Sisältöön
tampereen yliopisto: kirjasto: tietoa kirjastosta:
Tampereen yliopiston kirjastoTampereen yliopisto Tampereen yliopiston kirjasto

Tampereen yliopiston kirjaston historiaa

Vuonna 1925 perustettiin Helsinkiin Kansalaiskorkeakoulu ja samalla aloitti toimintansa kirjasto, joka on nykyisen Tampereen yliopiston kirjaston edeltäjä. Korkeakoulun nimi muuttui vuonna 1930 Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi. Korkeakoulu siirtyi vuonna 1961 Tampereelle ja muuttui vuonna 1966 Tampereen yliopistoksi.

Käsitys kirjastosta on muuttunut merkittävästi vuosikymmenten aikana. Kansalliskorkeakoulun kirjasto koostui vain muutamasta kirjakaapista ja niissä olleista kirjoista. Nykyisin Tampereen yliopiston kirjasto tunnetaan monitieteellisenä tuhansien asiakkaiden kirjastona, joka toimii paitsi perinteisenä kirjojen lainaamis- ja lukupaikkana, myös käyttäjän työpöydällä tietoverkon kautta.

Henkilökunta on ollut kirjaston toiminnan kannalta keskeinen voimavara. Toiminnan alkaessa Helsingissä pientä kirjastoa hoidettiin osa-aikaisesti muiden töiden ohella. Matka siitä nykyiseen monitieteellisen kirjaston useisiin kymmeniin kirjastoalan osaajiin on valtava. Vuosien mittaan kirjaston tarjoamat palvelut ovat muuttuneet voimakkaasti ja siinä muutoksessa henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen ovat kasvaneet mukana.

Kirjastotoiminnassa on vuosikymmenien aikana koettu tietoteknistä murrosta ja sen vaikutukset kirjastotyöhön ovat olleet valtavat. Vuonna 1988 kirjastoon hankittiin VTLS-käyttöjärjestelmä, joka mahdollisti uudella tavalla kirjaston toiminnan: aineiston hankinnan, luetteloinnin, lainauksen, saapumisvalvonnan ja määrärahojen seurannan hoitumisen keskitetysti saman järjestelmän puitteissa. Vuonna 1992 tietotekniikkaan pohjautuva lainausjärjestelmä tuli hallitsevaksi ratkaisuksi. Tampereen yliopiston tietokanta Tamcat on ollut käytettävissä verkossa vuodesta 2001 alkaen. Elektronisten aineistojen käyttö lisääntyi vuonna 2005 käyttöönotetun Nelli-tiedonhakuportaalin myötä.

Yksityiskohtaisempi kirjaston historia on luettavissa vuonna 2005 julkaistusta historiikista Kirjakaapeista asiakkaan pöydälle. Tampereen yliopiston kirjasto 80 vuotta.

Linnan historia

Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle vuonna 1960. Korkeakoulun uusi rakennus oli osoitteessa Kalevantie 4, jossa kirjaston tilat myös sijaitsivat. Kirjaston tilat jäivät kuitenkin varsin pian liian pieniksi kirjaston tehokkaalle toiminnalle.

Pääkirjasto muutti Attilan tiloihin vuoden 1979 kevään ja kesän aikana. Attilassa pääkirjasto toimi aina vuoteen 2006 saakka. Attilan kirjasto ei suinkaan pysynyt koko historiansa aikana samanlaisena vaan kirjastotilat kokivat monenlaisia muutoksia.

Kesällä 2006 pääkirjasto muutti pääkampukselle takaisin Kalevantien varteen Linna-kiinteistöön. Pääkirjasto avasi kaikki palvelunsa Linna-kiinteistössä 21. elokuuta oltuaan täysin suljettuna vain seitsemän päivää. Pääkirjaston nimi muuttui elokuussa 2015 Linna-kirjastoksi.

Lue lisää...

Arvon historia

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa syksyllä 1972. Perustamisprosessi eteni nopeasti, eikä uuden tiedekunnan tarvitsemien kirjastopalvelujen järjestämistä juuri pohdittu. Yliopiston kirjaston vuosikertomuksessa 1972-1973 lääketieteellinen osastokirjasto mainitaan ensimmäistä kertaa, todeten sellainen perustetun. Käytännössä "perustamisella" tarkoitettiin lähinnä kirjastonhoitajan virkaa 1.7.1972 alkaen sekä 60 000 markan määrärahaa vuoden 1972 aineistohankintoihin. Varsinainen kirjastotoiminta päästiin aloittamaan tammikuussa 1973.

Vuosina 1973-1974 kirjasto toimi kahdessa eri toimipisteessä. Päätoimipaikka sijaitsi tiedekunnan vuokratiloissa Laitospesula Oy:n kiinteistön kellarikerroksessa, jossa kirjaston käytettävissä oli 9 neliömetrin kokoinen työhuone sekä kirjastosali, jonka läpi kuljettiin myös opetushenkilökunnan tiloihin. Kansanterveystieteen toimipaikka oli sijoitettuna Kansanterveystieteen laitoksen silloisiin vuokratiloihin Verkatehtaankadulla.

Vuodet 1975-1976 olivat kirjastolle muuttojen vuosia. Maaliskuussa 1975 kirjaston päätoimipaikka siirtyi Laitospesulan ahtaista tiloista kliinisen lääketieteen laitoksen uuteen rakennukseen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kantatalon yhteyteen. Saman vuoden lopulla kansanterveystieteen laitos muutti kirjastoineen Verkatehtaankadulta Vuolteenkadulle.

Kesällä 1976 kirjaston päätoimipaikka muutti jälleen, tällä kertaa vastavalmistuneen biolääketieteen laitoksen uusiin tiloihin, jossa kirjastolla oli käytettävissä kaikkiaan 600 m² tilat. Muuton yhteydessä kliinisen lääketieteen laitoksella sijaitseva toimipaikka jäi kirjaston kolmanneksi erilliseksi palvelupisteeksi ja vaille hoitajaa, sillä vakituista henkilökuntaa ei päätoimipaikassa työskentelevien kirjastonhoitajan ja kirjastoapulaisen lisäksi tuolloin vielä saatu.

tertion kuva1.jpg tertion kuva3.jpg

Katso lehtileike

Palvelujen varmistamiseksi kaikissa toimipisteissään kirjasto toimi tämän jälkeen useita vuosia tiiviissä yhteistyössä TAYS:in lääketieteellisen kirjaston kanssa: sairaalan kirjaston lehtikokoelmat siirrettiin kliinisen lääketieteen kirjaston tiloihin, jossa sairaalan kirjaston henkilökunta huolehti varsinaisesta asiakaspalvelusta. Vastineeksi lääketieteellisen kirjaston päätoimipaikka otti hoitaakseen sairaalan kirjaston kaukopalvelutilausten välittämisen kirjaston teleksillä.

Kansanterveystieteen toimipaikka muutti biolääketieteen laitoksen viereiseen rakennukseen 1979. Muutamaa vuotta myöhemmin myös sairaalan kirjasto sai lisätiloja käyttöönsä, jolloin kirjastojen yhteinen lehtikokoelma siirrettiin kliinisen lääketieteen toimipaikan tiloista takaisin sairaalan puolelle. Vuonna 1977 alkanut yhteistoiminnan jakso kirjastojen välillä (kliinisen lääketieteen toimipaikan asiakaspalvelu, sairaalan kirjaston kaukopalvelutilausten välittäminen) päättyi 1984.

Kirjastojen keskinäinen yhteistyö jatkui toki hedelmällisenä vuosien 1977-1984 jälkeenkin. Asiakkaiden kannalta erityisen merkittävänä yhteisenä hankkeena voidaan pitää sairaalan kirjaston ja kliinisen lääketieteen kirjaston vierekkäin sijaitsevien kirjastosalien välille puhkaistua ovea, joka lukuisten aloitteiden jälkeen vuonna 1987 vihdoin toteutui.

1990-luvun alun ankara taloudellinen lama kosketti kipeästi sekä lääketieteellistä tiedekuntaa että kirjastoa. Pahimmillaan uhkana oli jopa tiedekunnan ja samalla myös kirjaston lakkauttaminen. Aineistomäärärahojen osalta tilanne oli useita vuosia vielä vaikeampi kuin edellisen lamavaiheen aikaan 1980-luvun alussa. Sairaalan kirjasto kantoi oman kortensa yhteiseen kekoon ja tilasi kaikki kliinisen lääketieteen kirjaston lehdet. Muihin kokoelmiin syntyneitä aukkoja paikattiin ja systemaattisempi uutuushankinta aloitettiin vasta 2000-luvun puolella.

Merkittävä askel kohti tiiviimpää yhteistyötä tapahtui vuonna 2004 kun kirjasto muutti samaan rakennukseen sairaalan kirjaston kanssa Finn-Medi 5:n uudisrakennukseen. Muuton yhteydessä kirjasto muutti nimensä Terveystieteiden osastokirjastoksi (Tertio). Finn-Medi 5:n 2. kerroksesta kirjasto sai uudet 1100 m² toimitilat, jotka avattiin asiakkaille 3.5.. Yläkerrasta sairaalan kirjasto sai vastaaavan kokoiset tilat, jonne sijoitettiin yhteinen lehtikokoelma. Uuden Tertion avajaisia vietettiin 17.8.2004. Kirjasto sai runsaasti tervehdyksiä ja huomionosoituksia eri tahoilta. Hallintojohtaja Timo Lahti toi yliopiston lahjana kuvataiteilija Kaisa Lehto-Oksan maalauksen "Aika". Professori Jarmo Visakorpi lahjoitti Nils Rosén von Rosensteinin "Underrättelser om barns sjukdomar och deras botande" (5.uppl.) vuodelta 1851.

 

tertion kuva17.jpg tertion kuva10.jpg tertion kuva18.jpg tertion kuva5.jpg

 

Terveystieteiden osastokirjaston nykyiset tilat sijaitsevat yliopiston ARVO-kiinteistössä, johon kirjasto muutti vuonna 2009. Tertion nimi muuttui Arvoksi elokuussa 2015.

Tertion uudet tilat.jpg

Katso Tertion muuttoblogi Tertio 5.0 2008-2010

TAYS:n kirjaston historia

Tampereen tieteellisen kirjaston lääketieteen osasto aloitti toimintansa Tampereen keskussairaalassa 11.4.1962.  Sairaalarakennus oli valmistunut 17.2. samana vuonna, joten kirjasto oli ensimmäisiä muuttajia. Kirjastotoiminta oli siihen saakka järjestetty Tampereen kaupunginkirjaston toimesta, mutta Keskussairaalan valmistuttua kuntainliitto teki kaupungin kanssa yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaan kaupungin tieteellisen kirjaston lääketieteellinen osasto siirrettiin sairaalaan. Sairaala luovutti kirjastolle tilat ja kaupunki huolehti kirjaston hoitamisesta ja hankinnoista. Kuntainliitto korvasi vuosittain kertakorvauksena hankinnat. Kirjastoa varten perustettiin toimikunta, jossa oli kaksi sairaalan ja kaksi kaupungin edustajaa. 

Vuonna 1967 kirjasto siirtyi kirjoineen ja kalustoineen kaupungilta kuntainliiton omistukseen ja hoitoon ja sai nimen Tampereen lääketieteellinen kirjasto. Voimaan tulleen lain mukaan kuntainliitto alkoi saada valtionapua tieteellisen kirjaston menoihin ja siksi perustettiin kirjastonhoitajan virka ja asetettiin myös kirjastotoimikunta, jolle laadittiin johtosääntö.  Vuoden 1968 alusta myös Pikonlinnan sairaalan kirjasto siirtyi hallinnolliseksi osaksi Tampereen lääketieteellistä kirjastoa.

Vuonna 1974 kirjaston nimi muuttui Tampereen keskussairaalan lääketieteelliseksi kirjastoksi. Vuonna 1981 kirjaston nimi vaihtui Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lääketieteelliseksi kirjastoksi ja samana vuonna kirjastoon liitettiin Pitkäniemen lääketieteellinen kirjasto. Vuodesta 1991 vuoteen 2006 kirjaston nimi oli Tampereen yliopistollisen sairaalan lääketieteellinen kirjasto.

Kirjaston tila TAYS:n kantatalossa toimi aluksi myös luentosalina sekä liittovaltuuston kokoussalina. Vuonna 1984 tila muutettiin kirjastosaliksi ja 1987 saatiin ovi seinän takana toimineeseen kliinisen lääketieteen kirjastoon. Yhteisiä toimintoja oli ollut jo aiemminkin mutta ovi mahdollisti lehtikokoelmien yhdistämisen. Kirjasto kävi kuitenkin vuosien mittaan ahtaaksi ja vaikka sijainti olikin ihanteellinen, ei tila tarjonnut laajenemisen mahdollisuutta ja uutta alettiin suunnitella keväällä 2002.

Uusiin Finn-Medi 5:n tiloihin kirjasto muutti yhdessä Terveystieteiden osastokirjaston kanssa vuoden 2004 keväällä. Finn-Medi 5:ssä sairaalan kirjasto sai isot tilat yliopiston Terveystieteiden osastokirjaston tilojen yläpuolelta. Kolmanteen kerrokseen, TAYS:n kirjaston tiloihin, pystyttiin yhdistämään sairaalan eri osastojen lehdet, Terveystieteiden osastokirjaston lehdet sekä kaikki varastolehdet yhteiseen avokokoelmaan. Yhteistyötä tiivistettiin lisäksi tilaamalla myös elektroniset lehdet yhdessä. Yhteinen uutuuslehtikokoelma otettiin ilolla vastaan asiakkaiden keskuudessa.

Taysin kirjasto FinMedi5:ssa 2004 Taysin kirjasto FinMedi5:ssa 2004

Vuoden 2006 keväällä sairaala teki aloitteen kirjastotoimintojen uudelleen  järjestämiseksi ja perustettiin työryhmä, joka jätti esityksensä 1.9.2006. Esityksen perusteella laadittiin aiesopimus, jonka mukaan sairaala lakkauttaa oman kirjastonsa ja osallistuu Terveystieteiden osastokirjaston rahoitukseen. Sairaanhoitopiiri hyväksyi aiesopimuksen marraskuun lopulla. Aiesopimuksen perusteella tehtiin lopullinen palvelusopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa.

Palvelusopimuksen mukaan sairaala hankkii vuoden 2007 alusta alkaen kirjastopalvelut yliopiston kirjastolta vuotuista maksua vastaan. Vuosittain neuvoteltava maksu koostuu lähinnä aineistokustannuksista ja TAYS:n entisen kirjaston henkilökunnan kuluista. Sairaala saa sopimuksen mukaan samat peruspalvelut kuin yliopiston yksiköt: aineistojen, tilojen ja laitteiden käyttö, lainaus ja neuvonta ovat sairaalan henkilökunnan käytettävissä vapaasti ja elektroniset aineistot lisensoidaan myös sairaalan käyttöön. Erikseen laskutetaan peruspalveluihin kuulumattomista palveluista.

Lue lisää...

Humanikan historia

Yliopiston voimakas laajentuminen 1970-luvulla pakotti sen hankkimaan lisätiloja ympäri Tamperetta. Pyynikintie 2 eli n.k.Vanhan Tekun kiinteistö vuokrattiin puoliksi yliopiston käyttöön. Pääosa vuonna 1974 perustetun kasvatustieteellisen tiedekunnan laitoksista sijoitettiin sinne. Samalla kasvatustieteilijöiden kirjastopalvelut päätettiin turvata lähikirjastolla, ja vuoden 1976 alusta Tampereen yliopiston kirjaston kasvatustieteiden tiedekunnan osastokirjasto aloitti toimintansa yhden kirjastoamanuenssin työpanoksella.

Kun kiinteistö siirtyi kokonaan yliopiston haltuun 1980-luvun alussa, päätettiin sinne sijoittaa myös humanistisen tiedekunnan kielten laitokset sekä vuonna 1981 yliopistoon liitetty Tampereen kieli-instituutti. Peruskorjauksessa kirjastolle rakennettiin 1200 neliön tilat, joihin sijoitettiin yliopiston kirjaston kaikki kasvatus- ja kielitieteelliset kokoelmat. Saneeratut tilat otettiin yliopiston käyttöön tammikuussa 1983. Kirjastoyksikön nimi vaihtui Kasvatus- ja kielitieteiden osastokirjastoksi, yleensä puhuttiin Pyynikin kirjastosta.

Vuonna 2002 kirjastossa toteutetun organisaatiomuutoksen myötä osastokirjasto yhdistettiin hallinnollisesti Hämeenlinnan osastokirjaston kanssa ja yhteiseksi nimeksi tuli Humanistis-kasvatustieteellinen osasto.

Pyynikin tilat alkoivat käydä ahtaiksi yliopistolle 1990-luvulla ja yliopiston laitoksien ja tiedekuntien keskittäminen yliopiston pääkampukselle alkoi. Vuonna 2003 Pyynikintie 2:n kiinteistöstä luovuttiin ja laitokset kirjasto mukaan lukien saivat uudet tilat Pinni B-kiinteistöstä. Kirjastotilojen suunnittelussa kirjaston henkilökunta oli aktiivisesti mukana. Tilojen suunnittelun lähtökohtana oli luoda ajanmukainen opiskeluympäristö painetun ja verkkoaineiston käyttöön, kirjallisten ja ryhmätöiden tekoon.

Suunnitteluvaiheessa päätettiin myös uudesta kokoelmarakenteesta pääkirjaston ja osastokirjaston välillä, koska kirjastoyksiköiden välimatka lyheni puoleen kilometriin. Uuteen osastokirjastoon keskitettiin lähes kaikki humanistiset tieteenalat kasvatustieteiden lisäksi. Pääkirjaston painopistealoiksi jäivät Attilassa yhteiskuntatieteet, kauppa- ja hallintotieteet sekä informaatiotieteet. Näiden alojen kirjallisuus opinnäytteet mukaan lukien muutettiin Pyynikiltä pääkirjastoon. Kaikki kurssikirjat ja tutkielmat sijaitsevat pääkirjastossa. Kesän 2003 kirjastomuutoissa siirrettiin 1800 hm aineistoa Pyynikiltä ja n. 1800 hm aineistoa Attilasta uuteen kirjastoon sekä n. 250 hm aineistoa Pyynikiltä Attilaan. Muuton yhteydessä kirjasto sai uuden nimen Humanika. Humanika avasi ovensa 8.9.2003 Pinni B-rakennuksen siipiosassa TietoPinnissä.

Humanikan toiminta loppui 3.7.2015 ja sen kokoelmat yhdistettiin Linnan kokoelmiin kesällä 2015.

Lue lisää...

Hämeenlinnan yksikön historia

Hämeenlinnassa on ollut opettajankoulutusta jo vuodesta 1890 lähtien. Silloin perustettiin J. H. Tuhkasen kiertokouluseminaari. Toimintaa jatkoi Aukusti Salon johtama alakansakouluseminaari vuosina 1919-1947. Hämeenlinnan alakansakouluseminaari muutettiin kesällä 1947 Hämeenlinnan seminaariksi, joka oli nelivuotinen yläkansakouluseminaari naisille.

Hämeenlinnassa on ollut opettajankoulutusta jo vuodesta 1890 lähtien. Silloin perustettiin J. H. Tuhkasen kiertokouluseminaari. Toimintaa jatkoi Aukusti Salon johtama alakansakouluseminaari vuosina 1919-1947. Hämeenlinnan alakansakouluseminaari muutettiin kesällä 1947 Hämeenlinnan seminaariksi, joka oli nelivuotinen yläkansakouluseminaari naisille.

Hämeenlinnan seminaarirakennus vihittiin käytöön vuonna 1930, ja sama rakennus muodostaa edelleen opettajankoulutusyksikön ns. vanhan puolen. Kirjaston nykyiset tilat ovat tällä vanhalla puolella, ja sijaitsevat seminaarin entisessä juhlasalissa. Muistona tästä ajasta kirjaston lainauskerroksessa ovat vieläkin toimintakuntoiset urut.

Hämeenlinnan seminaari lakkautettiin vuonna 1974, jolloin se liitettiin opettajankoulutuslaitoksena osaksi Tampereen yliopiston kasvatustieteellistä tiedekuntaa. Samana vuonna seminaarin kirjastosta tuli osa Tampereen yliopiston kirjastoa.

Nykyinen Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos toimii Hämeenlinnassa ja Tampereella. Hämeenlinnassa koulutetaan peruskoulun ala-asteen luokanopettajia ja Tampereella aineenopettajia peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Vuodesta 1996 alkaen myös lastentarhanopettajia on koulutettu Tampereella yliopistollisesti.

Lue lisää...

 
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
Ylläpito: kirjasto@uta.fi
Muutettu: 18.8.2017 8.00 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti