Verkkolehtien lukijan usein kysytyt kysymykset

1. Mitä on käytettävissä?

2. Miksi artikkeli ei avaudu?

3. Mitä tarkoittavat embargo ja karenssiajat?

4. Miksei kaikki vuodet ja numerot ole lehdistä käytettävissä?

5. Miksi sama lehti on käytettävissä useassa kokoelmassa?

6. Mistä tiedän, mihin kokoelmaan minun kannattaa mennä GO-painikkeella?

7. Miksi kaikki lehdet eivät toimi samalla tavalla?

8. Miksi kaikkia lehtiä ei löydy Nellistä lainkaan?

9. Miksi en pääse muiden yliopistojen lehtiin, vaikka vaihdan Nellissä portaalia ja voin mennä muiden yliopistojen Nelliin?

10. Mitä tarkoittaa pdf ja html?

11. Miten html-muotoisen lehden voi tallentaa ja lähettää liitetiedostona?

12. Miten rakennan oman lehtihyllyn?

13. Miten voin tilata lehden sisällysluettelon sähköpostiini?

14. Mistä saan artikkelin, jos haluamani vuosi/numero ei ole kirjaston kokoelmissa?

15. Miksi kotikoneelta lehdet ei aukea?

16. Miksi Pubmedistä jotkut kokotekstit aukeavat ja toiset ei?

17. Miksi lehden saatavuustiedoissa on vääriä vuosia?

 

 

1. Mitä on käytettävissä?

Tampereen yliopiston kokoelmissa on yli 33 000 e-lehteä. Suurin osa lehdistä kuuluu kansallisen elektronisen kirjaston FinElibin kautta hankittuihin lehtipaketteihin. Kokoelmissa on myös Open Access -lehtiä, joista suurimpana DOAJ. Voit selailla kirjaston kokoelmissa olevia e-lehtiä Nellistä.  Nellin pikavalikon Lehdet-osiosta kohdasta LEHDET voit hakea lehden nimellä tai nimen osalla haluamasi lehden. Lehdet tieteenaloittain -kohdasta löydät kokoelmissa olevat lehdet tieteenaloittain jaoteltuina ja voit selailla ja hakea lehtiä aihealueittain. Kunkin tieteenalan alla lehdet ovat aakkosissa nimekkeen mukaan. Lehtitietokannat -kohdasta löytyy luettelo lehtipaketeista, joiden sisällöstä löytyy lisätietoja -näppäimen takaa. Lehden saatavuustiedot näkyvät kunkin lehden kohdalla klikkaamalla -painiketta. Lehdet ovat käytettävissä myös etäkäytössä. Ks. etäkäyttö.

2. Miksi artikkeli ei avaudu?

Lähes kaikkien lehtien sisällysluettelot löytyvät vapaasti verkosta. Lukuoikeus kokotekstiin on kuitenkin vain lehden tilaajalla. Nellistä löytyvät kaikki yliopiston kokoelmiin kuuluvat lehdet, joihin Tampereen yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla on pääsy. Tarkista Nellistä löytyykö lehti sieltä. Jos löytyy, klikkaa lehden kohdalla -painiketta ja pääset saatavuustietoihin. Jos lehteen pitäisi olla saatavuustietojen mukaan pääsy, mutta lehti tai artikkeli ei avaudu, kysymys voi olla tietokatkoksesta välittäjämme ja kustantajan välillä tai väliaikaisesta katkoksesta esim. kustantajan tai kirjaston palvelinten päivitysten takia. Kannattaa kokeilla myöhemmin uudestaan.

Artikkelin avautumattomuuteen voi olla syynä myös se, ettei ko. vuotta ole Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tarkista, mistä lehden saatavuus alkaa ja ovatko uusimmat numerot saatavissa. Saatavuus-tiedot näet kohdasta Kokotekstit.

Vanhempia vuosikertoja sattaa olla saatavana myös painettuina, katso SFX by Ex Libris -laatikon Saatavuustiedot. TAMCAT sisältää Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmissa olevat lehdet ja LINDA on Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta.

Ks. lisää kohdasta embargo ja karenssiajat.

Ongelma voi olla myös etäyhteydessä, ks. Ongelmia etäkäytössä. Joskus ongelmia aiheuttaa myös Acrobat Readerin versio. Tarkista, että koneessasi on uusin versio.

Jos ongelmat jatkuvat, ota yhteys kirjaston henkilökuntaan klikkaamalla Vikailmoitus tai Ota yhteyttä -linkkejä Nellissä.

 

3. Mitä tarkoittavat embargo ja karenssiajat?

Embargo tai karenssi on kustantajan asettama määräaika, jonka kuluessa julkaisua ei voida asettaa avoimesti saataville. Embargo-aika alkaa lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä, sen mukaan, kumpi ilmestymispäivä on aikaisemmin. Embargo-aika vaihtelee kustantajittain, normaalisti se on 6-12 kk. Kirjaston kokoelmissa lähinnä Ebscon lehdissä on embargo.

 

4. Miksei kaikki vuodet ja numerot ole lehdistä käytettävissä?

Lehtipaketeissa olevien lehtien käyttöoikeus on yleensä määritelty alkavaksi tietystä vuodesta.  Tämä liittyy kustantajan määrittelemään ajanjaksoon, joka sisältyy solmittuun sopimukseen. Esim. ScienceDirectin lehtien saatavuus alkaa vuodesta 1995, Wiley Onlinen lehtien saatavuus vuodesta 1997. Vanhemmista lehdistä näkyy vain viitetiedot ja abstraktit.  Joistakin lehdistä on saatavissa myös arkistokokoelma, joka on kuitenkin maksullinen. Ks. myös embargo ja karenssiajat.

Vanhempia vuosikertoja sattaa olla saatavana myös painettuina, katso SFX by Ex Libris -laatikon Saatavuustiedot. TAMCAT sisältää Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmissa olevat lehdet ja LINDA on Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta (kuva edellä).

Kirjaston kokoelmien kehittämisohjelmassa (pdf) todetaan, että kirjasto hankkii ensisijaisesti uuttaa kirjallisuutta. Se pätee myös lehtiin, joten kirjasto ei hanki taannehtivasti vanhoja lehtiä. Jos et löydä hakemaasi lehteä elektronisena tai painettuna, voit tilata artikkelin kaukopalvelusta tällä lomakkeella.

 

5. Miksi sama lehti on käytettävissä useassa kokoelmassa?

Kirjasto ei voi yleensä valita, mitä kustantajan tarjoamaan lehtipakettiin kuuluu. Niinpä eri välittäjillä saattaa olla samoja lehtiä heidän tarjoamassaan paketissa. Saatavuustiedot voivat kuitenkin vaihdella välittäjittäin. joten kannattaa tarkistaa, missä kokoelmassa haluttu vuosi on. Lehti voi olla myös vaihtanut kustantajaa, jolloin vanhemmat vuodet ovat eri kustantajan kokoelmissa.

 

6. Mistä tiedän, mihin kokoelmaan minun kannattaa mennä GO-painikkeella?

Katso lehden linkistä avautuvasta SFX-laatikosta/näytöstä kohdasta Kokoteksti palvelusta saatavuustiedoista, mistä numerosta lähteie ja mihin saakka lehti on saatavilla kustakin palvelusta. Kokoelmat ovat SFX-laatikossa aakkosjärjestyksessä eli yleensä ensimmäisenä on tarjolla Ebsco. Siinä on kuitenkin lehtiä, joissa on 6-12 kk:n embargo, joten kannattaa tarkistaa aina lehden saatavuus kustantajittain / palveluittain. Toisaalta Ebscossa saattaa olla vanhempia lehtiä kuin muissa kokoelmissa. Pääsääntönä voisi sanoa, että jos lehti on tarjolla suoraan kustantajalta (esim. HighWire, ScienceDirect Elsevier, Springer), kannattaa mennä ensin siihen.

 

7. Miksi kaikki lehdet eivät toimi samalla tavalla?

Kun Sfx-valikosta (ks. kuva kohdasta Miksi artikkeli ei avaudu) mennään lehden sivulle GO-painikkeella, päädytään lehden kustantajan/välittäjän sivulle. Kaikkien kustantajan/välittäjän sivut ovat erilaisia ja toimivat vähän eri tavalla. Kirjasto ei voi vaikuttaa kustantajan/välittäjän sivujen ulkonäköön tai hakuominaisuuksiin. Aloitussivuksi on kirjastossa pyritty valitsemaan se, josta on helpointa navigoida mutta aina se ei ole mahdollista teknisistä syistä tai kustantaja ei tarjoa valmista arkistoa.

 

8. Miksi kaikkia lehtiä ei löydy Nellistä lainkaan?

Tampereen yliopiston kirjaston Nellistä löytyvät vain ne elektroniset lehdet, joihin kirjastolla on tilaus. Nellistä löytyy myös valikoituja Open Access -lehtiä, jotka ovat muutenkin vapaasti saatavissa verkosta, mutta ne on otettu mukaan Nelliin, jotta ne olisi helpommin löydettävissä. Katso myös kohta 1. Mitä on käytettävissä?

 

9. Miksi en pääse muiden yliopistojen lehtiin, vaikka vaihdan Nellissä portaalia ja voin mennä muiden yliopistojen Nelliin?

Eri yliopistoilla on erilaiset kokoelmat riippuen kunkin yliopiston tieteenaloista. Kukin yliopisto maksaa oman tiedeyhteisönsä koon mukaan lehdistä lisensointimaksuja ja lehdet ovat käytössä vain sen yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle ja vain kunkin yliopiston peruspalvelutunnuksilla. Peruspalvelutunnus on aina yliopistokohtainen.

 

10. Mitä tarkoittaa pdf ja html?

Kun pääset Nellistä haluamasi lehden artikkeliin, se on aina ensin html-muotoinen eli se on tehty tietokoneen näytöllä luettavaksi. Pdf-muotoinen artikkeli on painetun lehden artikkelin näköinen ja sen voi helposti tulostaa, tallentaa tai lähettää sähköpostin liitetiedostona. Pdf-muotoisen artikkelin saat klikkaamalla artikkelin sivulla olevaa pdf-linkkiä tai pdf-kuvaketta. Linkin ja kuvakkeen paikka vaihtelee kustantajittain.

 

11. Miten html-muotoisen lehden voi tallentaa ja lähettää liitetiedostona?

Jotkut lehtipalvelut, esim. Ovid, tarjoavat etenkin vanhemmista lehdistä toisinaan vain html-muotoisia artikkeleita. Ne voi tallentaa ja lähettää sähköpostin liitetiedostoina, kun ensin "printtaa" ne PDF-muoisiksi. Yliopiston koneilla esim. on printterivalikoimassa PDF-XChange. Kun valitsee Print ja PDFXChange, html-muotoinen artikkeli muuttuu pdf-muotoiseksi. Tallenna se tietokoneen työpöydälle, kansioon tai voit lähettää sen sähköpostin liitteenä.

 

12. Miten rakennan oman lehtihyllyn?

Yksinkertaisin tapa seurata kiinnostavia lehtiä on perustaa oma lehtihylly Nelliin. Se tapahtuu siten, että ensin pitää kirjautua Nelliin. Sitten haet omat suosikkilehtesi, klikkaat -kuvaketta ja lehdet menevät automaattisesti omaNelli:n Omat lehdet -sivulle. Uudesta lehden numerosta ei saa sähköposti-ilmoitusta mutta Omat lehdet -hyllystä on helppo mennä GO-painikkeesta  lehden uusimpaan numeroon. Omat lehdet -hyllyssä seurattavat lehdet ovat ikään kuin omassa kirjahyllyssä odottamassa sopivaa lukuhetkeä. Nelli-palvelun omiin lehtiin voi koota vain kirjaston tilaamia tai nellistä löytyviä Open Access -lehtiä mutta toisaalta ne ovat kaikki kokotekstiversioita.

     1. Kirjaudu yliopiston peruspalvelu- tai TAYS-tunnuksillasi Nelliin.
     2. Hae lehti vasemman apuvalikon Lehdet-hakulaatikosta tai Lehdet tieteenaloittain.
     3. Löydettyäsi lehden klikkaa lehtilinkin perässä olevista kuvakkeista -kuvaketta.
     4. Lehti siirtyy automaatttisesti omaNellin Omiin lehtiin.
     5. Lehden voi poistaa omista lehdistä klikkaamalla ruksia.

 

13. Miten voin tilata lehden sisällysluettelon sähköpostiini?

Lehdillä on omia Alert-palveluita, joista voi tilata omaan sähköpostiin tiedot aina, kun uusi numero ilmestyy. Kirjasto suosittelee kuitenkin RSS-syötteiden ja RSS-lukijan käyttöä, sillä silloin lehtien uutuustiedot ovat aina yhdessä paikassa ja ne voi lukea silloin, kun sopii. Sähköposti-alertit saattavat hautautua muiden postien alle mutta RSS-lukija, esim. Google Reader pitää kaikki samassa paikassa ja näyttää, mitkä ovat vielä lukematta. Ohjeet Google readerin käyttöön ja syötteiden lukemiseen.

14. Mistä saan artikkelin, jos haluamani vuosi/numero ei ole kirjaston kokoelmissa?

Jos Nelli-portaalin kautta ei löydy haluttua lehteä tai vuotta tai numeroa, artikkelin voi tilata kaukopalvelusta tällä lomakkeella.

 

15. Miksi kotikoneelta lehdet ei aukea?

Kotikoneella pitää aina ensin mennä Nelli-portaaliin (www.nelliportaali.fi), valita sieltä Tampereen yliopisto ja kirjautua yliopiston peruspalvelutunnuksilla tai TAYS-tunnuksilla. Sen jälkeen vasta lehtien kustantajat voivat tunnistaa kotikoneesi ja pääset käyttämään Tampereen yliopiston kirjaston tilaamia lehtiä.

 

16. Miksi Pubmedistä jotkut kokotekstit aukeavat ja toiset ei?

PubMed on National Library of Medicinen tuottama ilmainen käyttöliittymä Medlineen. PubMedissä on viitteistä suorat linkit kustantajan sivulle. Linkit on tehty automaattisesti NLM:ssä ja ne vievät aina kustantajan sivulle. Jos lehteen pääsee yliopiston tai yliopistollisen sairaalan koneelta suoraan, se tarkoittaa, että ko. lehti on joko tilattu meille suoraan kustantajalta tai lehti on ns. open access -lehti, joka on kaikille avoin. OA-lehtiin pääsee myös kotikoneilta. Kirjasto tilaa kuitenkin hyvin suuren osan lehdistä jonkun välittäjän kautta (esim. lääketieteen lehtiä tilataan Ovidilta ja yleistieteellisiä Ebscolta) ja näihin lehtiin ei PubMedin linkki vie.

Kirjaston tilaamissa tietokannoissa on aina viitteen yhteydessä SFX-linkki, joka vie lehteen Nellin kautta, joten sieltä pääsee artikkeliin silloinkin, kun sinne ei pääse PubMedistä.

 

17. Miksi lehden saatavuustiedoissa on vääriä vuosia?

Lehden SFX-tiedoissa on useimmiten lehden saatavuustiedot: mistä vuodesta lähtien lehti on kokotekstinä ja mihin vuoteen saakka. Joskus etenkään alkamisvuodet eivät pidä paikkaansa, sillä tiedot tulevat automaattisesti järjestelmistä ja joissain lehdissä/kokoelmissa alkamisvuosi on käsitetty vuodeksi, josta lähtien lehti on ilmestynyt tai vuodeksi, josta alkaen lehti yleisesti on kokotekstinä saatavissa eikä vuodeksi, josta alkaen se on Tampereen yliopistossa saatavissa kokotekstinä. Jos tällaiseen virheelliseen tietoon törmää, siitä kannattaa ilmoittaa kirjastoon tällä lomakkeella, niin korjaamme tiedon käsin.

Nellistä löytyvät vain ne elektroniset lehdet, joihin kirjastolla on tilaus. Nellistä löytyy myös valikoituja kokoelmia Open Access lehtiä, jotka ovat muutenkin vapaasti saatavina verkossa, mutta ehkä helpompi löytää/kartoittaa Nellin kautta.