Väitös



Yliopistologo


Terveydenhuollon lisensiaatti Pirjo Aallon hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Rintasyöpäseulonta. Odotukset ja kokemukset asiakas- ja hoitajanäkökulmasta

tarkastetaan perjantaina 12.9.1997 kello 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Sirkka Lauri Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marita Paunonen.



Aalto on syntynyt Tampereella 5.3.1950 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen tyttölyseossa 1970. Terveydenhuollon lisensiaatin tutkinnon hän on suorittanut Tampereen yliopistossa 1994. Aalto asuu nykyisin Tampereella.

Aallon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 556, painopaikka Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4190-7, ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

Lisätietoja: Pirjo Aalto p. (03) 247 3162 (työ) tai (03) 346 1516 (koti)

TIIVISTELMÄ

Yksi kymmenestä suomalaisesta naisesta sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Kyseessä on 45-54-vuotiaiden naisten yleisin syöpämuoto teollistuneissa länsimaissa. Yhden naisen sairastuminen rintasyöpään koskettaa läheisesti aina useita ihmisiä ja perheitä. Useilla naisilla Suomessa sairastuminen päätyy paranemiseen, sillä 5-vuotiselossaololuku oli Suomessa vuosina 1985-89 hoidetuilla rintasyöpäpotilailla 79%, paikallisissa rintasyövissä 93% ja levinneissä rintasyövissä 60%. Luvut ovat korkeammat muualla Euroopassa ainoastaan Sveitsissä. Vuosittain Suomessa todetaan noin 3000 uutta rintasyöpää, ja sairastuvuus on kasvamassa edelleen, vuodesta 1985 vuoteen 2010 kasvua ennustetaan olevan 90%.

Rintasyövän aiheuttajia ei tunnetta tarkkaan, joten sitä ei voida ennaltaehkäistä. Tiettyjä riskitekijöitä on tieteellisin tutkimuksin osoitettu. Kolmasosa uusista rintasyövistä löytyy rintasyöpäseulonnoissa. Useimmiten ensihavainnon tekee nainen itse, mutta silloin kyseessä on jo tunnusteltavissa oleva kyhmy rinnassa tai muutokset rinnan ulkonäössä. Rintasyöpäseulonnoissa löydetään suhteellisesti enemmän varhaisvaiheessa olevia, pienikokoisia rintasyöpiä verrattuna palpaatiotutkimukseen. Ne ovat paremmin hoidettavissa, jolloin potilaan ennuste paranee.

Suomessa rintasyöpäseulontaa suositellaan kaikille 50-59-vuotialle naisille kahden vuoden välein, koska tässä ikäryhmässä taudin esiintyvyys on suurin. Osallistumisprosentti seulontaan on noin 90%.

Vuonna 1991 seulontaan kutsutut naiset vastasivat kyselylomakkeisiin, joissa kartoitettiin naisten käsityksiä seulonnasta ja odotuksia seulonnan toteuttamistavasta ja sisällöstä. Vastausprosentti kyselyyn oli osallistuneilla naisilla 99, poisjääneillä 42.

Keskeisiä tuloksia tutkimuksesta olivat seuraavat: Naiset eivät yhdistäneet rintasyöpäseulontaa rintasyöpäkuolleisuuden vähentämiseen, vaan oman terveydentilansa arviointiin. Seulontaa pidettiin tärkeänä ja tarpeellisena terveydenhuollon toimintana, jota tulisi laajentaa myös nuorempiin ja vanhempiin ikäryhmiin. Seulonta oli yleisesti hyväksytyllä tavalla järjestettyä. Seulontaan osallistumista perusteltiin halulla tietää oma terveydentila rintojen osalta. Poisjäännin syyt olivat useimmiten käytännön esteitä. Tärkeimpiä osallistumista ennustavia tekijöitä olivat positiivinen suhtautuminen seulontakutsuun, naimisissa olo ja omat lapset. Suurin osa seulontaikäisistä naisista oli saanut rintojen omatarkkailuopetusta ennen seulontaa. Noin puolet naisista silti toivoi omatarkkailuopetusta seulonnan osaksi. Yli puolet tutkimusjoukon naisista tarkkaili itse säännöllisesti rintojaan. Seulonnasta poisjääneet naiset olivat aktiivisempia omatarkkailussa kuin seulontaan osallistuneet naiset. Noin puolet tutkimusjoukon naisista kannatti samahoitajuutta seulonnan eri vaiheissa - haastattelussa ja kuvauksessa. Käyttämättä jäävän seulonta-ajan peruu vain viidesosa poisjäävistä naisista. Suurin osa naisista, jotka eivät olleet käyneet mammografiassa muuallakaan, eivät peruuttaneet heille varattua seulonta-aikaa. Seulontaan osallistuneet naiset olivat tyytyväisiä saamaansa kohteluun, röntgenhoitajien ammattitaitoon, keskustelun riittävyyteen hoitajien ja lääkäreiden kanssa sekä seulontatiloihin. Röntgenhoitajat halusivat pidentää yksilöllistä haastatteluaikaa ja osallistua laajemmin koko seulontaprosessiin.

Tutkimus osoitti, että oikea informaatio rintasyövästä ja sen hoidosta on tärkeää. Naiset kaipaavat myös tietoa hormonilisän hyödyistä ja haitoista. Seulontakutsun merkitys on tärkeä ja kutsun muotoa tulee edelleen kehittää.


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto