Väitös



Yliopistologo


Diplomi-insinööri, informaatikko Raili Salmelinin väitöskirja

Graphical Representation of Statistical Results in Medical Research (Lääketieteellisen tutkimuksen tilastollisten tulosten graafinen esittäminen)

tarkastetaan perjantaina 13.6.1997 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Matti Kataja Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Pekka Laippala.

Oppiaine: Lääketieteellinen informatiikka



Tässä tutkimuksessa toisaalta selvitettiin lääketieteellisten tutkimustulosten luonnetta ja lääketieteellisten julkaisujen tilastograafisten kuvien ominaisuuksia, toisaalta haettiin tietoa erilaisten kuvatyyppien käytettävyydestä lääkäreiden keskuudessa. Viime kädessä tavoitteena oli parantaa oikean tiedon välittymistä lääkäriltä lääkärille, tuottajalta kuluttajalle.

Joukosta lääketieteellisiä lehtiä vuosilta 1981 ja 1991 otettiin artikkeliotos, jonka kaikki numeeriset tiedot luokiteltiin oppialariippumattomasti kuvatyypin valintaan vaikuttavien ominaisuuksien suhteen. Yleisimmille tietotyypeille valittiin sopivia perinteisiä ja vaihtoehtoisia, harvinaisempia kuvatyyppejä. Näistä tyypeistä tehdin testikuvat, joiden kykyä välittää kirjoittajan tarkoittama viesti, taipumusta johtaa virhetulkintoihin, tuttuutta, aikaavievyyttä, miellyttävyyttä, houkuttelevuutta ja taipumusta aiheuttaa kielteisiä tunnereaktioita testattiin neljällä lääkäriryhmällä: tutkijat, yliopistosairaalan (TAYS-) lääkärit, terveyskeskus(tk-)lääkärit ja 5. vuosikurssin lääketieteen opiskelijat. Kuhunkin ammattiryhmään valittiin 15 henkilön edustava otos.

Lehtiartikkeleissa esitetyt tutkimustulokset keskittyivät harvoihin tietotyyppeihin, ja kuvattuja muuttujia oli useimmiten enintään kaksi. Virheellisiä kuvista oli 33 % ja eri tavoin huonolaatuisia 84 %. Yli 60 % lääkärilukijoista ei tunnistanut yhtään kuviin tahallisesti tehdyistä virheistä ja huonolaatuisuuksista; tutkijat ja TAYS-lääkärit olivat vain hieman kahta muuta ryhmää parempia. Pääviestin välittämiskyky, virhetulkintojen puuttuminen ja vähintään kohtalaisen positiiviset subjektiiviset arviot huomioon ottaen suositeltavia kuvatyyppejä olivat perinteiset yksinkertaiset, ryhmitellyt ja paripylväät, joihin sisältyi vain vähän lisätietoja, sekä epätavallisemmat kuvatyypit varustettuina tulkintaohjeella. Huonon viestinvälityskyvyn tai virhetulkintojen yleisyyden vuoksi vältettäviä olivat diagrammit, joissa oli paljon tai vaikeaa asiaa.

Ammattiryhmä vaikutti eniten kykyyn tulkita oikein tilastograafisia kuvia. Tutkijat ja TAYS-lääkärit olivat kyvykkäimpiä, tk-lääkäreillä oli eniten ongelmia, opiskelijat muistuttivat pääosin tk-lääkäreitä. Tutkijat olivat toisaalta myös kriittisimpiä. Henkilöitä, joiden mielestä kuvan tulkinta on voitava tehdä enintään muutamassa kymmenessä sekunnissa, oli eniten opiskelijoiden ja vähiten tk-lääkärien keskuudessa.

Noin puolet lääkäreistä käytti kuvia ja taulukoita artikkeleita silmäillessään ja toinen puoli luki tekstiä, joten tärkeimmät tulokset olisi paras esittää molemnnissa. Laajimnnin ymmärretään yksinkertaisia pylväskuvioita ja niiden muunnelmia. Kuvien ja kuvatekstien selkeys, kattavuus ja kohtuullinen pituus on välttämätön. Lääketieteellisten lehtien toimittajilla ja arvioijilla on suuri vastuu hyvän grafiikan edistämisessä. Sekä lääkärikirjoittajia että -lukijoita tulisi opettaa grafiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja: Raili Salmelin, puh. (03) 215 6111


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto