Väitös



Yliopistologo


Hallintotieteiden lisensiaatti Tapio Koiviston työpsykologian ja -sosiologian alaan kuuluva väitöskirja

Uudistuva metallialan tuotantolaitos. Osallistuva uudelleensuunnittelu mahdollisuuksien areenana

tarkastetaan lauantaina 6. syyskuuta 1997 kello 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen isossa luentosalissa Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä on professori Juhani Kirjonen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Liisa Rantalaiho.



Tapio Koivisto on syntynyt Lahdessa 12.11.1951. Hän on suorittanut merkonomin tutkinnon Heinolan kauppaoppilaitoksessa 1971 ja sosionomin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1977. Hän valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi 1982 ja hallintotieteiden lisensiaatiksi1993. Koivisto asuu Tampereella ja työskentelee Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen projektitutkijana.

Koiviston väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 558, painopaikka Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4192-3, ISSN 1455-1616 Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen lähtökohtana on keskustelu yritysten kehittyneistä tuotannollisista käytännöistä. Asiakassuuntautuneisuutta, vastuun hajautusta, vaakasuoraa yhteistoimintaa, suunnittelun ja toteutuksen yhteennivomista ja jatkuvaa kehitystoimintaa voidaan pitää keskustelun perusteella organisatoristen oppimishaasteiden ydinsisältönä.

Perinteisissä tuotanto-organisaatioissa toimivia, vakiintuneen toiminta- ja ajattelutavan omaksuneita henkilöitä ei voida kuitenkaan ulkoapäin pakottaa omaksumaan uudenlaisia, asiakaskeskeisiä tms. ajattelu- ja suhtautumistapoja. Ajattelutapojen ja asenteiden muuttaminen on omaehtoisen oppimisen ja merkityksenannon ydinaluetta.

Tutkimuksen empiirisenä kohteena on Metallityöväen Murikka-opiston kehittämisyhteistyön koulutus ja kolme kehittämisyhteistyön koulutuksen pohjalta käynnistettyä yksikkökohtaista kehitysprojektia Valmet Oy:n Rautpohjan tehtailla, Valmet Järvenpäässä ja Valmet Voimansiirto Oy:ssä.

Tutkimus osoitti mm. sen, että koulutus ja oppiminen on mahdollista organisoida tasavertaisen vuoropuhelun ja nonformaalin opetussuunnitelman perustalta. Muutoksen aikaansaaminen on helpointa silloin kun avainryhmät kokevat muutokset omalta kohdaltaan uusia näköaloja tarjoaviksi mahdollisuuksiksi uhkakuvien asemesta ja ihmisille luodaan välineet ja edellytykset muutoksen toteuttamista varten. Kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa hankkeissa muutosprosessi kuitenkin hidastui pyrittäessä laajempiin ja syvällisempiin, organisaation koko toimintatapaa liittyviin muutoksiin eli muutoksiin, jotka sivuavat eri henkilöstöryhmien (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöitä) perinteisiä työnjaollisia toimintatapoja ja rajalinjoja tai opittuja toiminta-, urakehitys- yms. malleja. "Osallistavan uudelleensuunnittelun" metodia voidaan pitää monellakin tavalla mielekkäänä vaihtoehtona työelämän muutostilanteissa. Systemaattisessa kehitystyössä joudutaan tyypillisesti ratkomaan suuri määrä toisiinsa kietoutuneita "pieniä" ja "suuria", "kovia" ja "pehmeitä", lopputuloksen kannalta yhtä kaikki ratkaisevan tärkeitä ongelmia. Käytännössä näiden samanaikainen ratkominen on mahdollista vain eri tahojen osallistumisen ja vuoropuhelun avulla.

Lisätietoja: Tapio Koivisto (03) 215 6966 (työ) tai (03) 367 1241 (koti)


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto