjailija Pirkko Jaakolan luovuttamat kuunnelmakäsikirjoitukset Dalmatialainen susikoira ja Älä välitä Arnold on saatu arkistoon vuonna 1989 yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselta.

     

    Jaatinen, Ilo

    • kirjallisuusarvosteluja ja Filosofisen yhdistyksen kokouspöytäkirja vuodelta 1911, ks. muu aineisto Ea5

    Ilo Juhani Jaatisen kirjallisuusarvosteluja. Jaatisen leikevihkoja, jotka sisältävät hänen kirjallisuusarvostelujaan ja artikkelejaan, mukana Filosofisen yhdistyksen pöytäkirjaa vuodelta 1911. Jaatinen on toiminut yhdistyksen sihteerinä.

    Kajava, Viljo (1909-1998)

    • kirjailijalle saapuneita kirjeitä, järjestetty 1992 (0,28 hm)
    • luetteloimatta, asiakaskäyttöön vain valokopiot
    • Kajavan kokoelmasta tietoja (pdf)

    Aineisto saatiin lahjoituksena Viljo ja Inkeri Kajavalta v. 1967. Kokoelma sisältää kirjailija Viljo Kajavalle saapuneita kirjeitä mm. kirjailija- ja taiteilijaystäviltä.

     

    Kariniemi, Annikki  (1913-1984)

    Annikki Kariniemi (ent. Kariniemi-Willamo) syntyi Rovaniemellä. Hän työskenteli kansakoulunopettajana Lapin kouluissa ja rajavartioston kanslistina. Kariniemi kirjoitti romaaneja, novelleja ja draamatekstejä. Esikoisromaani Poro-Kristiina ilmestyi 1952.

    Romaani Riekon valkea siipi (1967) kertoo kirkollisen herätysliikkeen lestadiolaisuuden perustajasta Lars Leevi Laestadiuksesta (1800-1861), jonka elämää Annikki Kariniemi tutki. Myös teosta varten kerätty laajempi aineisto (Baa 4) on mukana kokoelmassa, jonka Kariniemi itse luovutti Tampereen yliopistolle vuosina 1967-1971.

    Kokoelma on laaja ja siitä on tehty tarkka luettelo. Aineistoon kuuluu kaunokirjallisten käsikirjoitusten lisäksi mm. valtava kirjeenvaihto ja Kariniemen sukututkimuksiin liittyvä Hanhivaaran aineisto, jossa on vanhan lestadiolaisuuden keskushahmoihin kuuluneen Kittilässä eläneen Pietari Hanhivaaran (s. 1833) kirjeenvaihto. Siinä kartoittuu Suomen lestadiolaisten ja saarnaajien yhteydenpidon lisäksi lähetystoiminta Amerikkaa ja Jangtse-jokea myöten.

    Arkistossa on myös Kariniemen 1800-luvun lopulla Amerikkaan siirtolaisiksi muuttaneiden sukulaisten kirjeitä värikkäine matkakertomuksineen.

    Annikki Kariniemen oma kirjeenvaihto valottaa mm. Lapin sotatapahtumia ja upseeriston elämää. Kariniemi avioitui eversti Oiva Willamon kanssa. Kariniemi oli kirjeenvaihdossa myös sotasyyllisyysoikeudenkäynnin seurauksena Turun lääninvankilan selliin joutuneen Ruth Munckin kanssa. Sota-ajan aineistoa on myös Kariniemen vieras- ja leikekirjoissa. Kirjeenvaihto antaa kuvan myös Kariniemen osallistumisesta kirjallisuus- ja kulttuurielämään.

     

    Kauppi, Raili (1920-1995)

    • virkatoiminta, tieteelliset seurat, kirjallinen toiminta, päiväkirjat, kirjeet
    • luetteloitu 1997, (2,50 hm)
    • vuoteen 2045 asti suljettu yksityisarkisto, Raili Kaupin tieteellistä aineistoa voi tiedustella filosofian laitokselta

    Raili Kauppi oli intensionaalisen logiikan, käsiteanalyysin ja tietoteorian tuntija. Hän väitteli tohtoriksi aiheenaan Leibnizin logiikka. Kauppi toimi Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian professorina vuosina 1966-1985 ja sitä ennen kirjasto-opin lehtorina YKK:ssa. Tätä ennen hän oli jo luonut 21-vuotisen uran Helsingin kaupunginkirjastossa.

    Käsikirjoitusarkistossa oleva kokoelma Raili Kaupin yksityistä ja kirjallista aineistoa siirtyi sinne hänen testamenttaamanaan. Testamentin mukaan kokoelman saa avata tutkijoille vasta 50 vuoden kuluttua, joten se on suljettu 1.8.2045 asti.

     

    Kivimaa, Arvi (1904-1984)

    Arvi Kivimaa työskenteli mm. Uuden Suomen toimittajana ja teatterinjohtajana TTT:ssa, Helsingin Kansanteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa. Hänet nimitettiin professoriksi vuonna 1958.

    Arvi Kivimaan kirjallinen tuotanto käsittää viitisenkymmentä teosta. Hän kirjoitti runoja, romaaneja, novelleja, näytelmiä, matkakirjoja, esseitä ja muistelmia. Runoilijana hän kuului Tulenkantajiin.

    Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmissa on Kivimaan varhaisia käsikirjoituksia, jotka ovat syntyneet vuosina 1925-1932. Mukana on romaaneja, novelleja, kertomuksia, kaksi runokokoelmaa, näytelmä ja 1920-luvun teatterivirtauksia esittelevä teos Helsinki-Pariisi-Moskova. Käsikirjoitukset on saatu dokumenttikeräyksen yhteydessä 1960-luvun lopulla.

     

    Kojo, Viljo (1891-1966)

    Kirjailija taidemaalari Viljo Kojon arkisto on vanhimpia käsikirjoitusarkiston luetteloituja kokoelmia. Aineiston lahjoitti vuonna 1969 rouva Eeva Maria Kojo.

    Kokoelma sisältää romaanien, novellien, pakinoiden, esseiden, puheiden ja runojen käsikirjoituksia, elämäkerrallista aineistoa, piirroksia ja kirjeenvaihtoa. Kokoelmaan kuuluu myös valokuvia, lehtileikkeitä ja kirjoja. Viljo Kojon vieraskirjassa on kirjailija- ja taiteilijaystävien tekstejä ja piirroksia.

     

    Koli, Paavo (1921-1969)

    Paavo Koli pääsi ylioppilaaksi vuonna 1940. Sen jälkeen hän suoritti kadettikoulun ja valmistui voimistelunopettajaksi. Valtiotieteiden kandidaatiksi Koli valmistui vuonna 1948 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1956. Koli opiskeli Yhdysvalloissa vuosina 1949-1951. Hän toimi puolustusvoimien palveluksessa ja Helsingin yliopistossa mm. sosiologian ja sosiaalipsykologian dosenttina. Yhteiskunnallisen Korkeakoulun sosiologian vt. professoriksi Koli tuli vuonna 1959. Vuodesta 1961 hän toimi professorina ja vararehtorina ja myöhemmin rehtorina.

    Kolin väitöskirja Ennakkoluuloista teollisessa organisaatiossa julkaistiin vuonna 1955, tutkimus Ideology Patterns and Ideology Cleavage 1959, Auktoriteettiodotukset 1960 ja Organisaatio ja johtajuus 1960.

    Kokoelma sisältää puheita, esitelmiä, lausuntoja, muistioita, kirjeitä, opintomatka- ja kongressiaineistoa sekä teollisuustutkimsaineiston ja muistiinpanot Kolin kansioista alkuperäisessä järjestyksessä. Mukana on referaatteja lähdeaineistosta ja omien tutkimusten konsepteja.

     

    Krasnostovski, Aleksei (1866-1967)

    Aleksei Krasnostovskin kokoelman lahjoitti kirjastolle säveltäjän tytär rouva Walenta vuosina 1967-1968. Se sisältää sekä käsinkirjoitettuja että painettuja nuottikäsikirjoituksia. Mukana on oopperakäsikirjoitus sekä sävellyksiä laululle, pianolle ja sellolle. Aineisto on luetteloitu HY:n slaavilaisessa osastossa.

    Lahjoittajan määräyksen mukaan kokoelman käsittely sallitaan vain yhtäjaksoisen valvonnan alaisena.

     

    Kupiainen, Kerttu ja Unto (1908-1998; 1909-1961)

    Kokoelman on lahjoittanut rouva Kerttu Kupiainen. Vanhempi osa aineistoa, joka käsittää vuonna 1961 kuolleen professori ja kirjailija Unto Kupiaisen aineiston, on luetteloitu ja mikrokuvattu jo 1980-luvun alkupuolella. Kokoelma sai täydennystä Kerttu Kupiaisen kuoltua vuonna 1998, kun Tuuli-Mari Salokangas omaisten edustajana luovutti arkistoon keväällä 1999 Kupiaiselle kuulunutta aineistoa Sammonkadun asunnosta. Samalla yliopiston Taideaineiden laitos sai loppuerän Kupiaisten kirjastoa.

    Uusi aineisto ehdittiin tuolloin vain lajitella kansioihin "Kerttu Kupiaisen kokoelmaksi". Kirjeenvaihto järjestettiin tarkemmin, ja siitä tehtiin erillinen luettelo.

    Keväällä 2009 Kupiaisten 100-vuotismuiston tiimoilta tuntui tarpeelliselta käydä aineisto perusteellisemmin läpi ja myös erotella joukosta se osa, joka läheisemmin liittyy kokoelman vanhempaan, Unto Kupiaisen, arkisto osuuteen. Sinne yhdistetty aineisto luokiteltiin mukaan alkuperäiseen järjestelmään ja kirjattiin luetteloon liitteenä. Pääosa aineistoa jätettiin kokoelman "uuteen osaan" eli Kerttu Kupiaisen osaan. Sen arkistokaava lähtee siitä, että arkistonmuodostaja on Kerttu Kupiainen. Kokoelman järjesti Maija Jantunen.

    Kerttu Kupiainen kirjoitti runoja, muistelmia ja pakinoita. Hän opiskeli nuorena tekstiilialaa Wetterhoffin opistossa ja toimi opettajana kansanopistoissa Savossa. Kerttu Kupiainen on kirjoittanut lapsuutensa kotikaupungista Savonlinnasta, jonka historiaa ja henkilöitä myös Kertun isä, valokuvaaja Viljam Sihvonen tallensi kuviinsa.

    Kerttu ja Unto Kupiaisen kirjasto on lahjoitettu yliopiston taideaineiden laitokselle.

     

    Kuusi, Eino (1880-1936)

    Eino Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt) oli sosiaalipoliitikko. Hän syntyi Helsingissä, tuli ylioppilaaksi vuonna 1898, valmistui filosofian kandidaatiksi 1904, maisteriksi 1907 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1915.

    Eino Kuusi toimi erilaisissa sosiaalialan tehtävissä ja opetti useissa oppilaitoksissa. Hän oli mm. Tarton yliopiston käytännön taloustieteen professorina ja Yhteiskunnallisen Korkeakoulun sosiaalipolitiikan opettajana ja rehtorina.

    Kokoelma sisältää Eino Kuusen käsinkirjoitetut luennot. Se on luetteloitu vuonna 1999. Luennot ovat alkuperäisessä järjestyksessä ja viimeiset niistä on pidetty syyslukukaudella 1935.

     

     Lahtinen, Reino (1918-1988)

    Reino Lahtinen kirjoitti 1960-luvulla Suomessa yleistyneelle televisiolle filmisarjat Heikin ja Kaijan ja Rintamäkeläiset. Osa hänen tuotannostaan oli suunnattu lapsille.

    Lahtinen oli kirjoittanut näytelmiä ja kuunnelmia kymmenen vuotta ennen läpimurtoaan televisiossa. Hänen tekstinsä ovat ihmiskeskeisiä ja käsittelevät humoristisessa valossa arkipäivän ongelmia. Lahtinen sai useita näytelmä- ja kuunnelmapalkintoja ja Pro Finlandia -mitallin vuonna 1971.

    Kokoelma lahjoitettiin arkistoon vuonna 1989. Se sisältää näytelmien, kuunnelmien ja televisiosarjojen käsikirjoituksia, yhdistystoimintaan liittyvää aineistoa ja kirjeitä.

     

    Laitinen, Tuure (1907-1980)

    Tuure Laitinen oli 1930-luvulla Tampereella setlementti- ja seurakuntatyöhön liittyvän poikatyön perustaja ja uranuurtaja. Hän toimi kerhonjohtajana. Myöhemmin hän kohosi tunnustetuksi pedagogiksi, vanhustyön perustajaksi ja Heinolan Jyränkölän opiston rehtoriksi ja opetusneuvokseksi.

    Kokoelma sisältää muistelmien, pakinoiden ja lehtikirjoitusten käsikirjoituksia, kuvitusaineistoa, lehtileikkeitä ja kirjeenvaihtoa. Sen on lahjoittanut Tampereen yliopiston kirjastolle rouva Toini Laitinen vuonna 1988.

     

    Linna, Väinö (1920-1992)

     

    Manner, Eeva-Liisa (1921-1995)

    • kirjallisten teosten käsikirjoitukset, artikkelit, luonnokset, Mannerin tuotannon tutkimus, kirjeet, kirjoja, teosten lähdeaineistoa
    • Eeva-Liisa Mannerin kirjasto on kokonaisuudessaan Linnan muissa tiloissa
    • luetteloitu 1997 (3,0 hm)
    • Mannerin aineiston luettelo (pdf)

    Eeva-Liisa Mannerin aineisto luovutettiin käsikirjoitusarkistoon hänen testamenttaamanaan vuonna 1995 Kirsi Kunnaksen ja Jaakko Syrjän välityksellä.

    Aineiston selvityksessä löytyi paljon varsinkin 1950-luvulta säilyneitä runokäsikirjoitusten versioita ja eräitä suunniteltujen kokoelmien runkoja, joiden aineksista osa päätyi Mannerin läpimurtokokoelmaan Tämä matka (1956).

    Myös varhaisempi julkaistu tuotanto alkaen luonnoksista teosten uudempien painosten korjauksiin ja muutoksiin on edustettuna, samoin artikkelit, esseet, suomennokset ja Manneriin kohdistuva tutkimus.

    Eeva-Liisa Manner lahjoitti myös kirjastonsa Tampereen yliopiston kirjastolle.

     

    Mannerkorpi, Juha (1915-1980)

    • Matkalippuja kaikkiin juniin -romaanin käsikirjoituksen valokopio
    • luetteloitu 1992 (0,02 hm)

    Arkistossa on valokopio kirjailija ja suomentaja Juha Mannerkorven romaanikäsikirjoituksesta Matkalippuja kaikkiin juniin. Hän lähetti sen vuonna 1968 kirjallisuustieteen laitokselle assistentti Eero Heinolle, joka tuolloin käynnistetyn dokumenttikeräyksen avulla loi pohjaa tulevalle käsikirjoitusarkistolle.

     

    Nuorten Talkoot (1941-1949)

    • 1940-luvun nuorison organisoitu työ- ja järjestötoiminta, sen hallinto, pöytäkirjat, tiedotus, tutkimus ja kirjeenvaihto
    • luetteloitu 1992 (0,93 hm)
    • Nuorten talkoot aineistoluettelo (pdf)

    Nuorten Talkoot Perustettiin vuonna 1941 sodan aiheuttaman työvoima- ja materiaalipulan auttamiseksi. Liikkellä oli myös kasvatuksellinen tarkoitus. Keräily-, säästäväisyys- ja työkampanjat tulivat osaksi kouluelämää ja opettajat ohjasivat talkootoimintaa loma-aikoinakin. Nuorten Talkoiden Kannatusyhdistys ry perusti myöhemmin Suomen Nuorten Opintorahaston, joka merkittiin säätiörekisteriin vuonna 1952.

    Käsikirjoitusarkistoon kokoelma on saatu fil. maisteri Kerttu Varjon toimesta. Se sisältää yhdistyksen pöytäkirjat, tilinpidon, kirjeenvaihdon, julkaisut, tutkimuksen ja keräystoimintaa koskevat lehtileikekirjat.

     

    Nurmi, Arvo H. (1901-1955)

    Arvo Henrik Nurmi syntyi Tampereella. Hän työskenteli ylimääräisenä asemamiehenä Tampereen rautatieasemalla kunnes siirtyi terveydellisistä syistä eläkkeelle vuonna 1946.

    Nurmi oli lapsuudesta lähtien kiinnostunut kirjojen keräilystä. Aluksi hän keräsi sarjajulkaisuja ja Kansanvalistusseuran kalentereita. Myöhemmin hänen erikoisalakseen tuli Tampereella painettu ja kustannettu kirjallisuus, jonka kaudesta 1866-1916 hän laati bibliografian. Myös suomalaisen kirjallisuuden salanimistä Nurmi toimitti bibliografian. Vuonna 1944 Nurmen Tampere-kokoelma käsitti 1800 nidettä. Hänen koko kirjastonsa sisälsi yli 100 hyllymetriä kirjallisuutta. Tampere-kokoelma on lahjoitettu kaupunginkirjastolle.

    Yliopiston kirjastossa oleva Arvo H. Nurmen aineisto on saatu lahjoituksena Nurmen sisarelta Helmi Nurmelta vuonna 1983. Se sisältää Tampere-bibliografian käsikirjoituksen ja toisen tunnetun kirjojen ystävän kirjastoneuvos Eino J. Ellilän kirjeet Arvo H. Nurmelle.

     

    Orasmaa, Niilo (1889-1970)

    Ministeri Niilo Orasmaa (vuoteen 1906 Österman) syntyi Tampereella vuonna 1889. Tultuaan ylioppilaaksi hän opiskeli Helsingissä ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1924. Orasmaa toimi ulkoministeriön tehtävissä Tallinnassa, Madridissa ja Lissabonissa. Lähettiläänä hän oli Buenos Airesissa, Montevideossa ja Santiago de Chilessä vuosina 1937-45 ja myöhemmin Rio de Janeirossa, Belgradissa ja Ateenassa. Orasmaa toimi myös muissa hallinnollisissa ja kaupan tehtävissä. Orasmaan puoliso oli vuodesta 1922 Aini o.s. Lehto.

    Kokoelma sisältää Orasmaan käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, valokuvia ja viranhoitoon liittyvää aineistoa. Se on toistaiseksi tarkemmin järjestämättä.

    Pajunen-Kivikäs, Terttu

    Kokoelma sisältää yhden kansion verran kalevalaisaiheisia ja vanhoja tapoja kuvaavia näytelmiä, sovituksia ja satunäytelmiä. Mukana on pienoisnäytelmä vanhemman Z. Topeliuksen elämästä (1963).

     

     Pennanen, Esko V. (1912-1990)

    Esko Väinö Pennanen syntyi Helsingissä. Hän kävi koulua Kotkassa, opiskeli Helsingissä ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1952 Turussa.

    Työskenneltyään oppikoulun kieltenopettajana, tarkastajana ja kouluhallituksessa Pennanen siirtyi vuonna 1965 YKK:n ja Tampereen yliopiston englantilaisen filologian professoriksi ja toimi tässä virassa kuolemaansa asti.

    Kokoelman luovutti kirjastolle rouva Anna-Liisa Pennanen vuonna 1993. Se sisältää Pennasen omien kielitieteen tutkimusten ja artikkelien lisäksi kansainvälisen valikoiman muiden tutkijoiden kirjoituksia. Artikkelit ovat pääosin painetussa muodossa. Kokoelmassa on myös aineistoa alan kongresseista ja kielitieteen sarja- ja aikakausjulkaisuja.

    Randell, Seppo

    Seppo Randell syntyi Tampereella. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1953 ja valmistui valtiotieteen maisteriksi vuonna 1961. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Randell valmistui vuonna 1964 ja vuonna 1965 hänet promovoitiin ensimmäiseksi primustohtoriksi Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta.

    Randell jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa ja toimi Savonlinnan vapaaopiston johtajana. YKK:n sosiologian assistentiksi Randell tuli vuonna 1961. Hän toimi Tampereen yliopiston vt. professorina, dosenttina ja vuodesta 1971 alkaen professorina. Randell toimi myös tiedekuntansa dekaanina ja yliopiston vararehtorina.

    Seppo Randellin luovuttama käsikirjoituskokoelma sisältää Emile Durkheimin teosten suomennoksen, Randellin Sosiologian peruskurssin ja Tampereen yliopiston Acta-sarjassa vuonna 1984 julkaistun Heikki Lakkalan ja Seppo Randellin yhteisen tutkielman Paavo Koli - yliopistomies ja edelläkävijä käsikirjoitukset. Kokoelma käsittää 0,77 hm ja se on luetteloitu vuonna 1999.

     

    Rinne, Reino (1913-2002)

    Kirjailija Reino Rinne syntyi Kuusamossa. Hän opiskeli sanomalehtialaa YKK:ssa lukuvuoden 1937-38 ja työskenteli sen jälkeen toimittajana Kalevassa, Lapin Kansassa, Koillissanomissa, Kaltiossa sekä julkaisuissa Koillistuuli ja Ultima.

    Reino Rinne on julkaissut lapinaiheisia romaaneja, novellikokoelmia, runoja ja pamfletteja. Hän on kirjoittanut myös radiotekstejä.

    Rinne kapinoi elämän ja luonnon puolesta teoksessaan Anna minulle atomipommi (1970). Hän sai Otavan kirjallisuuspalkinnon vuonna 1950 ja Lapin läänin taidepalkinnon vuonna 1970.

    Kirjailijan arkistolle vuonna 1971 lahjoittama kokoelma sisältää teosten käsikirjoituksia.

     

    Roslin-Kalliola, Matilda

    Arkistossa on kirjailija Matilda Roslin-Kalliolan kirjeitä rovasti Hemanille Porvooseen. Hän perää rovastilta takaisin kansatieteellistä teostaan Wiron Tammi. Kirjeessä on myös viittaus siihen, että kirjoittaja sai nimensä kenraalikuvernööri Bobrikoffin "mustaan kirjaan" kirjoitettuaan "ison adressin" tätä vastaan.

    Arkistossa on myös Matilda Roslin-Kalliolan omakätisesti kirjoittamia "Muistelmia elämäni varrelta". Aineisto on saatu lahjoituksena dokumenttikeräyksessä vuonna 1968.

    Rovasti Hemanin elämänkertakin löytyy arkistosta ks. muu aineisto Bb 1. (Ahonen, Aaro: G.A. Heman seurakuntapappina ja kirjailijana) 

     

    Ruutu, Yrjö (1887-1956)

    Professori Yrjö Ruudun (vuoteen 1927 Ruuth) toiminta ja elämäntyö liittyy kiinteästi Yhteiskunnallisen korkeakoulun toimintaan ja kehitykseen laitoksen perustamisesta alkaen.

    Ruutu syntyi Helsingissä 26.12.1887, tuli ylioppilaaksi vuonna 1907, filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1922. Hän toimi valtio-opin opettajana vuosina 1925-1945, kansainvälisen politiikan yliopettajana vuosina 1945-1949 ja saman aineen professorina vuosina 1949-1954. Yhteiskunnallisen Korkeakoulun rehtorina Ruutu toimi vuosina 1925-1932, 1935-1945 ja 1950-1953. Yrjö Ruutu kuoli 27.8.1956.

     

    Salonen, Aira

    • näytelmiä, runoja, novelleja, muinaistähtitiedettä ja mytologiaa käsitteleviä esseitä, painotuotteita ja omia teoksia (englanniksi, suomeksi, ruotsiksi)
    • luetteloitu 2007, karttuva kokoelma (0,38 hm)
    • Salosen aineistoluettelo (pdf)

    Aira Marketta Salonen on syntynyt Porissa. Hän on opiskellut eri yliopistoissa kieliä, kirjallisuutta ja teatteritutkimusta ja työskennellyt monissa Euroopan maissa ja Kanadassa. Nykyisin hän on liikkuva kirjailija. Arkistossa olevat tekstit ovat viimeistellyssä julkaisuvalmiissa muodossa englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Salosen tuotantoa on julkaistu Pohjoismaissa ja Englannissa. Muutamista teksteistä on arkistossa myös amerikkalaiset versiot. Kokoelmassa on runoja, novelleja, monodraama-tyyppisiä näytelmiä, muinaistähtitiedettä ja vanhojen kansojen historiaa käsitteleviä esseitä.

     

    Salosaari, Kari

    • lähtökohtia teatterin semiotiikkaan (l997).Opetusmonisteita 1974 - l997, artikkeleita, väitöskirjan aineistoa (0,06 hm).

     

    Sarlin, Bruno (1878-1952)

    Bruno Sarlin toimi Vaasan läänin maaherrana, sosiaaliministerinä, sosiaalipoliitikkona ja kehittyvän köyhäinhuollon johtotehtävissä 1900-luvun alussa. Hän opetti Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa sosiaalipolitiikkaa vuosina 1937-1942.

    Kokoelma sisältää puheita, esitelmiä ja luentoja käsikirjoituksina ja muuta sosiaalihuollon lainsäädäntöön, hallintoon ja käytännön toimiin liittyvää aineistoa. Maaherran virkatoimintaa, puoluetoimintaa ja sosiaalialan kansainvälistä yhteydenpitoa koskevaa aineistoa löytyy myös. Sarlinin kokoelman järjestely ja luettelointi on kesken, mutta sen nykyisistä 44 kansiosta on otsikonmukainen luettelo.

     

    Sillanpää, F. E. (1888-1964)

    F.E. Sillanpään arkisto on koottu kustannusosakeyhtiö Otavan sekä yksityishenkilöiden lahjoituksista. Se on sekä laajin (14 hyllymetriä) että monipuolisin kokoelmamme yksittäisen kirjailijan aineistoa. Sillanpää talletti mm. kaikki kuittinsa tulevia tutkijoita varten. Uusia aineistoja vuonna 2003 ovat mm. F. E. Sillanpään kirjeet psykiatri Yrjö Kulovedelle, Sillanpään 6. luokan kouluaineet sekä aineistoa luokkatovereista. Uutena lahjoituksena on saatu myös Töllinmäen pihan vuonna 2001 tehty alkuperäisten kasvien kartoitus ja ympäristönhoitosuunnitelma. Kokoelmaan myöhemmin liitetystä aineistosta on tehty lisälutettelo.

    Hämeenkyrössä syntynyt Frans Eemil Sillanpää kävi koulua Tampereen Reaalilyseossa Niilo Orasmaan luokkatoverina. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli Helsingissä. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939.

     

    Snellman, Johan Vilhelm

    • käsikirjoituskokoelma mikrotallenteena, pohjapiirros Snellmannin asunnosta (Georgsgatan 24) ja runo Snellmannin 100-vuotispäivänä 1906 (Irene Mendelin)

     

    Talvio, Maila (1871-1951)

    Maila Talvio (Mikkola) oli naimisissa professori Jooseppi Julius Mikkolan kanssa, joka oli kotoisin Ylöjärven Mikkolasta. Kokoelman kirjeet, joita Maila Talvio kirjoitti 1940-luvun pulavuosina Jooseppi Mikkolan sisarille Helmille ja Tildalle sisältävät pääasiassa jokapäiväiseen elämänmenoon liittyviä tapahtumia. Ylöjärven Mikkola jossa sisarukset asuivat oli kirjailija Maila Talviolle käytännön tuki ja turva talousasioiden hoidossa. Kirjeissä on viittauksia myös Jooseppi Mikkolan käsikirjoitusten julkaisemiseen hänen kuolemansa jälkeen.

    Kirjeet on lahjoittanut opettaja Juhani Mikkola Ylöjärveltä vuonna 1966. Ne on luetteloitu ja kaikista kirjeistä on vuonna 1983 otettu valokopiot asiakaskäyttöön.

     

    Tervo, Elsa (1892-1966)

    Aineiston on lahjoittanut osittain kirjailija Elsa Tervo 1960-luvulla, osittain omaiset vuonna 1966 hänen kuoltuaan.

    Kokoelma sisältää Elsa Tervon julkaistujen romaani- ja runokäsikirjoitusten lisäksi niiden konseptit sekä joukon julkaisemattomia runoja, runosuomennoksia ja -käännöksiä, näytelmiä ja matkakuvauksen, jonka on kuvittanut italialainen taiteilija Natalie Mola. Lisäksi arkistossa on italialaisten Aurelio ja Pietro Tronchin sävellyksiä Elsa Tervon runoihin.

    Timonen, Juho

    Tohtori Kalle Sorainen lahjoitti Tampereen yliopistolle dokumenttikeräyksessä vuonna 1968 ystävänsä maisteri Juho Timosen kirjeet.

    Juho Timonen (s.1890) oli kotoisin Kiuruvedeltä. Hän valmistui Helsingissä filosofian maisteriksi vuonna 1919. Timonen asui pysyvästi Lontoossa ja toimi Uuden Suomen ulkomaantoimittajana.

    Timonen julkaisi artikkeleja, käänsi kirjallisuutta ja kirjoitti Leninin elämäkerran, joka julkaistiin aluksi Suomessa (Lenin, Otava, 1933). Jatko-osissa Englannissa hän käsitteli edelleen asiaa erityisesti bolsevismin kannalta 1960-luvulle asti.

    Hän tutki myös aivojen toimintaa ja etsi fyysistä perustaa sielun kuolemattomuudelle. Kokoelmaan sisältyy osa Timosen englanninkielistä tutkielmaa, joka käsittelee Planckin vakiota ja aaltoteorioita. Kirjeissä on lisäksi kriittisiä kommentteja maailmatapahtumista ja Suomenkin kulttuuri-ilmiöistä.

     

    Tuhka, Aukusti (1895-1973)

    Taidegraafikko, professori Augusti Tuhka lahjoitti Tampereen yliopistolle vuonna 1970 professori Eino Kauppisen välityksellä valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan. Aineiston alkuperäinen tarkoitus oli toimia yliopiston taidehistorian opetuksen havaintomateriaalina.

    Aukusti Tuhka toimi Suomen Taideakatemian ja Taideteollisen oppilaitoksen opettajana. Hän on koonnut aineistoa työstään ja mm. entisistä oppilaistaan suureen leikekirjaansa, joka on mikrokuvattu.

    Kiinan matkoiltaan Tuhka toi vanhoja hienoja puupiirroksia ja rullasinettejä, joista kokoelma sai osansa. Tämä aineisto ei ole asiakkaiden vapaassa käytössä. Tuhkan kokoelmasta on aika ajoin järjestetty näyttelyitä.

     

    Varpio, Yrjö

    • Väinö Linna -elämänkertaprojektissa kerätty aineisto (5,5 hm)
    • luetteloitu, luettelo käsikirjaston päivystäjällä

    Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuuden professorina vuosina 1980-2002 toiminut Yrjö Varpio luovutti vuonna 2007 arkistolle kirjailija Väinö Linnan elämänkerran kirjoittamiseen liittyneessä Väinö Linna-projektissa kerätyn aineiston, yhteensä 5,5, hm. Aineistosta on kansioiden alkuperäisten sisällysluetteloiden pohjalta tehty tarkka luettelo käsikirjaston päivystäjällä.

    Aineisto käsittää mm. Väinö Linnan tuotantoon ja elämänkertaa liittyvät artikkelit, arvostelut ja haastattelut, tutkimusta, valokuvia ja dokumentteja. Mukana on myös Väinö Linnan omia artikkeleita ja esitelmiä sekä kirjeenvaihtoa, ja julkaisuja, jotka valottavat hänen elämäänsä.

    Aineistoa on lupa käyttää tutkimustarkoitukseen tieteellisen säännöstön määritelmän tavalla. Huomattava, että osa aineistosta on tekijänoikeuden alaista aineistoa, jolloin sen julkaisemiseen muilla kuin tieteellisen lainaamisen sallimilla tavoilla vaaditaan oikeudenomistajan lupa. Kuvien julkaisemiseen vaaditaan aina oikeuksien haltijan lupa, mikäli kuvaaja on tiedossa. Käyttöoikeuskysymys saattaa liittyä arkiston osalta myös jonkin aineisto-osuuden lainattavuuteen.

     

    Viita, Lauri (1916-1965)

    Lauri Viita syntyi 17.12.1916 Pispalassa, joka ei tuolloin vielä kuulunut Tampereen kaupunkiin, vaan oli osa Pohjois-Pirkkalaa ja työväestön asuinaluetta. Kirjailijan vanhemmat olivat Virroilta muuttanut kirvesmies Emil Viita ja hänen vaimonsa Alfhild o.s. Nikander. Lauri oli nuorin seitsemästä lapsesta. Viita vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa Pispalanharjun maisemissa. Vielä sotavuosien jälkeen hän asui siellä perheineen vuoteen 1948.

    Kansakoulun jälkeen Lauri Viita kävi viisi ja puoli luokkaa Tampereen klassillista lyseota, mutta erosi sieltä kesken lukuvuotta 1933 ja lähti sekatyömieheksi ja kirvesmieheksi tamperelaisille rakennustyömaille. Suoritettuaan asepalveluksen Viita osallistui vuosina 1939-1944 talvisotaan Kannaksella ja jatkosotaan mm. Korpiselässä. Siellä hän aloitti Betonimyllärin (runoja, julk. 1947) ja Moreenin (romaani, julk. 1950) kirjoittamisen.

    Muita Lauri Viidan teoksia ovat Kukunor (runosatu, 1949), Käppyräinen (runoja, 1954) ja Suutarikin, suuri viisas (runoja ja proosaa, 1961). Viimeiseksi teokseksi jäi romaani Entäs sitten, Leevi (1965), joka oli suunnitellun keskenjääneen trilogian ensimmäinen osa. Kootut runot (1966) julkaistiin kirjailijan kuoltua.

    Lauri Viita oli kolmasti avioliitossa ja hänellä on seitsemän lasta. Viita kuoli 49-vuotiaana Helsingissä 22.12.1965 edellisenä iltana Mäntsälässä sattuneen auto-onnettomuuden seurauksena.

    Kokoelma sisältää Lauri Viidan käsikirjoituksia joko alkuperäisinä tai valokopioina ja kopioita hänen kirjeistään ensimmäiselle puolisolleen Kerttu Viidalle ja tyttärelleen Ursula Viidalle. Kokoelmaan kuuluu myös elämäkerrallista aineistoa ja Moreenin näyttämösovitus.

    Aineisto on muodostunut maisteri Kyllikki Heleniuksen ja professori Yrjö Varpion keräämänä tutkimuksen yhteydessä. Se järjestettiin joulukuussa 2001. Lauri Viidan aineistoa on myös Pispalan Portaanpäässä kirjailijan lapsuudenkotiin perustetussa museossa. Siellä ovat mm. valokuvat. Uutena aineistona vuonna 2003 kokoelma sisältää myös litteroituna vuosina 2000 ja 2001 Tampereella tehdyt haastattelut, joissa kirjailijat ja tuttavat muistelevat Lauri Viitaa.

    Osaan aineistoa tutkijalta vaaditaan omaisten lupa.

     

    Yliruusi, Tauno (1927-1994)

    Kirjailija Tauno Yliruusi kirjoitti draamaa, kuunnelmia, TV-sarjoja, romaaneja, runoja, pamfletteja, artikkeleita ja pakinoita. Hänen tyylilajinsa oli usein parodia tai satiirinen farssi nokkeline käänteineen. Yliruusin näytelmät menestyivät ulkomailla.

    Yliruusi kartutti itse säännöllisesti kokoelmaansa. Hänen kuoltuaan vuonna 1994 rouva Inga Yliruusi luovutti lopun Tauno Yliruusilta jääneen aineiston sekä lisäksi tämän vanhempien Eino ja Aili Yliruusin aineiston.

    Poliitikko ja sanomalehtimies Eino Yliruusi otti poikansa tavoin kantaa keskusteluihin lehdistössä ja omissa julkaisuissaan. Artikkeleista huomaa hänen etsineen vastauksia myös kysymyksiin Suomen suvun juurista, sielun kuolemanjälkeisestä elämästä ja kuun synnystä. Aili Yliruusi (o.s. Jokinen) kirjoitti pakinoita, näytelmiä ja artikkeleita. Eino Yliruusi oli Suomen Pienviljelijäin puolueen perustaja. Yliruusit olivat kotoisin Ikaalisista.

     
    Kalevantie 5
    PL 617
    33014 Tampereen yliopisto
    Ylläpito: kirjasto@uta.fi
    Muutettu: 6.3.2015 15.19 Muokkaa

    Tampereen yliopisto

    Tampereen yliopisto
    03 355 111
    kirjaamo@uta.fi


    KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

    YLIOPISTO
    Tutkimus
    Opiskelijaksi
    Ajankohtaista
    Yhteistyö ja palvelut
    Yliopisto

    AJANKOHTAISTA
    Aikalainen
    Avoimet työpaikat
    Rehtoriblogi
    Tampere3

    PALVELUT
    Aktuaarinkanslia
    Avoin yliopisto
    Hallinto
    Kansainvälisen koulutuksen keskus
    Kielikeskus
    Kielipalvelut
    Kirjaamo
    Kirjasto
    Liikuntapalvelut
    Viestintä
    Tietohallinto
    Tutkimuspalvelut
    Täydennyskoulutus
    Tietoarkisto
    » lisää palveluita

    OPISKELU
    Opetusohjelma
    Opinto-oppaat
    Opiskelijan työpöytä

    SÄHKÖISET PALVELUT
    Andor-hakupalvelu
    Uusi lainasi
    Intra
    Moodle (learning2)
    NettiOpsu / NettiRekka
    NettiKatti
    Sähköinen tenttipalvelu
    TamPub
    Office 365 webmail
    Utaposti webmail
    Wentti