Väitös



Yliopistologo


Hallintotieteiden lisensiaatti Tuija Rajalan väitöskirja

Työstressin tutkiminen kunnallisissa työyhteisöissä: Kunnallisten työyhteisöjen toimivuuteen ja johtamiseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu erityisesti organisaatio- ja johtamisteorioiden valossa

tarkastetaan perjantaina 16.5.1997 klo 12 Tampereen yliopiston luentosalissa AI, Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on professori Juhani Nikkilä Oulun yliopistoista. Kustoksena toimii professori Paavo Hoikka.

Oppiaine: kunnallispolitiikka



Tässä työssä on pyritty kumoamaan näkemyksiä siitä, että työyhteisöjen stressitilan ongelmille ei käytännössä voisi tehdä mitään. Tutkimuksen näkökulma on rajattu kuntaorganisaation sisäiseksi, vaikka yhteiskunnalliset ja erityisesti kunnallishallinnossa tapahtuneet muutokset vaikuttavat kunnassa tehtävään työhön. Tutkimuksessa on keskitytty työyhteisön toimintaa säätelevien arvojen ja päämäärien, rakenteiden, teknologian ja johtajuuden yhteisvaikutusten jäsentämiseen.

Tutkimuksen tuloksena on syntynyt näkemys henkilöstötyön korostuneesta merkityksestä koko kunnan toiminnan oleellisenä osana. Rakenteellisen kehittämisen lähtökohtana tulisi olla epävirallisen järjestelmän näkeminen virallisen rinnalla. Niiden usein varsin löyhä keskimäinen kytkentä tulisi tunnistaa. Hallintotyöhön sisältyvien vuorovaikutusjärjestelmien korostuessa tulisi nähdä kukin ihminen organisaation uudistuvana voimana, jonka henkilökohtaiset tarpeet ovat myös resurssi. Erilaisten emootioiden toimintoihin oleellisesti vaikuttava rooli tullee konkretisoitumaan, kun sosiaalisen tuen merkitys tunnistetaan keskeiseksi yhteistoiminnallisuuden edellytykseksi.

Perinteiseen henkilöstöhallintoon on periaatteessa kuulunut yleisten koordinointitehtävien mukana myös konfliktien käsittely sekä ristiriitojen ennakointi. Politiikan käyttövoimana on ­ ainakin tutkijoiden piirissä ­ nähty ongelmat, mutta hallintokoneistoa ei ole varustettu epärationaalisten kriisitilanteiden ratkaisemiseen. Yleinen käytäntö on ollut: kun asiaan ei olla varustauduttu, siitä ei ole sääntöä eikä ennakkotapausta, se ei kuulu tehtäviimme ja se voidaan sulkea pois tietoisuudesta. Kompleksinen toimintaympäristö ja ihmisten milloin minkäkin logiikan mukaan tapahtuva toiminta pakottaa hallinnon tarkistamaan toimintaperiaatteitaan; massaratkaisuista siirrytään yhä yksilöllisempiin asia- ja asiakaskohtaisempiin ongelmanratkaisuihin, jolloin henkilöstön tietotaidolle asetetaan aivan uudenlaisia vaatimuksia. Hallinnon eettiset pelisäännöt tulevat tällöin uudelleen pohdittaviksi. Henkilöstötyö tullee painottumaankin uusien toimintaedellytysten luomiseen perustana uudistuva ihmiskäsitys.

Ohjausjärjestelmien periaatteiden ja muotojen uudistuksessa johtajuus on edelleen avainasemassa. Sen keskeinen osaamisen alue tulee yhä korostuneemmin olemaan ristiriitojen ennakoiva tunnistaminen ja jännitteiden purku jatkuvissa muutostilanteissa. Perinteiset kunnalliset normiohjatut järjestelmät eivät anna enää välineitä nykyaikaisten työyhteisöjen johtamiselle. Lähtökohtana tulevat olemaan paikalliset vuorovaikutteiset, käytännöistä oppivat, mutta myös teoreettista tietopohjaa edellyttävät prosessiluonteiset kehittämismenetelmät.

Asiantuntevan osaamisen rinnalla korostuvat erilaiset vuorovaikutustaidot, koska moniammatillisuutta vaativat työt edellyttävät yhä enemmän informaation vaihtoa, mikä samalla mahdollistaa niin oppivan johtamisen kuin oppivan organisaation toimivuuden.

Lisätietoja: Tuija Rajala työpuh. (03) 215 7007; kotipuh. (03) 261 7757


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto