Väitös



Yliopistologo


Lääketieteen lisensiaatti Tuija Wigrenin syöpätautiopin ja sädehoidon alaan kuuluva väitöskirja

Prognostic Factors in Inoperable Non-small Cell Lung Cancer Treated with Radiotherapy

(Sädehoidetun ei-pienisoluisen keuhkosyövän ennusteelliset tekijät)

tarkastetaan perjantaina 26.9.1997 kello 12 lääketieteen laitoksen K-rakennuksessa, Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Lars Holsti Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirkko Kellokumpu-Lehtinen.



Wigren on syntynyt Tampereella 7.8.1959 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen yhteiskoulussa 1978. Lääketieteen lisensiaatiksi Wigren valmistui Tampereen yliopistosta 1984, minkä jälkeen erikoistui syöpätauteihin ja sädehoitoon 1993. Wigren on toiminut apulaisopettajana Tampereen yliopistossa vuodesta 1996.

Wigrenin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 560 ja painopaikka on Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4201-6, ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: TAJU Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

TIIVISTELMÄ

Suomessa uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan vuosittain noin 2000. Näistä valtaosa on ns. ei pienisoluista tyyppiä, jonka tärkeimmät hoitomenetelmät ovat leikkaus ja sädehoito. Suurin osa potilaista on kuitenkin heikon yleiskuntonsa tai taudin laajan levinneisyyden vuoksi leikkaukseen soveltumattomia eli inoperaabeleja.

Teknisten valmiuksien kehittymisestä huolimatta sädehoidon tulokset ovat epätyydyttäviä suhteessa hoidosta potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuviin kuormituksiin; yli puolet potilaista kuolee ensimmäisen vuoden kuluessa taudin toteamisesta. Onkin ilmeistä, että ainakin osassa tapauksista hoidon tavoite on väärin asetettu. Potilaiden joukosta pitäisi erilaisten taudinkulkua kuvaavien eli ennusteellisten tekijöiden perusteella pystyä valitsemaan ne, jotka todennäköisemmin hyötyvät mahdollisesti vieläkin intensiivisemmästä hoidosta ja toisaalta ne, joiden kohdalla tulisi tyytyä vähemmän rasittavaan, kuitenkin oireita lievittävään hoitoon.

Väitöstyössä on kartoitettu inoperaabelin, ei-pienisoluisen keuhkosyövän tärkeimmät ennusteelliset tekijät. Tarkoituksena on ollut kehittää näiden tekijöiden pohjalta hoitopäätöksen teon tuki, joka olisi tarkka ja kuitenkin riittävän helppo päivittäiseen kliiniseen työhön käytettäväksi.

Kaikkiaan 21 mahdollisen ennusteellisen tekijän painoarvo tutkittiin yli viidensadan TAYS:ssa hoidetun potilaan aineistossa. Tärkeimmiksi itsenäisiksi ennustajiksi potilaan elossaolon kannalta nousivat potilaan oireet sekä yleiskunto, syövän levinneisyys, kasvaimen koko ja potilaan hemoglobiiniarvo.

Saatujen tulosten avulla kehitimme tueksi keuhkosyövän hoitopäätökselle tekoäly-pohjaisen asiantuntijajärjestelmän. Asiantuntijajärjestelmän avulla analysoitiin tietoja jo aiemmin hoidetuista potilaista ja verrattiin sen esittämiä hoitopäätöksiä lääkärin aikoinaan tekemiin. Tietokoneohjelmamme pystyi ihmistä paremmin löytämään hyvä- ja huonoennusteiset potilaat sekä valitsemaan heille sopivan hoidon. Lupaavista tuloksista huolimatta tämä asiantuntijajärjestelmä oli kuitenkin liian kankea rutiinikäyttöön.

Toinen tutkimuksen ehdotus hoitopäätöksen tueksi on ennusteellinen indeksi. Sen avulla pystytään samanaikaisesti huomioimaan useamman eri ennusteellisen tekijän vaikutus. Indeksi luotiin em. viiden tärkeimmän ennustetekijän pohjalta. Potilas sai kustakin tekijästä 0 tai 1 riskipistettä ja summapisteiden avulla oli mahdollista ryhmitellä potilaat kuuteen ennusteelliseen luokkaan. Indeksiä testattiin kaikkiaan yli 700 sädehoidetun keuhkosyöpäpotilaan aineistossa. Potilaiden keskimääräinen elinaika koko aineistossa oli 10 kuukautta. Ne potilaat, joilla oli 0-2 riskipistettä, elivät keskimäärin 14 kuukautta, kun taas ne, joilla riskipisteitä oli 3-5, elivät keskimäärin 6 kuukautta. Riskipisteiden vaikutus potilaan eloonjäämiseen oli niin määräävä, että annetulla sädehoitoannoksella ei ollut merkitystä eri ennusteellisten luokkien sisällä. Tutkimukseni mukaan indeksi osoittautui käyttökelpoiseksi ja se voi auttaa lääkäriä valitsemaan joka potilaalle yksilöllisesti hänelle parhaiten sopivan hoidon.

Lisätietoja: Tuija Wigren p. (03) 247 3024 (työ) tai (03) 364 5656 (koti)


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto