Väitös



Yliopistologo


Kauppatiet.lis. Eeva-Mari Ihantola

Organisaation budjetointi-ilmapiirin ymmärtäminen organisatoris-sosiaalisessa kontekstissa

Väitösaika- ja paikka: 21.3.1997 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -sali

Vastaväittäjä: professori Pekka Pihlanto (Turun kauppakorkeakoulu), Kustos: apulaisprofessori Jyrki Niskanen; Oppiaine: yrityksen taloustiede, laskentatoimi



Tutkimuksessa tarkasteltiin yritysorganisaation budjetointia käyttaytymistieteellisestä näkokulmasta. Tavoitteena oli saavuttaa aikaisempaa parempi ymmärrys inhimillisen aspektin yhteyksistä organisaation budjetoinnin toimivuuteen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lähtökohtana olivat budjetointia koskevien aikaisempien käyttäytymistutkimusten puutteellisuudet ja tulosten ristiriitaisuudet, jotka tulkittiin pääosin perinteisestä liian mekanistisesta ihmiskäsityksestä johtuviksi. Budjetointi ei käytännössä ole oppikirjojen kuvaamaa puhtaasti rationaalista toimintaa vaan inhimillisten budjettivastuisten välistä taktista, joskus jopa raadollista "peliä". Kehittyneen tietotekniikan myötä käytännön yritysorganisaatioiden budjetoinnin toimivuuteen liittyvät ongelmat ovat nykyisin enaä harvemmin laskentateknisiä vaan paremminkin inhimillisiä.

Tutkimuksessa kehitettiin organisaation budjetointi-ilmapiirimalli, joka tarjoaa jäsentämiskehikon yritysorganisaation budjetoinnin ja budjettivastuisten jäsenten inhimillisen käyttäytymisen välisten monimutkaisten kytkentöjen ymmärtämiseksi. Organisaation budjetointi-ilmapiirillä tarkoitetaan organisaation budjettivastuisten jasenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa muokkautuvaa kollektiivista asennoitumista budjetointiin eli yhteistä budjetointihenkeä, joka on keskeinen inhimillisen budjetointikäyttäytymisen määrittäjä. Mallin kayttökelpoisuutta kokeiltiin lähes kymmenen vuotta kestäneessä pitkittäistutkimuksessa suuren metsäteollisuuskonsernin emoyhtiön eräässä paperinjalostusteollisuutta harjoittaneessa tulosyksikössä. Tutkimuksen merkittävänä antina voidaankin pitää juuri pitkää empiiristä tutkimusperiodia, joka on melko harvinainen budjetoinnin käyttäytymistutkimuksessa. Pitkittäistutkimus mahdollisti paitsi tutkijan "kasvun" lähes organisaation jäseneksi ja täta kautta syventyneen ymmärryksen myös rikkaan ja monipuolisen aineiston keruun ja ajalliset vertailut organisaation eri ajankohtien budjetointi-ilmapiirien välillä.

Organisaation budjetointi-ilmapiiri muotoutuu tietyntyyppiseksi (haastavaksi, kireäksi, pessimistiseksi, leppoisaksi tai sekavaksi) budjettivastuisten yksilöiden havainnoidessa ja tulkitessa organisaation budjetointia keskinäisessä vuorovaikutuksessa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ohjaamana aiempien kokemustensa, organisaation sisä- ja ulkoympäristön ilmiöiden sekä organisaation aikaisempien budjettisuoritusten muodostamaa taustaa vasten. Organisaation budjetointi-ilmapiiri toimii budjettivastuisten situaatiostaan tekemien havaintojen "suodattimena" ja heijastuu henkilöstön budjetointikäyttäytymiseen ja suorituksiin, jotka puolestaan muokkaavat organisaation budjetointi-ilmapiiriä palautesilmukoiden kautta.

Tutkimus osoitti selkeästi, että budjettivastuisten käyttäytymisen taustalla on subjektiivisten havaintojen ja tulkintojen verkosto. Keskeiseksi budjetointi-ilmapiiriin vaikuttavaksi tekijäksi osoittautuivat budjettivastuisten subjektiiviset käsitykset siitä, mitä budjetoinnin pitäisi olla ja vastaako organisaatiossa toteutettu budjetointi näitä ideaalikäsityksiä eli budjetoinnille miellettyjä arvoja. Vaikka ihmiset ovat suhteellisen autonomisia ja vapaatahtoisia olentoja, jotka eivät ole täysin ulkopuolisilla tekijöillä manipuloitavissa, voi organisaation johto kuitenkin omalta osaltaan edesauttaa budjetoinnin toimivuuden ja organisaation tavoitteiden toteutumisen kannalta suotuisan budjetointi-ilmapiirin muotoutumista organisaatioon. Merkittävään asemaan nousee tällöin johdon ihmistuntemus ja kyky soveltaa sitä. Johto voi pyrkiä muuttamaan budjetointia henkilöstön ideaalikäsitysten suuntaiseksi muokkaamalla budjetointi-ilmapiirin osatekijöitä. Toisaalta johto voi pyrkiä vaikuttamaan myös näihin ideaalikäsityksiin budjetteihin sisällyttämiensä merkitysten kautta. Se, mitä budjetit mittaavat ja miten ne sen tekevat, voi korostaa tiettyjä seikkoja yksilöiden havaintoprosesseissa muiden tekijöiden jäädessä taka-alalle. Muokatessaan vähitellen yksilöiden käsityksiä siitä, mitä budjetoinnin pitäisi olla, budjetit voivat olla merkittäviä muutoksen ja vallan lähteita organisaatiossa.

Lisätietoja: Eeva-Mari Ihantola puh. (03) 316 0140


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto