Väitös



Yliopistologo


Lääk. lis. Riitta Aejmelaeus

The Total Peroxyl Radical Scavenging Capacity of Human Plasma: Effect of Age and Disease (Iän ja sairauden vaikutus plasman ja LDL:n kykyyn siepata peroksyyliradikaaleja)

Väitösaika- ja paikka: 14.3.1997 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennus, Medisiinarinkatu 3

Vastaväittäjä: dosentti Eino Hietanen (Turun yliopisto); Kustos: apulaisprofessori Leena Rechardt; Oppiaine: farmakologia



Muutamia vuosia sitten antioksidantteihin liitettiin ihmiselle tyypillisiä, osittain tiedostamattomia toiveita saavuttaa ikuinen nuoruus, kauneus ja kuolemattomuus. Nyt käsitykset ovat muuttumassa ja on jopa saatu viitteitä siitä, että antioksidantit saattavat olla joissakin tapauksissa haitallisia. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että selvitettävää on vielä paljon.

Antioksidanttien tehtävä elimistössä on estää tai lievittää vapaiden radikaalien aiheuttamaa haittaa. Vapaat radikaalit taas ovat reaktiivisia yhdisteitä, joita syntyy mm. hapen aineenvaihdunnassa sekä infektion aikana. Niillä on vauriota lisäävä vaikutus monissa elimistön sairaustiloissa ja joidenkin, esim. sydän- ja verisuonitautien taustalla olevan ateroskleroosin syntyyn niillä on merkittävä osuus. Toisaalta niillä on elimistöä suojaavaa vaikutusta, mm. valkosolujen kyky tuhota mikrobeja ja muita infektion aiheuttajia perustuu osaltaan vapaiden radikaalien tuotantoon.

Tässä työssä on tutkittu ihmisen plasman (plasma = veri, josta on poistettu solut) kykyä siepata yhtä radikaalilajia, peroksyyliradikaaleja. Tutkimuksissa kävi ilmi, että tämä antioksidanttikapasiteetti lisääntyy naisilla iän myötä ja miehillä n. 70-ikävuoteen asti, jonka jälkeen se miehillä alkaa selvästi laskea. Tärkeimpänä havaintona voidaan kuitenkin pitää sitä, että suuri osa, n. 30-35 prosenttia tästä plasman antioksidanttisuojasta näyttäisi tulevan toistaiseksi tuntemattomista, todennäköisesti elimistön itsensä tuottamista lähteistä. Nämä tunnistamattomat antioksidantit reagoivat tunnettuja antioksidantteja (esim. E- ja C vitamiinia) voimakkaammin ikääntymisen ja infektion aiheuttamaan lisääntyneeseen radikaalituotantoon (oksidatiiviseen stressiin).

Lisätietoja: Riitta Aejmelaeus työpuh. 215 6111


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto