Väitös



Yliopistologo


Yhteiskuntatieteen lisensiaatti Riitta Brusilan tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Realismista fiktioon. Visuaalisuus ja suomalaiset aikakauslehdet

tarkastetaan 13.9.1997 kello 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen salissa A1, Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on filosofian tohtori Altti Kuusamo Kuvataideakatemiasta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Pertti Suhonen.



Brusila on suorittanut taiteen maisterin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa.

Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 557, painopaikka Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4191-5, ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

Lisätietoja: Riitta Brusila p. (050) 556 2918 (työ) tai (09) 879 8287 (koti)

TIIVISTELMÄ

Väitöskirjatyössä tutkitaan aikakauslehtien visuaalisuutta tarkastelemalla valokuvien ilmaisullisia tyylejä, taittoa sekä värinkäyttöä. Tutkimuksessa pohditaan myös valokuvajournalismin tyylillistä siirtymää realistisesta esittävyydestä näkyvien fiktivisoivien piirteiden lisääntymiseen. Suomalaisten aikakauslehtien valokuvat esittävät karrikoidusti sanoen maailmamme hymyilevien ja poseeraavien ihmisten kokoelmana. Nämä kuvat edesauttavat yleensä mallinsa imagonrakennusprojektia. Tavallisesti vain sensaatiolehdet lyövät karnevalisoivaa kiilaa tähän trendiin. Samalla kuvajournalismin klassiseksi tyyliksi ymmärretty realistinen maailman rekisteröinti on väistynyt kuvien rakentelun ja manipulatiivisen fiktion tieltä.

Manipulaatio ei tarkoita välttämättä sitä, että kuvia käsiteltäisiin tietokoneella kuvaamisen jälkeen. Ratkaisevat toimet tehdään jo ennen kuvan ottamista. Digitaalisen muuntelun ohella aiheen, kuvauspaikan, rajauksen, kuvakulman, valaisun jne. valinnat ovat myös manipulaation välineitä. Värien ja pintarakenteen muuntelun ja erilaisten kuva-aiheiden yhdistelyn helppous ja tekniikoiden uutuudenviehätys ovat lisänneet ko. manipulaatioiden suosiota.

Sisällöt ovat nykyisin jossakin määrin toissijaisia visuaalisten ilmaisullisten vaikutelmien rinnalla. Uusia ilmaisuja ei ole vielä täysin sisällöllistetty ja ideologisoitu. Erilaisilla variaatioilla pyritään myös erilaistumiseen jatkuvassa tiedotusvälineitten keskinäisessä kilpailussa.

Valokuvien tuottamisen säännöt voivat olla niin vakiintuneita, että monia keinoja pidetään itsestäänselvyyksinä. Tyypillisin vakiintunut kaava näkyy esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen eliitin henkilökuvissa. Kuvat jäljittelevät usein traditionaalisia muotokuvamaalauksen keinoja.

Aikakauslehtien pitää erottua toisistaan. Toisaalta ne kuuluvat johonkin lajityyppiryhmään. Visuaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia erottautumiseen ja lajityyppiliitokseen. Erilaiset valokuvalliset tyylit ovat kuitenkin vaihtelevasti käytössä kaikentyyppisissä aikakauslehdissä. Visuaalinen erottautuminen tapahtuukin erityisesti taiton, elementtien lukumäärän sekä värinkäytön avulla. Mitä tiiviimpi taitto ja mitä runsaammin elementtejä, sitä populaarimpi lehti on. Elitistisempää lehteä puolestaan kuvaa väljä taitto ja elementtien lukumääräinen vähäisyys ja pyrkimys väriharmonioihin. Populaarimpi lehti käyttää näkyviä (erityisesti kirkasta keltaista) sekä harmoniaa rikkovia väriyhdistelmiä.

Tutkimusaineistona oli 21 erilaista suomalaista aikakauslehteä. Kuvien analysoinnissa käytettiin menetelmänä tutkimuksessa konstruoitua semioottista mallia.


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto