Väitös



Yliopistologo


Psyk.lis. Marjut Wallenius

Arkiympäristön tuki hyvinvoinnin lähteenä. Henkilökohtaisten projektien näkökulma ihmisen ja ympäristön yhteensopivuuteen: yhteys elämäntyytyväisyyteen ja masentuneisuuteen

Väitösaika- ja paikka: 17.1.1997 klo 12 Tampereen yliopiston Attilan luentosali B 661, Yliopistonkatu 38.

Vastaväittäjä: PsT Kalevi Korpela; Kustos: apulaisprofessori Matti Syvänen; Oppiaine: psykologia



Henkilökohtaisten projektien näkökulma ihmisen ja ympäristön yhteensopivuuten; yhteys elämäntyytyväisyyteen ja masentuneisuuteen

Tutkimuksessa selvitettiin, mikä merkitys henkilökohtaisille tavoitteille saadulla jokapäiväisen ympäristön tuella on psykologiselle hyvinvoinnille ja miten henkilön oma tapa muotoilla tavoitteensa on yhteydessä koetun tuen määrään ja hyvinvointiin.

Tutkimuksen keskeisinä teoreettisina lähtökohtina ovat henkilön ja ympäristön yhteensopivuuden käsite ja tavoitejärjestelmien tutkimus. Tavoitteita koskevaa tietoa kerättiin henkilökohtaisten projektien menetelmällä. Hyvinvoinnin ulottuvuuksina käytettiin elämän tyytyväisyyttä ja masentuneisuutta. Haastateltavina oli 167 noin 30-vuotiasta henkilöä.

Arkiympäristöön liittyy erilaisia toiveita ja odotuksia. Niiden sisällössä ja toteutumisessa ei ole elämäntyytyväisyyden ja masentuneisuuden mukaisia eroja. Ratkaisevaksi osoittautui henkilökohtaisiin projekteihin liittyvä ympäristön tuki. Tulokset osoittivat, että projektien saama arkiympäritön tuki on yhteydessä korkeaan elämäntyytyväisyyteen, mutta ei masentuneisuuteen. Taipumuksen masentuneisuuteen onkin aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan ulkoisista olosuhteista riippumaton. Lisäksi suhde ympäristöön on persoonallisuuden välittämä. Persoonalliset erot ilmenevät tavoitteiden muotoilutavassa ja koetussa hyvinvoinnissa.

Aineistosta hahmottui karkeasti kaksi persoonallisuustyyppiä. Positiivista affektia edustaville henkilöille on ominaista projektien konkreettisuus ja saavutettavuus. He myös kokevat saavansa projekteilleen sosiaalista ja ympäristön tukea sekä ilmaisevat keskimääräistä suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä. Negatiivista affektia edustavat henkilöt taas muotoilevat projektinsa siten, että ne ovat abstrakteja ja stressaavia. Projekteihin liittyy vähän sosiaalista ja ympäristön tukea. Kyseiset henkilöt tuntevat itsensä tavallista useammin masentuneiksi. Heidän joukossaan on myös elämäänsä tyytyväisiin verratuina enemmän yksineläviä.

Lisätietoja: Marjut Wallenius puh. (03) 318 0165


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto